Pohjolan Kurapyöräilijät

Kerrotaanpas myös minun Kantturasta. Härveli on tarkemmin sanottuna BMW R80 G/S Paris-Dakar vuodelta -85. Tehtaalta se on rullannut marraskuussa -84, ja Helmikuussa -85 otettu käyttöön. Minä olen kolmas omistaja, ja aiemmin Kanttura majaili Münchenissä.

Kuten olen kotisivuillani kertonut, niin Kanttura nimi juontuu saksankielisestä gs-bemujen lempinimestä Gummikuh, joka vapaasti suomentuu Kumilehmä. Ulkonäkö näissä wanhoissa bemuissa ei ole mikään kaunistus, mutta minulta nyt on ihan turha kysyä mielipidettä eri moottoripyörien ulkonäköön noin yleensäkään

Toinen juttu on sitten pyörän käytännöllisyys, jossa tällainen kevyellä budjetilla harrastava pääsee toteuttamaan itseään. Ja bemut ovat siitä kiitollisia laitettavia, että kun yhden paikan laittaa kuntoon, niin se myös kestää pitkään. Luotettavuus japanilaisissa on aina omaa luokkaansa, mutta niin myös osien hinnat. Toistaiseksi vanhojen 2-V bemujen osien hinnoittelu on aika maltillista.

Se mikä noissa on oikeasti huonoa on niiden jousitus. Ajo-ominaisuuksia en osaa moittia, mutta alkuperäinen keula 36 mm liukuputkilla ja 20 vuotta vanha takaiskari eivät enään täytä minun vaatimuksiani, etenkin kun tuota massaa ajovarusteiden kanssa on selvästi yli 100kg

Eli jo pyörää hankkiessani oli selvää, ettei se jää alkuperäiseksi. Mutta kun kyseessä on PD-malli, niin päätin että säilytän kaikki alkuperäiset osat tallella, jotta voin sitten 10 vuoden päästä museoida Kantturan (ja ehkä itsenikin)

Alunperin Kanttura näytti tältä:


Kesällä KKKK:n jälkeen paluumatkalla vaihdelaatikko alkoi ääntämään melko pahasti. Kotiin tullessani tipautin öljyt koneesta ja öljyproppu kertoi kaiken, eli laakeriremontti toi parin viikon ajotauon:


Kesällä sain huudettua siihen alkuperäisen tuulilipan lampun ympärille, ja WP:n takaiskarin. Joka myöhemmin paljastui Schek -rallipajan iskariksi, jossa on n. 20 mm pidempi isku kuin vakiossa. Tällä tulee muutama sentti lisää takajoustoa.Kuva loppukesältä WP:n iskarin kanssa ja tuulilipalla varustettuna:


Syksyn tullen olen sitten purkanut pyörästä sähköt ja keulan joka muuttuu -95 Africa Twinin keulaksi, ja jarrukin on Twinistä. Jarrulevy piti teettää, samoin ohjausputki jonka piirrustus olikin minun ensimmäinen autocad-kuva eläissäni. Tuttu konepiirtäjä antoi rakentavaa palautetta piirrustuksestani



Oikeanpuolimmasessa kuvassa on alkuperäinen 5 1/4" umpio ja vieressä isompi 6" umpio (Lamppukotelo EI jää punaiseksi....). Sähköissä tulen vetämään paksummat piuhat releen kautta ajovaloille. Nyt oli kuormitettuna lampun kannalla n. 10 volttia, joten pientä kirkastumista on odotettavissa. Keulan nappasin toissa viikolla kiinni, ja huomenissa pitäisi tilata jarruletku. Ohjaustankona on paksu 28,5 mm "magura", ja se on selvästi liian matalalla, joten jonkinlaiset korotukset pitää rakentaa. Tilanne tallissa tällä hetkellä :


Mutta kyllä pyörän rakentaminen on vaan mukavaa. Kunhan vain joutaisi olemaan tallissa tarpeeksi

Päivittelen kunhan jotain taas tapahtuu.

Hienoa Raimo. Tuo keulan vaihto ohjausputken teettämisen kanssa lämmittää tälläistä kauan sitten nuoruudessa konetekniikkaa opiskelleen sydäntä. Tulipahan vain mieleen, että kun nuo AT:n keulaputket ovat selvästi alkuperäisiä pitemmät ja ohjaustankokin pitäisi saada korkealle, niin et kai vain ole tekemässä chopperia tai peräti apinakiikkua

No niin, hetihän sen joku huomaa...Siis, joo. Kopteri perheessä olla pittää, eli
Apehanger on tilauksessa ja taakse pitäis löytää lyhyempi iskari

Virallisemmin: Twinin ohjausputki ts. laakereiden väli on pidempi kuin Kantturan, joten siitä tuo "läpilasku" johtuu. Toisaalta takajousitukseen + kardaaniin tulee myös muutoksia, mutta siitä sitten lisää kun on aika kohdallaan. Silloin voip hiukan olla putket alempana, nyt lähinnä on vain tarkoitus se että saa pyörän jalustimelle.

