Ensi kertaa endurorännissä

[antti-a]

On se mukavaa kuntoilupuuhaa tuo endurorännissä ajo.(onko tämä nyt se paljon puhuttu spoori?)
Olin tänään ensimmäistä kertaa lähes virallisella enduroreitillä ajamassa. (turun lenotkentän vieressä)
Joulukuu eikä yhtään lunta/jäätä missään näillä leveys asteilla.

Metsässä, metsäteillä ja soramontulla on tullut aiemmin ajettua, mutta vasta tänään ensimmäistä kertaa enduro pätkää.
Energia loppuu aika äkkiä kokemattomalta kun yritin KLE:n kanssa pysyä kaverin crossipyörän perässä.

Täytyy kyllä sanoa että uskomattoman hyvin KLE:llä pääsi menemään. Kun ei liikaa puristanut kahvoista vaan antoi mopon mennä niin meni mukavasti ja hauskaa oli. Nyt kuitenkin on mopo myynnissä jos saisi ensi kesäksi hieman kevyempää pyörää alle.

[Jani M]

Tänään tuli kokeiltua ensimmäisen kerran oikeaa talvispooria nastarenkailla. Kyllä oli hankalan tuntuista hommaa ja aivan järjettömän raskasta. Hirviaidan rapiat viiden kilsan lenkillä olin pari kolme kertaa nutullani ja sen lisäksi pidin ainakin kolme neljä muuta taukoa - siis maksimissaan ajoin kilometrin kerrallaan ennenkuin kone päätyi hakkaan rajoittajalle Ja tarkennukseksi vielä että pyörän kone ei käynyt likikään rajoittajaa kuin korkeintaa silloin kun tuppi oli nurin maata vasten. Ei taida olla tarvetta ilmoittaua Päitsille... Ajelevat sielä parinkymmenen kilsan pätkiä, eikä kai olisi suotavaa pitää kovin montaa lepotaukoa, kun vähän niinkuin kilpaa olisi tarkoitus mennä

Joo, elikkäs minkäslaisia vinkkejä olis homman helpottamiseksi? Puristusvaimennukset löysiksi, paluuvaimennusta lisää, tankoa taakse ja alas, liukupohjat kenkiin ja mitäs seuraavaksi? Vai onko muuta tietä kuin vaan reenata lisää No tanko on mulla vielä crossiasetuksissa ja sen tosiaan huomas, että kannattaisi olla taaempana, niin ehkä kädet ei väsyisi niin paljoa. Liukupohjiakaan ei vielä ole, mutta keli oli muutenkin liponen, niin ettei parkkipaikalla meinannut pysyä pystyssä.

Niin kauan kuin ura ei ole ihan renkaan levyistä, että voi vetää tapeilta tai jos edes toista jalkaa voi pitää tapilla, tuntuu homma menevän ihan kohtuullisesti, mutta heti kun molemmat jalat killuu sivuilla on homma ihan hukassa. Koko kropalla joutuu koko ajan kampeamaan johonkin suuntaan ja hartioista loppuu puhti ensimmäisenä. Pitäisikö koittaa istua mahdollisimman edessä vai taaempana? Edessä ollessa pohkeet kolisee jalkatappeihin ja taaempana ohjaus on aika holtitonta.

[Jukka]

Kylläpä sai superin sarvissakin tuskailla tänään...
Muuten meni reissu kivasti, vaan koitin vetassa muutaman kilsan auraamatonta pikkutietä jossa oli ajettu kelkalla...
Lunta on satanu noin 20 senttiä ja sen päälle vettä aika tavalla.
Eli koko lumimössö on painunu raskaiksi könteiksi ja pyörä yritti siinä
vähän tamppautuneella jäljellä mennä ihan mihin sattuu.
Monta kilsaa piti lähes taluttaa pyörää, kun ei sitä saanu pysymään suorassa.

Sama ilmiö kai sopivassa mudassakin saadaan aikaiseki, ehkä kuitenki lievempänä.

Tanko taakse??? Miten se auttaa asiassa?

[Kipa]

Joo, elikkäs minkäslaisia vinkkejä olis homman helpottamiseksi? Puristusvaimennukset löysiksi, paluuvaimennusta lisää, tankoa taakse ja alas, liukupohjat kenkiin ja mitäs seuraavaksi? Vai onko muuta tietä kuin vaan reenata lisää No tanko on mulla vielä crossiasetuksissa ja sen tosiaan huomas, että kannattaisi olla taaempana, niin ehkä kädet ei väsyisi niin paljoa. Liukupohjiakaan ei vielä ole, mutta keli oli muutenkin liponen, niin ettei parkkipaikalla meinannut pysyä pystyssä.

1. liukupohjat kenkiin ja Renthalit alas
2. munat/-sarjat (tasa-arvo) tankkiin
3. iso vaihde ja hanaa (enkelinkuvia saattaa tulla)
4. hymy huulille ja kroppa rentona

Spooriajo vaatii sen ahaa-elämyksen, sen jälkeen se on todella hienoa hommaa! (vielä kun löytäisi sen itsekin)

Kipa

[timo]

[
Renthalit alas

Kipa

Eikun ihan eteen. Noilla Kipan säädöillä ei aja Erkkikään. Ja jos ajaa, nin ihan väärin ajaa.
Ei vaisneskaan. Mulla on ämpärinkantajan kädet. Se vaikuttaa asiaan.

