Tässä juttua minun moto harrastuksesta. Tämänhetkinen pyörä on syksyllä 2004 hankittu
Suzuki DR 650 SE vuosimallia 1996, jonka ostin Saksasta edellisen DR350S:n -92 tilalle.
Aiempaa kokemusta rupulikumeista minulla on muutaman
motocross-pyörän ja kevarin osalta. Kevari oli Yamaha DT -91.
Sillä ajoin kesää talvea puolitoista vuotta, mutta sitten kun sain B-kortin, piti pyörä
laittaa pois ja hankkia auto. Motiivina enduro-harrastukseen yhdyn täysin Raimo Aniaksen
kommentteihin enduroista.
Suzuki DR350
Pyöräkuume alkoi taas nousta alkukesästä 2003. Pari kaveria hankki pyörät ja niitä testaillessa rupesi tuntumaan, että pakko on päästä oman pyörän puikkoihin.Tarkoituksena oli hankkia nelitahtinen pyörä, joka olisi sovelias kevyeen ajoon tiellä ja soralla/poluilla. Seurailin keskustelupalstoja ja muita nettisivuja ja jossain vaiheessa alkoi tuntumaan siltä että vaihtoehtoina on Yamaha TT, Yamaha XT, Suzuki DR tai Honda XR. Näistä sitten ensimmäinen sopivan hintainen vastaantulija oli Keltsistä löytynyt DR. Se vaikutti hyväkuntoiselta ja aikani sitä kyseltyäni päätin sen käydä hakemassa. Pyörä oli Lappeenrannassa, johon on Torniosta matkaa hiukan vajaa 1000 kilometriä. Ajelin samoilla silmillä Lappeenrantaan ja takaisin, siinä tuli testattua pyörän matka-ajo ominaisuudet oikein perusteellisesti. Kyllä oli riemukasta päästä taas pyörän sarviin, vaikka paikat olikin hellänä pari päivää matkan jälkeen...
Siinä vaiheessa minulla ei ollut minkäänlaisia varsinaisia ajovarusteita ja heinäkuun lopun yössä alkoi jo tulla kylmä pelkissä farkuissa! Pelastuksen toi muovipussit lahkeissa polvia suojaamassa. Aamun pikkutunneilla päästiin nautiskelemaan hienosta usvasta, joka sävytti nousevaa aurinkoa. Kylmä oli, mutta tunnelma oli korkealla!
Suzuki DR 650 SE
Pikkutohtorin käytyä "ahtaaksi" aloin silmäilemään uusia vaihtoehtoja. Kun mieli tekee välillä päästä pahoihinkin paikkoihin, kyseeseen tuli vain jokin samantyyppinen pyörä kuin edellinenkin. Konkreettiksi vaihtoehdoiksi nousivat Suzuki DR650 ja Kawa KLR tai KLX 650, Honda XR:n kärsiessä kovasta hinnasta ja huonosta saatavuudesta. Luettuani Suzukin historiikkia opin että DR650 koki vuonna 1996 totaalisen remontin, paino putosi 25 kiloa ja käsiteltävyys parani huimasti. Siispä semmoista etsimään ja netin myytipalstoilta sen löysinkin. Suomalainen "kuriiripalvelu" toi pyörän suomeen.|
|
Remontti
Kone alkoi käymään huonosti ja venttiilikopan raosta tihkui öljyä. Avasin yläkerran ja siellä odotti
tuikea yllätys:
Ilmeisesti väärin tulkitun öljymäärän vuoksi nokka-akseli leikkasi kiinni kanteen aiheuttaen molempiin
aikamoiset vauriot. Lisäksi keinuvivut viottuivat, kun akseli ei enää pyörinyt tasaisesti.
Ensijärkytyksestä selvittyäni aloin etsiä keinoa saada mopedi taas tien päälle. Soittelin läpi kaikki
löytämäni purkamot ja ystävien kautta kyselin Australiasta asti käytettyjä osia, huonolla menestyksellä.
Sitten osuin DR-kuskien ykkössivuille, josta
sitten löysin DR-kuskin, jolta oli vaihteisto hajonnut. Kaveri oli kotoisin Californiasta.
Aloitimme kiihkeän kaupanteon lokakuun alkupuolella. Yhteydenpito oli erittäin tuskallista, koska
aikaeron vuoksi emme olleet online yhtäaikaa ja saimme siis viestin päivässä eteenpäin.
