Ajoreittien suunnittelun kriteerit?
Valvojat: Jukka, Moderaattorit
-
Rampe
- Viestit: 949
- Liittynyt: Ke Touko 18, 2005 8:43 pm
- Pyörä: Tervatien kulkijoita
- Paikkakunta: Kankaanpää
Ajoreittien suunnittelun kriteerit?
Mikäs on yleinen suuntaus ajoreittivalinnoissa, kun porukalla ajetaan sorapinnalla?
Onko reitit mieluisimpia kun niissä on pitkiä suoria, joissa saa loikottaa isolla vaihteella lujaa vai tuntuuko paremmalta, kun reitistö on mahdollisimman syheröistä?
Tämä mietiskely johtuu, noista ajeluvideoista, kun niissä tuntuu pääasiassa olevan kuvattuna pyöriä, jotka tulevat kaukaa ja häipyvät kauas - elikkäs pitkän tuntuisia suoria.
Vai onko tässä vain kyse kuvausteknisistä jutuista; mutkapätkillä kun se pyörän näkyminen on vain lyhyt väläys.
Onko reitit mieluisimpia kun niissä on pitkiä suoria, joissa saa loikottaa isolla vaihteella lujaa vai tuntuuko paremmalta, kun reitistö on mahdollisimman syheröistä?
Tämä mietiskely johtuu, noista ajeluvideoista, kun niissä tuntuu pääasiassa olevan kuvattuna pyöriä, jotka tulevat kaukaa ja häipyvät kauas - elikkäs pitkän tuntuisia suoria.
Vai onko tässä vain kyse kuvausteknisistä jutuista; mutkapätkillä kun se pyörän näkyminen on vain lyhyt väläys.
Ollutta: XTZ660 -94, XTZ850 -92, Shine mx230, XTZ750 -89


Mulle vauhti ei ole kaikki kaikessa, ei edes vauhdin tunne. Paras fiilis oli viime kesänä kun jossain päin itäistä Suomea vaaran laelta katselin kauas horisonttiin jatkuvaa hiekkatietä joka jatkui samanlaisena tulosuuntaankin - Eikä ketään muuta näkyvissä!
Moottoripyöräily on mulle soololaji ja em. kaltaisella soratiellä pölypilvi perässä tyhjää tietä kohti horisonttia... Ei siinä tarvita paljon mutkiakaan. Nostaa hymyn huulille ilmankin.
Moottoripyöräily on mulle soololaji ja em. kaltaisella soratiellä pölypilvi perässä tyhjää tietä kohti horisonttia... Ei siinä tarvita paljon mutkiakaan. Nostaa hymyn huulille ilmankin.
Mutkittelevaa ja mäkistä soratietä, välillä metsää ja välillä peltoa, eli mahdollisimman vaihtelevaa tietä ja mieluiten ei muita näköpiirissä sen enempäämedessä kuin takanakaan.
Edittiä: Vauhti ei tarvi välttämättä olla kova, mut onhan se kiva, jos on välillä kunnon suora jossa saa hiukan tuulettaa.
Edittiä: Vauhti ei tarvi välttämättä olla kova, mut onhan se kiva, jos on välillä kunnon suora jossa saa hiukan tuulettaa.
- Rapakko
- Viestit: 969
- Liittynyt: Ke Elo 24, 2005 11:36 pm
- Pyörä: Triumph Tiger 1050 SE (ABS) 2010
- Paikkakunta: Kokkola
Soolona tykkään minäkin ajella ja kesällä yövuorojen jälkeen lähden useasti sorateitä ajelemaan maaseudulle päin, kun luonto on heräämässä ja peltojen päällä leijuu kevyt aamu-usva, tulee aivan mahtava fiilis ja kaikki murheet jää hetkeksi unholaan. Vauhti ei tosiaankaan ole pääasia, eikä mulla ole tarvetta minkäänlaiseen sladitteluun. En katso kartasta etukäteen, että onko suoraa, mäkistä vai mutkaista, mutta soratie on aina ehdottomasti plussaa ja mielummin aika kovapohjasta semmosta. Joskus saa maaseudulla ajaessa pienet kiksit pellolta kantautuvasta paskanhajustakin
.
Soratie on kuuma, vai miten se laulu meni?