[FinMoto]

[quote]2. munat/-sarjat (tasa-arvo) tankkiin
[/quote

jotkut tykkää ajaa pikkasen tavallista taaempana...
eli kokeile reippaasti ajoasentoa edessä tai takana, tapeilla tai penkissä.
Tapeilla voi mennä uranen (mönkkärin jälet, auton jälet, kelekan jälet) talvitien pätkä paremmin kuin hitaasti istueltaan....

[MarkkuHoo]

Kylläpä sai superin sarvissakin tuskailla tänään...
Muuten meni reissu kivasti, vaan koitin vetassa muutaman kilsan auraamatonta pikkutietä jossa oli ajettu kelkalla...

On se lohdullista kuulla että kokeneemmillakin on välillä vähän hakusessa tuo talviajo.

Itse vähän kinkkailen tänään kipeän polven kanssa, ja päätös polvisuojien hankkimisesta on aika vahva. Eilen vastaavassa tilanteessa eli auraamattomalla tiellä lumisessa kelkkaurassa ajelun seurauksena heitin pienet lipat ja pikkutohtorin kanssa otimme lähituntumaan luontoon. Vauhti hiljainen, yhdessä mutkassa talvialoittelijan taitoon nähden urheilumieltä eli kaasua ehken liikaa ja keula imaisi pöpelikköön tukevan hartialukon avulla. Siitäpä kellahdimme kumoon, tohtori tuli keikauksessa painollaan polven sisäsyrjän päälle. Auts.

Sen siitä saa, olisi pitänyt olla harjoittelua auratuilla teillä ensin kunnolla, ennen auraamattomille menoa, vaan tuo pikkutohtori välillä houkuttelee keveämpänä viedä vähän epämääräisemmällekin pinnalle.


Onneksi on töissä hissi, portaissa vähän jäykän polven kanssa meno näyttää siltä että olisi vetelät housussa

[DR Markku]

Kylläpä sai superin sarvissakin tuskailla tänään...
Muuten meni reissu kivasti, vaan koitin vetassa muutaman kilsan auraamatonta pikkutietä jossa oli ajettu kelkalla...

On se lohdullista kuulla että kokeneemmillakin on välillä vähän hakusessa tuo talviajo.

Itse vähän kinkkailen tänään kipeän polven kanssa, ja päätös polvisuojien hankkimisesta on aika vahva. Eilen vastaavassa tilanteessa eli auraamattomalla tiellä lumisessa kelkkaurassa ajelun seurauksena heitin pienet lipat ja pikkutohtorin kanssa otimme lähituntumaan luontoon. Vauhti hiljainen, yhdessä mutkassa talvialoittelijan taitoon nähden urheilumieltä eli kaasua ehken liikaa ja keula imaisi pöpelikköön tukevan hartialukon avulla. Siitäpä kellahdimme kumoon, tohtori tuli keikauksessa painollaan polven sisäsyrjän päälle. Auts.

Sen siitä saa, olisi pitänyt olla harjoittelua auratuilla teillä ensin kunnolla, ennen auraamattomille menoa, vaan tuo pikkutohtori välillä houkuttelee keveämpänä viedä vähän epämääräisemmällekin pinnalle.


Onneksi on töissä hissi, portaissa vähän jäykän polven kanssa meno näyttää siltä että olisi vetelät housussa

Kyllä kai se kuuluu tuohon talviajeluun että niitä enkeleitä tulee. Minä olen kuullut huhun että tuolla Päitsilläkin on joku kaatunut vaikka kyseessä ovat kisakuskit, toki vauhtiakin taitaa olla vähän enemmän. Toinen vaihtoehto on ostaa pleikkari ja ajella kotona, silloin se kaatuminen ei käy ollenkaan niin kipeää mutta ei silloin kyllä mitään opikkaan. Minua tympii kaikkein eniten tuolla pusikossa kun kunto ja voimat loppuvat kesken, kai sillekkin voisi tehdä jotain kun vaan jaksaisi.

[Veijo]

Merkittävin spooriajon oppi minulle on ollut vähintään toisen jalan pitäminen tapilla. Jos molemmat jalat ovat pyörän sivulla, niin munaskuukeleiden kohdalle tulee "sarana", mikä saa pyörän ja kuljettajan heittelehtimään holtittomasti. Kokeilepa asiaa seuraavan demon avulla. Laita etu- ja keskisormi saksiasentoon toisen käden kämmenen päälle. Irrota toinen ja sitten molemmat sormet samalla heiluttaen sormia sivuttain. Huomaatko? Kun vähnitään toinen sormi on toisen käden kämmenessä kiinni, niin muodostuu tukeva "paketti". Jos tuo teksti ei aukea, niin otan joskus valokuvan.

