kawasaki KLX250S

[collikka]

tuommoinen siitä nyt sitten tuli kun itse tein...





tuohon saa sopivasti hookoon bluun ja sinappituubin plus juomaputelin kivasti kiinni ja vähän muutakin...

[Jaakkovaakko]

Miulle tuli kawiaiseen talven aikana Lustracingin -40mm linkut. Kiristin jousen esijännityksellä noin 15 milliä takasin, ja päästin keulaputkia 15 milliä läpi. Eli pyörä on nyt perusasennossa perästä noin 10 milliä enemmän alempana kuin keulasta vakioon nähen, ja satula reilun 20 mm alempana tyhjänä ja päällä istuissa vielä enemmän. Saappaan kannat ylettyy nyt yhtäaikaa maahan papalta. (Siis perä noin 25 mm alempana kuin vakio ja keula noin 15 mm alempana kuin vakio.)

Pari kertaa ajelin talvella Luonterin jäällä, mutta siitä ajelusta ei oikein vertailukohtaa jäänyt. Viime viikolla laitatin nastakumien tilalle uudet renkaat: eteen Metzelerin Unicrossin ja taakse Michelin T63:n, takanen vain 110 leveä. Eilen kävin kiertämässä Luonterin (nyt ulkokautta...), reitille ei asfalttia osunut kuin pari kilometriä, mutta ihan pienimmille poluillekaan en mennyt kuraamaan itteeni ja pyörää, eli reitti vaihteli isosta hiekkatiestä melko pieniin kärriteihin, osa sellaisia joita ei oikein autolla kuitenkaan läpi pääsisi.

Huomioita:
- ajaminen kuulalaakerisepelillä ja pehmeässä lillingissä rauhoittui minun mielestäni huomattavasti, ei pyri vingurtamaan.
- kääntyminen ei mielestäni kuitenkaan oleellisesti muuttunut; pikemminkin käyttäytyy nyt minun mieleni mukaan (kurapyörillä olen opetellut ajelemaan 60-luvulla, ehkä tuo geometria on nyt lähempänä sen aikakauden laitteita?)

Viime syksynä ajelin 10.000 km:ä ajetuilla alkuperäisrenkailla, jotka olivat aika sileitä, takana aivan sileä. Eilen kun pari kertaa tuli isommalta tieltä kärritielle kääntyminen vähän yllättäen (vaikka tutuissa maisemissa ajelinkin), niin päätin risteyksen huomatessani kokeilla, pysähtyiskös se... ja Metzeler Unicross kyllä yllätti noissa paikoissa! Sekä pito että tuntuma jarruun ovat aivan uskomattomia tuollaisella jonkun verran pehmeällä hiekkatiellä, tai siltä ainakin papasta tuntui. Asfalttia oli niin vähän, ettei oikein sen osalta syntynyt mitään kuvaa tuosta rossirenkaasta edessä; ei se ainakaan Shoein ja korvatulppien läpi merkittävästi huutanut (taisi kasikympissä olla vauhti enimmillään, niin soralla kuin asfaltillakin). Kevyet muovilukot on nyt renkaissa, mutta tällä reissulla oli vielä 1,5 barin paineet. Sellanen olo tästä ekalenkistä jäi, että vaikka kuluisivat huomattavasti Dunloppeja nopeammin sileiksi, ovat silti sen arvoiset?

Käytöksen osalta ei voi satavarmasti sanoa, onko parantunut geometria, renkaan pito, vai usko?

Nuo linkut laittoi paikalleen Makaran Kone Mikkelissä; Jannen mukaan kävivät ilman mitään hieromisia paikalleen. Pidemmillä koiranluilla perä putoaa alemmaksi, ja jousitus muuttuu pehmeämmäksi. Lust Racingin mukaan mitoitus on kuitenkin niin, että rengas ei ota mihinkään kiinni jousituksen pohjatessa. Sitä en ole itse mitenkään varmistanut. Jousitus tuntui minun pappa-ajeluuni selvästi paremmalta, mutta voisi olla liiankin pehmeä, jos pitäisi yrittää vauhdikkaammin mennä. Ketju otti (kuuluvasti) takajalkatapin kiinnikkeen kohdalla olevaan kumirullaan jossain notkelmassa, mutta ei ainakaan vielä vääntänyt mitään.