- jonkko
- Viestit: 3551
- Liittynyt: To Elo 03, 2006 9:55 pm
- Pyörä: KTM 640 Adventure
- Paikkakunta: Pargas
Suhteellisen kuivat metsätiet ja mielellään saa kalliotkin ylittää noi polut,hiekkatiet,mitä enemmän mutkia joka suuntaan sitä paremmin,myös korkeuserot
Välillä on kans ihan kivaa ajella niit pienempiä pikiteitäkin kunhan mutkia löytyy joka suuntaan
Joskus kans ihan kivaa ajella kunnon kurassa kunhan ei jatkuu liian kauan ettei kunto lopu kesken
Oikeastaan vähän kaikkea käy kunhan vaihtelua tulee tasaiseen tahtiin
Kerran tullut harrasterrua tyyli tikalla karttaan ja sitt saa kattoo mitä kautta päsee perille tai lähelle ainakin,polkuja/metsäkoneitten jälkien/umpimetässä ajaen,raskasta mutt kiva ku pääsee perille ja välil voi joutua jättää mopotin ja kävellä pikkasen et saa katottua mist vois yrittää mennä
Pitäis vissin kokeilla taas
Välillä on kans ihan kivaa ajella niit pienempiä pikiteitäkin kunhan mutkia löytyy joka suuntaan
Joskus kans ihan kivaa ajella kunnon kurassa kunhan ei jatkuu liian kauan ettei kunto lopu kesken
Oikeastaan vähän kaikkea käy kunhan vaihtelua tulee tasaiseen tahtiin
Kerran tullut harrasterrua tyyli tikalla karttaan ja sitt saa kattoo mitä kautta päsee perille tai lähelle ainakin,polkuja/metsäkoneitten jälkien/umpimetässä ajaen,raskasta mutt kiva ku pääsee perille ja välil voi joutua jättää mopotin ja kävellä pikkasen et saa katottua mist vois yrittää mennä
Pitäis vissin kokeilla taas
Team kahajo
Kyll se siitä menee
http://www.youtube.com/user/TheJonkko?feature=mhsn
http://sites.google.com/site/dustywobblssnow/
http://picasaweb.google.fi/lekasora/
Kyll se siitä menee
http://www.youtube.com/user/TheJonkko?feature=mhsn
http://sites.google.com/site/dustywobblssnow/
http://picasaweb.google.fi/lekasora/
- Raimo
- Viestit: 1294
- Liittynyt: Pe Syys 24, 2004 8:17 am
- Pyörä: BMW R80GS & R1200RT
- Paikkakunta: Oulunsalo
- Viesti:
Kun porukka-ajeluista on kysymys, niin itse olen pyrkinyt siihen, että joukolla ei ajettaisi ihan talojen nurkilla. Tai jos joudutaan ajamaan asutusalueiden lävitse, niin vetäjä ajaa sitten ihan hiipimällä, jolloin myös loppujoukko seuraa tiheässä rykelämässä.
Toinen juttu, jonka olen huomannut pari-kolmekymmentä kertaa vetäjänä olleena on se, että reitti kannattaa tehdä sellaiseksi, että mukavien pätkien jälkeen voi huoletta vedättää hiukan pidemmänkin siirtymän. Fiilistelyn jälkeen menee tylsäkin tienpätkä ns. huomaamatta. Paitsi silloin yhdellä yöajelulla, kun oli pikku pakkanen, ja minä ajattanut koko sakin kunnolla hikeen, jonka jälkeen 20 km siirtymä ei ollut kiva
Asfalttia ei kannata välttää, jos se kokonaisuuden kannalta on järkevää.
Parhaita pätkiä olen löytäny sellaisilta teiltä, jotka ovat muodostuneet joko metsähoidon tai muun liikkumisen vuoksi. Siis sellaisia teitä, joita ei ole tehty 70-80 luvun metsäautotieverkoston rakentamisen aikoihin tai ainakaan tyyliin. Näillä teillä ei ole runkoa rakennettu isommasti, ja tien muodot ja mutkat seurailevat maan muotoja. Usein metsäautotiet on tehty kuin viivoittimella, joten niillä vauhti nousee helposti turhan suureksi.
Minun henkilökohtainen vauhtiraja soralla on 80 km/h, ehdoton maksimi on 90 km/h todellista. Se kuulostaa pieneltä ja varmasti onkin sitä isolla soratiellä, mutta itselleni nuo normaalit metsäautotiet ovat lähinnä siirtymiä, ja pienemmillä pätkillä puolet tuosta ovat usein liikaa.
Toinen juttu, jonka olen huomannut pari-kolmekymmentä kertaa vetäjänä olleena on se, että reitti kannattaa tehdä sellaiseksi, että mukavien pätkien jälkeen voi huoletta vedättää hiukan pidemmänkin siirtymän. Fiilistelyn jälkeen menee tylsäkin tienpätkä ns. huomaamatta. Paitsi silloin yhdellä yöajelulla, kun oli pikku pakkanen, ja minä ajattanut koko sakin kunnolla hikeen, jonka jälkeen 20 km siirtymä ei ollut kiva
Asfalttia ei kannata välttää, jos se kokonaisuuden kannalta on järkevää.
Parhaita pätkiä olen löytäny sellaisilta teiltä, jotka ovat muodostuneet joko metsähoidon tai muun liikkumisen vuoksi. Siis sellaisia teitä, joita ei ole tehty 70-80 luvun metsäautotieverkoston rakentamisen aikoihin tai ainakaan tyyliin. Näillä teillä ei ole runkoa rakennettu isommasti, ja tien muodot ja mutkat seurailevat maan muotoja. Usein metsäautotiet on tehty kuin viivoittimella, joten niillä vauhti nousee helposti turhan suureksi.