[Jani M]

1. liukupohjat kenkiin ja Renthalit alas
2. munat/-sarjat (tasa-arvo) tankkiin
3. iso vaihde ja hanaa (enkelinkuvia saattaa tulla)
4. hymy huulille ja kroppa rentona

Spooriajo vaatii sen ahaa-elämyksen, sen jälkeen se on todella hienoa hommaa! (vielä kun löytäisi sen itsekin)

Kipa

Kiitoksia! Tämmöstä vähän muistelinkin isojen poikien kesällä puhuneen. Arvelisisin että juurikin tuohon Veijon mainitsemaan saranailmiöön auttaisi parhaiten tuo 'munat tankkiin ja tanko syliin' -ohje.

Kesän mutakohdissa mulla on ollut taktiikkana valita se suorimman näköinen spoori, katse sinne minne spoori loppuu, tapeilta ajaen niin paljon alkuvauhtia kuin uskaltaa ja sitten vaan kunnolla hanaa. Se on sitten ihan puhtaasti säkästä kiinni loppuuko ensin spoori vai tasapaino. Ekassa vaihtoehdossa tulee makeita onnistumisfiiliksiä ja jälkimmäisessä mahtilipat. Talviolosuhteissa, joissa se spoori jatkuu silmänkantamattomiin, tämän taktiikan onnistumistodennäköisyydet alkaa lähestymään hyvin nopeasti nollaa. Jos se spoori vielä kiemurtelee miten sattuu, niin näytää noi prootkin vetävän molemmat jalat maassa, eli pakko siihen hommaan on joku taika olla. Ja eiköhän se taika ole toi rentous, mihin tuskin auttaa mikään muu kuin treeni. Se vois samalla tuoda uskoa että vois kokeilla muitakin vaihteita kuin ykköstä

Nyt on vastalihakset aivan järjettömän kipeänä ja lonkankoukistajiakin kiristää, eli kitkan pienennys kengänpohjissa voisi tuoda helpotusta jalkojen maassa raahaamiseen. Silloin ei ehkä tarvisi niin paljoa kiskoa käsillä itseä penkillä eteenpäin, sillä tosiaan aina kun penkillä alkoi valumaan taaksepäin, niin etupyörä alkoi kiipeilemään spoorinreunoille tai kimpoili puolelta toiselle miten sattui puhumattakaan että kuskin olo oli kuin olisi teräsmiesasennossa yrittänyt roikkua villikarjun öljytyssä selässä.

[Kipa]

Noilla Kipan säädöillä ei aja Erkkikään. Ja jos ajaa, nin ihan väärin ajaa.
Ei vaisneskaan. Mulla on ämpärinkantajan kädet. Se vaikuttaa asiaan.

Erkki ei aja mun mopolla! Timo ajaa kuvassa oikein, vaikka kääntääkin vasemmalle kun spoori menee suoraan...????

Ai niin. Onko joku nähnyt ylimääräistä spooria liikkeellä? Joku on pöllinyt tosta pellolta sellaisen, pituutta 2.3 km...

Kipa

[satusetä]

Voisko joku taikoa tänne etelään talven?

Uusilla piikeillä ajettu tasan yksi kerta. Enempää ei ole ollut kelejä. Tässä varmaan pitää alkaa jo suvikumeja sorvaamaan alle...

[Veijo]

Ja eiköhän se taika ole toi rentous, mihin tuskin auttaa mikään muu kuin treeni. Se vois samalla tuoda uskoa että vois kokeilla muitakin vaihteita kuin ykköstä

Vauhdin lisääminen helpottaa ajamista - ei muuta kuin harjoittelemaan.

[Jani M]

Tuolahan Silvan kertoo kaiken oleellisen (ei välttämättä mitään, mitä täällä ei olisi jo ollut, mutta kun maailmanluokan stara sen sanoo, niin ens kerralla usko omiin kykyihin on ainakin kuudennessa potenssissa ):

http://www.bike.fi/content/519/
http://www.bike.fi/content/525/

Kuvissa olevat saappaatkin näyttäisi liki samanlaisilta kuin mun, joten siinä on valmis malli liukupohjiin.

[jmka]

Pitänee aloittaa talveen valmistautuminen ja laittaa talvisaappaat harkinnan alle. Mitä suutaria/kenkäpajaa Treen seudulla vanhemmat asianharrastajat suosittelevat liukupohjien tekijäksi normi rossisaappaisiin. Joistain paikoista olen jo kysellytkin, mutta joko eivät tiedä asiasta mitään tai sitten on asiasta huonoja kokemuksia eivätkä lähde hommaan ollenkaan. Ilmeisesti asia on niin että liukupohjat liimataan kiinni bootseihin eli ne ovatten sitten pysyvästi talvikäyttöön tarkoitetut ja kesällä ajellaan toisilla saappailla? Toinen asia joka tuli talviajamisesta mieleen oli tietysti turvallaan oleminen eli mites tuon lähes 200kg mopon pystyyn kampeaminen onnistuu tuommoset liukaspohjaiset saappaat jalassa? Kesälläkin nostohommat on välillä punnertamista....