Ja talleilla tapahtuu, mutta välillä pitää hiukan rentoutua perheen kanssa. Marian kanssa ajelulla (kiitokset Antille mönkkärin lainasta):



Kahvanlämppärit ovat viileillä keleillä mukavat:



Kannet tässä joulukuussa -84 tehtaalta ulosrullanneessa G/S-bemussa ovat vielä sellaisilla istukkarenkailla, että lyijytöntä ei saisi käyttää. Edellinen omistaja kertoi ajaneensa lyijyttömällä, ja sanoi BMW:n luvanneen sen. No tarkistin Nesteen sivuilta runkonumerolla, ja tämä vielä oli "lyijymalli". Lyijyttömät seetirenkaat tulevat vasta -85 bemun kansiin.

Onneksi suomessa vaikuttaa pari bemariasiantuntijaa eli Myllymaan Reijo, sekä Keskitalon Olavi, joka remppasi Kantturan vaihdelaatikon kesällä. Ja nyt Olavi sitten laittaa kansiin uudet istukkarenkaat sekä venttiilin ohjurit.



Samalla on paikallaan vaihtaa myös männänrenkaat, jotka olivat kuluneet, mutta mäntä sekä sylinteri lähes kulumattomat:



Purkaminen bemussa on helppoa, edes tankkia ei tarvitse irroittaa...



Mutta vanha tekniikka kyllä saa pilkallisia kommentteja Kotarin huoltajalta:



Vaikka kateellisen bemarin roplaajan mielestä tämä ei ole enään pelkkää huoltamista, vaan pelkästään 625 SXC:n korjaamista

GS-historiaa, rallipyöriä sekä muuta bemareihin liittyen:
http://www.finnbike.com/matkaendurot/gs/gessu.htm

Eli siis päivitetty kotisivuja piiitkän tauon jälkeen. Se etu on alle -25 pakkasesta, kun ei viitsi alkaa tallia lämmittämään

HIP!

Onko ollut ongelmia venttiilikoppien tiiviyden kanssa??

Samalla kun kannet ovat remontissa olisi hyvä tarkistaa venttiilikoppien tiivistepintojen suoruus KANNEN puolelta.. Omassa olivat kierot kuin korkkiruuvit ja Iittalassa ne oikastiin kohdalleen. Olavi kovasti ihmetteli kansia siilloin ja päädyttiin seuraaviin vaihtoehtoihin:
a) M6 ruuvit vedetty monasti ylikireälle ja ne vääntäneet kantta mutrulle
b) pintojen koneistuksessa sattunut jokin käsittämätön härö
kaikki merkit ajoivat vaihtoehdon b suuntaan..

Mutta mutta, pinnat oikastiin ja sitä myöten saatiin tiiveiksi.

Keinuvipustiikkaa kasaillessa sitten öljykanavan oikea paikka kannattaa tarkoin katsoa, että tule paine oikeaan kohtaan, ihan varmuuden vuoksi vaan...

Wurthiltä saa oikean kokoisia shimmejä tuohon keinuvipujen tiukkuuden säätöön, itse hain niillä karkeasti kohdalleen ja sitten kevysti pinnapultteja kiristäessä saa tiukkuuden haettua kohdilleen..

Ja vielä tuli yksi juttu mieleen, keinuvivuthan ovat tuossakin neulalaakereilla ja niiden laakereiden pesät saattavat murtua jolloin neulat päsevät aksiaalisesti liikkeelle, laakerien kuorista voi halkeamia siis etsiä.

Veditkö työntötankojen päistä "stösselit" eli nokan seuraajat pois? Ne saattavat ajanoloon kulua ihan rotansyömien näköisiksi, tuossa kun tuo on tolle mallille purettu niin on helppo vilkasta. Ne saa ongittua koloistaan työntötangon avulla, sen kun tuuppaa sinne koloonsa öljyttynä niin se tarttuu enemmän ja vähemmän kiinni jolloin seuraajan saa ongittua ylös.

Ihan vaan tuli tuollasia hommeleita mieleen omista kokemuksista, ei mitään absoluuttisen oikeata tietoa

aihetta läheltä liipaten vielä.. isäukon `80 R100Rt:hen vastaavanlaista remonttia tehdessä yllätys oli mieluisa kun kuvan kaltaista eksoottista veiviä tuli vastaan, kukahan moisen matkalehmän veivejä on innostunut kiillottelemaan? Milloin? Miksi? Laskeeko bensan hinta? Onko huomenna pouta?

http://airfoto.fujikuvat.fi/album/user/renderimage.php?albumid=40079&id=906373&width=598&height=449

Enpäs saanut noita kuvia auki..Missähän vika ?



Ei ole ollut, ja vaikka olen käyttänyt samoja, jo vähän venyneitä tiivisteitä. Pyörän mukana tuli uudetkin tiivisteet, mutten ole vielä niitä ottanut käyttöön.