Minun henkilökohtainen vauhtiraja soralla on 80 km/h, ehdoton maksimi on 90 km/h todellista. Se kuulostaa pieneltä ja varmasti onkin sitä isolla soratiellä, mutta itselleni nuo normaalit metsäautotiet ovat lähinnä siirtymiä, ja pienemmillä pätkillä puolet tuosta ovat usein liikaa.
Gone but not forgotten: Yamaha DT125LC -85, Honda NX650 Dominator -93, Suzuki DR800 Big -90, Suzuki DR350S -94, BMW R80G/S Paris-Dakar -85, Honda Africa Twin -90, Honda Africa Twin -97, BMW R1150GS -01, Honda XR400R -98, Honda XRV650 -89
-
Jukka Haapamäki
- Viestit: 435
- Liittynyt: Ma Loka 02, 2006 9:55 am
- Pyörä: CRF 450R/X
- Paikkakunta: Kokkola
Huonosti suunniteltu on loistavasti eksyttävissä!
No, käytettävissä oleva aika, sekä sääolosuhteet sitä uran syvyyttä monesti ainakin määrittelevät. Varsinkin jos matkalla on jokin vapaata surauttelua vähemmän jalo tarkoitus.
Viimeyönä kotiin ajellessa oli ihan mukava siirtyä 8-tien pitkille suorille, kun oli pimeää ja satoi kohtuullisesti vettäkin. Lauantaina toiseen suuntaan mennessä siitä tuli lähinnä hypittyä yli.
No soraa nyt kuitenkin, kiitos!
No, käytettävissä oleva aika, sekä sääolosuhteet sitä uran syvyyttä monesti ainakin määrittelevät. Varsinkin jos matkalla on jokin vapaata surauttelua vähemmän jalo tarkoitus.
Viimeyönä kotiin ajellessa oli ihan mukava siirtyä 8-tien pitkille suorille, kun oli pimeää ja satoi kohtuullisesti vettäkin. Lauantaina toiseen suuntaan mennessä siitä tuli lähinnä hypittyä yli.
No soraa nyt kuitenkin, kiitos!
tämä on mun määritelmä tästä aiheesta ,kamera on pyörässä kiinni joten tärinätkin sen mukaiset
nautiskelua
tällä kertaa ei tullut ketään vastaan
nautiskelua
tällä kertaa ei tullut ketään vastaan
- ramirin
- Viestit: 1381
- Liittynyt: Ti Tammi 15, 2008 10:18 pm
- Pyörä: Ready To Push
- Paikkakunta: Etelä-Pohjanmaa
Jahka saa taas navigaattorin kiinni mopoon, niin voipi toteuttaa itteänsä sillee et ajaa puolitankkia (tai puoli käytettävissä olevaa aikaa) pois päin kaikkee mikä just sillä hetkellä näyttää/tuntuu mukavalta ja sit navikartturilla takas kotia/tankille..
Kylän kohoralla komiasti, vaikka mettällä vähä kompuroottiski.
-
Tase
- Viestit: 2629
- Liittynyt: Pe Elo 12, 2005 6:28 pm
- Pyörä: HVA: 901 Expedition, FE 450, BMW K100
- Paikkakunta: Oulu
Ajoreittien suunnittelun kriteerit?
Eräs huomioitava asia on kohderyhmä. Eli jos ajoporukalla on möhköendurot katuendurorenkailla on sellaiselle porukalle "miellyttävä" reitti erilainen kuin nappularenkaisille kevyille enskoille. Siinä vaiheessa kun kevyet enskat alkavat elämään alkaa möhköpyörillä hankaluudet. Samaten kun möhköllä on mukavaa alkaa kevyet enskat tai oikeastaan niiden kuskit pitkästyä.
Tämä näin yleisesti ottaen, tiedän että ns. möhköporukasta löytyy kuskeja jotka pyörittävät p-rinkiä kevyiden enskojen ympäri ja taitaapa se olla päinvastoinkin.
Eräs huomioitava asia on kohderyhmä. Eli jos ajoporukalla on möhköendurot katuendurorenkailla on sellaiselle porukalle "miellyttävä" reitti erilainen kuin nappularenkaisille kevyille enskoille. Siinä vaiheessa kun kevyet enskat alkavat elämään alkaa möhköpyörillä hankaluudet. Samaten kun möhköllä on mukavaa alkaa kevyet enskat tai oikeastaan niiden kuskit pitkästyä.
Tämä näin yleisesti ottaen, tiedän että ns. möhköporukasta löytyy kuskeja jotka pyörittävät p-rinkiä kevyiden enskojen ympäri ja taitaapa se olla päinvastoinkin.