Riialipyörä siirtyi uuteen talliin, eli Kawa on nyt ainoa moottorikäyttöinen kaksipyöräinen minun tallissa. Vaihdoin myös molempiin pyöriin takaisin jalkajarrut, eli jos jollain on tarvetta, niin olisi pari ylimääräistä Clake-kahvaa (takajarru ja kytkin samassa vivussa, pro-malli, Kawassa oli vaijerin korvaava hydraulikytkin, ja letkut siis toisessa kahvassa JTG-trialiin ja toisessa Kawaan, missä oli lisäksi se dual-toiminta, eli myös jalkajarru käytössä. Trialissa minulla ei ollut jalkapoljinta ollenkaan. Näitä voi katsoa netistä http://www.clake.com.au tai kysellä minulta nollaviissattaa-kolmeykskaksneljäneljäkuus.

jaakkovaakko

[teris]

Nyt on reilu vuosi ja noin 5000km kertynyt kokemusta pikku Kawasta ja tuntemukset pysynyt ensi lenkkien jälkeen samana, teholla ei mässäillä mutta kivaa on . Kilometreistä varmaan 90 prosenttia tullut poluilla ja hiekkateillä, joten asfaltti ei ole tällä maistunut, siihen hommaan on toinen pyörä.
Muutokset ja modaukset mitä matkan varrella on tehty.
- kytkinkahvan "katkaisimelle" hyppylangalla isojen vaihteiden rajoitus pois.
- ohjaustankoa ylemmäs
- kunnon nappularenkaat alle, nyt ei tarvi jännittää aamukastetta nurmikolla niinkuin alkup. renkailla
- DIY pohjapanssari 8mm mustasta muovista
- eturatas -1 piikki
- KDX.n snorkkeli. Tänään ensi kokeilu, persdynon mukaan keskialuella pirteämpi...
- 2.5l lisäsäiliö bensalle m.sahan kombikannun öljysäiliöstä. Adapterin avulla saa lukittua kypärälukkoon.

Täyttänyt käyttötarpeen mulla todella hyvin, hauskaa ollut koko rahan edestä. Oishan se kiva jos ois tehoa enemmän ja alusta parempi, mutta todennäköiseti vauhti kasvais liikaa tällaiselle tapaturma herkälle tumpelolle.. Kun tälläkin on maanvetovoiman kutsu ollut pari kertaa liian voimakas

[Jaakkovaakko]

Tuota tuota...

Mistähän tuo tieto kytkinkahvan sähkökatkaisimen vaikutuksesta on peräisin? Vakiona kytkinkahvaa vedettäessä katkaisin yhdistää siihen tulevat kaksi johtoa yhteen. Tästä menee tieto moottorinohjausyksikölle, että kytkintä vedetään. Silloin voidaan startata myös vaihde päällä. Jos kytkintä ei vedetä, ei starttinappulan painaminen kytke starttia, jos vaihde ei ole vapaalla. Olenko ymmärtänyt tähän asti oikein?

Keskustelupalstan tietotoimiston mukaan tuon katkaisimen kytkeminen jatkuvasti yhteen lisää moottorin tehoa, ja aika moni on joko tietänyt tai arvellut tehon lisääntyvän nimenomaan kahdella suurimmalla vaihteella. Omastani tein vasta täksi kesäksi tuon hyppylankavirityksen. Perstuntumalta kone vastaa kaasuun hieman paremmin nopealla kaasun lisäyksellä, ja minun perstuntumallani kaikilla vaihteilla. Ehkä veto kokonaisuudessaan on hieman pirteämpää, minkä kait kokee parhaiten suurimmilla vaihteilla. Toinen minun perstuntumani on, että aikaisempina kesinä bensavalo syttyi noin 170...180 km ajon jälkeen, ja tänä kesänä bensavalo syttyy noin 140 km ajon jälkeen. Mittaustulokset eivät täytä tieteellisen tutkimuksen kriteereitä, ajo voi olla erilaista, mutta kaikki tämän kesän tankilliset ovat kyllä antaneet tasaisesti aiempaa selvästi suurempaa kulutusta.

Onko Kawan vaihdelaatikossa mitään vaihteen tunnistusta, muuta kuin vapaan kohdalla? Jos ei, niin mistä moottorinohjausyksikkö tietää, mikä vaihde on päällä? Vai nostaako tuo hyppylanka yksinkertaisesti lambda-arvon lähemmäs ihanteellista lukua tehon kannalta, ja irrotettuna ihanteellista lukua puhtaiden pakokaasujen kannalta, ja kaikilla vaihteilla samalla tavalla?

