Runko ja takahaarukka saivat alkuvuodesta päällensä kiiltävän mustan pulverimaalin, joka ainakin vielä tällä hetkellä vaikuttaa hyvälaatuiselta työnjäljeltä. Tämän jälkeen alkoikin armoton osien puhdistus liuotinpesuaineella. Aivan uskomattoman paskakerros oli moottorin ja kateosien pinnoilla.
Moottoriin ei tällä hetkellä tehty mitään huoltotoimenpiteitä. Mieli teki avata kansi, mutta tulin kuitenkin siihen tulokseen, että kun ei ylimääräisiä ääniä koneesta kuulunut niin sitä ei tarvitse tehdä. Ainoastaan venttiilien säädöt pitää tarkastaa ja vaihtaa öljyt ja suodatin. Myös kaasari avattiin, mutta sekin oli aivan puhdas.
Sitten alkoikin jo kateosien valmistelu maalausta varten. 180 ja 360 karkeilla vesihiomapapereilla käytiin lävitse takalokari, huggeri, tankki, uusi maski ja etulokari. Hieman jouduimme pakkeliakin näyttämään tankille ja huggerille, jotka olivat pientä osumaa saaneet. Tankkiin oli tullut pieni kolhu ilmeisesti pyörän kaaduttua paikallaan ja huggeri oli saanut kivistä osumia osakseen niin paljon että se oli jonkin verran halkeillut. Uutta en kuitenkaan ostanut vaan pakkeloin ja hioin vanhan ja laitan sen vielä kiinni.
Yritän kirjoitella lisää tekstiä kuvien kanssa vielä illemmalla...
Pikainen laskutoimitus kertoi että holkkien ja tiivisteiden kanssa hinta olisi kivunnut n. 250 euroon ja se oli minun periaatteilleni (ja lompakolleni) kyseisistä osista liikaa.
Nokka meinasi väkisin nousta taivasta kohti isommallakin vaihteella. Tästä se oman mopon ajoon laittamis-innostus vain nousi, vaikka samanlaisiin suorituksiin ei Domilla kertakaikkiaan pysty.