Totta puhuen Ameriikan pojalla kesti vähintään 3 päivää vastata kuhunkin viestiin...
Kaveri sai viimein koneen purettua ja aloimme puhumaan kaupanteosta. Silloin selvisi, että hän
ei aikonut antaa minulle tilinumeroaan, johon olisin voinut maksaa osat. Kommentti oli, että
"minua on petetty ennenkin" ... En voinut kuin ihmetellä! Viimein hän antoi tilinumeronsa,
mutta ei suostunut kertomaan, missä pankissa se on. Kun pelkällä tilinumerolla ei raha singahda
toiselle puolelle maailmaa, päätin tilata itselleni Visa-kortin, jotta voisin maksaa Paypal-palvelun kautta.
Kun se viimein järjestyi, kauppakumppani ilmoittaa, ettei löydä nokka-akselia enää mistään. Epäili
lapsensa ottaneen sen leikkeihinsä. Siinä vaiheessa hän oli myös unohtanut puolet kaupan kohteista
ja hinta alkoi nousemaan. Päätin unhoittaa ameriikan veijarin kokonaan ja siirtyä muihin vaihtoehtoihin.
Aikaa tässä kaupanteossa vierähti pari kuukautta!!
Kansi olisi joko koneistettava tai ostettava uusi. Uudella olisi ollut hintaa noin 800 euroa, joten päätin pyrkiä koneistamaan sen kuntoon. Tornion moottorikoneistamo epäili hommaa mahdottomaksi, eikä muilla paikallisilla firmoilla ollut aikaa/innostusta pikku näpertelyyn. Oulun moottorikoneistamo otti sitten homman hoitaakseen. Lähetin kannen sinne ja tilasin uuden nokka-akselin. Osat olivat hyllyssä tammikuun loppupuolella ja rahaa oli palanut noin 500 euroa.
Kasasin konetta pikkuhiljaa ja vaihdoin siinä samalla piikkirenkaat alle. Renkaiden vaihto ei ottanut
onnistuakseen kotikonstein, kumi oli liian tiukka. Suzuki-huoltokaan ei alkanut sitä vaihtamaan
vaan renkaat piti vaihtaa rengasliikkeessä! Koneen kasauksessa minulla oli apuna pyörän matkassa
tullut manuaali. Sen mukaan laitoin ajoitukset ja säädöt kuntoon. Kone tuli kasaan, mutta ei alkanut käymään
kunnolla, ei ottanut kierroksia. Ei siinä muu auttanut, kuin avata yläkerta uudestaan.
Uudelleen kasatessani löysin tekemäni virheen: Olin katsonut ajoituksen nokkaketjun rattaassa olevasta
merkistä ja se piti katsoa nokka-akselin päästä. En ole vielä sisäistänyt, miksi siinä on kahdet merkit,
2 pykälää toisistaan sivussa. Lopputulos: Kone käy sievästi, ei muuta kuin kovaa ajoa!
Umpikypäräni on lähestulkoon käyttökelvoton pakkasella. Pitäisi hankkia crossikypärä ja kasvomaski, mutta budjetti alkaa olla jo rempan jäljiltä tiukilla!
Reissuja
Ruotsin hangilla 25.3.2004
Löysin Torniostakin ajokaverin ja kävimme Ruåtsien mailla kahlaamassa kelkkareittejä. Keli oli hieno ja kelkkaurat kestivät hyvin! Pinnassa oli paikoin paljonkin pehmeää tuoretta lunta, mutta pohjalta löytyi vesisateen kovettama pohja. Haaparannan puolelta löytyy paljon paremmin kelkkareittejä kuin Torniosta. Kilometrejä kertyi 'vain' noin 50, mutta kylläpäs oli silti kiva avata kausi! Alkoi tuntumaan, ettei vakuutuksista maksa turhaan.Kaverilla on DRZ400, jota pääsin hiukan kokeilemaan. Eroa on DR350:een kuin yöllä ja päivällä! Tuntui kuin se painaisi puolet vähemmän, vaikka vaaka varmaankin antaisi lähes samat lukemat. Itse olen melkein 2-metrinen, joten DRZ sopii minun alle korkeampana paremmin. Tarvitseekohan mainitakaan, että se nelisatanen vastaa kaasuun hiukkasen paremmin kuin 350...