Kuluttaako pyörä kolme vai neljä litraa sataa kilometriä kohti, on minunkin mielestäni moottoripyöräilyn kustannusten kannalta aivan sama. Silloin se ei ole sama, kun matkareitti on suunniteltu pikkuteille ja tankkauspaikat ovat hakusessaan. Jos jaksaisi askarrella, voisi tuolle hyppylankaviritykselle tehdä katkaisimen - esimerkiksi trialpyörien syttykäyrää ohjataan juuri tuollaisella on-off-kytkimellä, ja ne ovat aika toimivia olleet sateellakin, siis pientäkään vuotovirtaa ei kulje ohi ja sotke ohjausta. Voisi sillä kytkeä koneen säästöliekille tankatessa silloin, kun tietää seuraavaan tankkauspaikkaan olevan kriittinen matka, ja normaalisti ajella moottorilla, joka edes yrittää tehdä jotain kaasua lisätessä.

Onko muilla kawisteilla kokemusta hyppylangan ja kulutuksen yhteydestä?

jaakkovaakko

[mkn]

Kyllä se minullakin kulutusta nosti.
Uraan paluumatkalla meni hieman tarkalle bensan riittävyyden kanssa. Pumpulle pääsin mutta tankkiin kurkatessa siellä ei näkynyt tippaakaan bensaa. Loppu tuli siis todellakin höyryillä. Samalla tuli todettua että IMS:n 3 gallonan tankkiin sopiikin vain 10.3 litraa!


Lähetetty minun SM-T715 laitteesta Tapatalkilla

[teris]

Ihan mutu tuntumalla ja muistikuviin perustuen. Hyppylanka virityksen vaikutusta polttoaineen kulutukseen ei pysty kommentoimaan kun tein sen varmaan ekan tankillisen jälkeen, kulutus pyörinyt 4,5 l molemmin puolin.
Olen antanut itselleni ymmärtää (ei perustu mihinkään faktaan ja en ole tutkinut systeemiä tarkemmin) että virityksellä ohitetaan vain kierrosten rajoitus suurimilla vaihteilla...
Miksi tämmöinen systeemi??? Pyörämallihan ilmeisesti suosittu Jenkeissä ja etelän lomakohteissa vuokrapyöränä, juontaisikohan rajoituksen syyt jostain sieltä.....???

[Koheltaja]

Se mitä mulla on kokemusta Kawan johtoviristä niin sillä saa ohitettua nopeusrajoittimen, alunperin meno loppuu tasan sataseen, oli vaihde 5 tai 6. Kun tehdään johtokikka niin pyörä kulkee sen minkä kulkee, yli satasta joka tapauksessa. Sillä lenkillä mitä mä ajoin en huomannut vaikutusta kulutukseen mutta mukavampi oli ajaa kun kone ei alkanut hyytymään ennen satasta.

Lieneekö jossain maassa rajattu nopeus tämän kokoluokan pyörille, vai onko rajoitin siksi että saadaan koneelle lisää kestävyyttä kun porukat ei pääse vinguttamaan konetta kipeäksi isoilla vaihteilla?

[Naula]

Tervehdys
Olen lueskellu laadukkaita keskustelujanne viimekesästä lähtien ja maaliskuussa hankin klx250s vm2012. ( koska houkkasitta).
Olen vaihtanu snorkkelin ja laittanut bilteman korokepalat tankoon sekä isomman panssarin.
Olen erittäin tyytyväinen pyörään.
Kävin kolmisen viikkoa lapissa pöristelemässä ja sen kokemuksen perusteella tuli mieleen kysyä että olisko jollaki tietoa mikä käsisuoja menis heittämällä tankoon kiinni?
Terveisin: Naula

[Jaakkovaakko]

Tervehdys
... mikä käsisuoja menis heittämällä tankoon kiinni?
Terveisin: Naula

En osaa kysymykseesi varsinaisesti vastata. Minulla on Polisportin halvimmat muovilärpäkkeet väkerretty tankoon, joka ei tosin ole alkuperäinen vaan Bilteman fatbari, sellainen kullanvärinen muutaman vuoden takaa, kun sellainen sattui käyttämättömänä tallissa olemaan. (Oli ostettu riialipyörään, yksi käyttöön ja toinen varalle. Toimi erittäin hyvin varatankona; edellisenä kesänä tuhoutui neljä ohjaustankoa, mutta kun varatanko oli itsellä, ei enää mennyt yhtään...)