Olavi kertoi venttiilien olleen hyväkuntoiset, vaikka oikea pakoventtiili olikin melkoisesti painunut kanteen. Istukat ja ohjarit tarvitsee vain uusia, ja jos Kanttura olisi ollut muutaman kuukauden uudempi, niin ei olisi tarvinnut vielä tätäkään remonttia tehdä.

Tilasin Siebenrockilta uudet männänrenkaat, ja tiivisteet. Samalla tilasin uuden nokkaketjun, jotta jospa sen sitten vielä vaihtais.

Sylinterien Galnikal pinnoite ei ollut kulunut ollenkaan, ja männästäkin (minun mittaamana...) löysin melkein 2 satikan kuluman, ja toisesta vähemmän

Sun Gessussa keinuvipuje päissä oli ne fiiberilevyt?, mulla on sen verran vanhempi, ettei vielä ole. Kuitenkin tilasin shimmit, ja kannet hiljenivät mukavasti. Mutta pitää sitä koneessa ääntä olla, ettei pääse vahingossa sammumaan

Vanhaahan nää tekstit jo on, mutta aikoinaan bemarin kurssilla neuvoivat laittamaan shimmilevyt keinuvipuihin niin tiukaksi että juuri ja juuri sormin vipu liikkuu. Niinpä tein ja 50000km pysyi hiljasena Mulla on muuten myös -84 ja 98 oktaanisella olen surutta ajellut ilman ongelmia. 100000 km.n kohdalla uudet ohjurit, nyt on 195000 mittarissa mutta ei vielä tarvitse toimenpiteitä. Kyllä muuten tykkään edelleen tosta vanhasta koneesta enemmän! Ja niin, venakopat oikaistiin myös, mutta ei pysy öljy sisällä jos ei kasaa tiivistemassan kanssa....

Mun oikeanpuoleisen kannen kalinoita ei saanut hiljaiseksi, vaikka keinuista välykset ottikin pois. Syynä oli kannessa löysä pakoistukka, eli lyijytön bensa ja venttiilien säätämättömyys aiheutti sen, että istukka oli kuin "mummon hammas leukaluussa"

No samalla tuli sitten molemmat pakoistukat uusiksi, sekä ohjarit, jotka kuulemma taas olivat ihan hyvät. Mutta samalla ne tietenkin kannatti vaihtaa.

Projekti etenee pikkuhiljaa ja iltaisin tallilla menee puolilleöille, tuttu tunne jollekin muullekin näin kevään koittaessa ?

Kardaanin ristikko muokattu, samoin takahaarukka, jotta kardaani sopii pyörimään 2 senttiä vakiota pidemmällä WP:n iskarilla. Kulma muuttuu 15 asteesta n. 17 asteeseen, ja taakse tulee joustoa n. 4 senttiä lisää. Vakiona G/S-bemussa on takajoustoa 17 senttiä, ja nyt sitten se 21 senttiä. Keulan jousto kasvoi 20 sentistä kahdella. Mutta Twinin putket on muutenkin 3-4 senttiä pidemmät kuin Kantturan, joten ei ole pelkoa supermotoefektistä.

Pidemmän takahaarukan jigi on melkein valmis, mutta kardaanin teettäminen sisälle on vielä täysin auki: Hitsatako, vai tehdä kokonaan uusi, siinäpä se kysymys onkin.

Laitetaanpas yksi kuva, eli tämmöiseltä Kantturan pitäisi näyttää ens kesänä. Aluksi vain joudun vielä ajamaan alkuperäisellä vaimentimelle, mutta tuo Monsteriin ovaali putki tulee jahka saan ostettua meijeriputkea käyrän tekemiseen. Tarkkaavainen kuvan tutkija saattaa huomata, että takalokkarin kiinnitys on vielä KeVi-teipillä



Jospa viikonloppuna pääsis kasailemaan konetta, vaikka olisi poniajelua ja moottoripyöränäyttelyäkin tiedossa...

Näyttää kyllä huomattavasti ryhdikkäämmältä kuin "ennen"-kuvissa Oletko laittanut uudet mustat vanteenkehät vai onko ne vain maalattu?

Vannekehät on ihan kotikutoiset exel -kehät (huom. kirjoitusasu)

Onkos siinä takalokarissa samat värit kuin polttoainetankissa? Ainakin äkikseltään vaikuttaa, ihan kiva yksityiskohta

Siinä parin kympin (kiitokset vain Hessulle!) takalokkarissa oli kiva TM:n sininen pohjaväri, jonka sitten teippasin 3M scotchcal-kalvolla PD-väreihin. Pyörässä esiintyy ainakin neljää erisävyistä valkoista, mutta mulle aivan sama. Olen panostanut, ja panostan enemmän tekniikkaan, kuin vimoisen päälle ulkonäköön. Tai saako gessuista edes vimoisen päälle näköisiä