Sen voin sanoa, että tuo minun yhdistelmäni - fatbar, Kawan vimstaakit lisättynä kahvanlämppäreiden johdoilla ja Polisportin muoviset käsisuojat - ei todellakaan mennyt heittämällä... Muovisuojista piti muotoilla ja viilailla runsaasti tavaraa pois, jotta kaikki vaijerit ja johdot löysivät paikkansa eivätkä joustoliikkeen aikana pääse mihinkään taakse nahnikkaan.

Lopputulos saattaa olla lisääntynyt katu-uskottavuus, mutta sana "suoja" on ehkä liioittelua tässä tapauksessa...

Jaakkovaakko

[Naula]

Lueskelin nuita ulkomaankielisiä foorumeita ja acerbikset tuli sitämyötä tilattua.
Nuista käsilämppäreistä tuli mieleen että mistä olette ottaneet virran ulos?
Jos vaikka innostus kyhäämään usb latausta ja tupakin sytytintä vaikka tupakit kyllä on helppo sytyttää sytkärillä.

[Jaakkovaakko]

Aika monella motoristilla isä toimii tarvittaessa mekatsuna. Meillä on ainakin kaikissa sähkökysymyksissä päinvastoin, poika laittaa miulle... kahvanlämppäreille taiettiin ottaa virtalukon luota tai jostain valomaskin alta syöttö. Poika muistaaksein selvitti, että ei tarvi akulta asti suoraan vettää, riittää johoissa neliöt. Miulla on sellaset irtokalvoista väsätyt, eikä kauheesti watteja, lukuja en muista. Hyvin tarkeni talvella muutaman asteen pakkasessa Luonterin jäällä matkustella kuitenkin.
jv

[AMa]

Se mitä mulla on kokemusta Kawan johtoviristä niin sillä saa ohitettua nopeusrajoittimen, alunperin meno loppuu tasan sataseen, oli vaihde 5 tai 6. Kun tehdään johtokikka niin pyörä kulkee sen minkä kulkee, yli satasta joka tapauksessa. Sillä lenkillä mitä mä ajoin en huomannut vaikutusta kulutukseen mutta mukavampi oli ajaa kun kone ei alkanut hyytymään ennen satasta.

Lieneekö jossain maassa rajattu nopeus tämän kokoluokan pyörille, vai onko rajoitin siksi että saadaan koneelle lisää kestävyyttä kun porukat ei pääse vinguttamaan konetta kipeäksi isoilla vaihteilla?

Tein tuon hyppylankavirityksen emännän mopoon. Ennen lankaviritystä sain mittariin n. 105 km/h mutta sen jälkeen menee 125-130 km/h isompia huudattelematta. Minun mielestäni viritys poistaa ECU:lla tehdyn jonkun rajoituksen, koska mopo alkoi vääntämään selvästi paremmin yläkierroksilla. Aivan kuin olisi pakoputkesta kuristin poistettu.

Liekö kyseessä tehorajoitus jotain markkina-aluetta varten?

[Naula]

Tervehdys
Kävin syyskuun lapissa pöristelemässä, sain vihdoin ne acerbiksen käsisuojat paikalleen ja sopi yllättävän hyvin, tein myös hyppylankavirityksen joka toimii mainiosti.
Se mikä ei toimi on kun menee kumi puhki jatkuvasti kivikossa.(alkuperäiset thaikku renkaat)
Onko vihjeitä mikä renkastus olis hyvä kiviseen maastoon. Toki paksu sisäkumi täytyy laittaa.
Mikä on muuten rengas koko ja leveydet? Jätin pyörän laphin renkaat tyhjänä ja jäi kattomatta.
Kiitoksia vastauksista!

[Jani M]

Rengaskoko 90/90-21 ja 120/80-18: http://www.mpmaailma.fi/moottoripyora/k ... lx250/2014

Rekisteriotteesta selviää muutkin sallitut koot.

Oleellisinta kivikkokestävyydessä on oikeat rengaspaineet ja paksut sisäkumit.

[Naula]

Rengaskoko 90/90-21 ja 120/80-18: http://www.mpmaailma.fi/moottoripyora/k ... lx250/2014

Rekisteriotteesta selviää muutkin sallitut koot.

Oleellisinta kivikkokestävyydessä on oikeat rengaspaineet ja paksut sisäkumit.

Kiitos ripeästä vastauksesta.
Ostin pyörän maaliskuussa ja rekisteriotetta ei enään saa.
Ilmanpaineet olen lähtiessä aina tarkistanut, edessä olen pitäny 1.5ja takana 1.75bar.
Mikähän lie olis oikea.
Lisäys: Nämä arvot on ohjekirjasta