Otsikon mukaisesti olen ollut talvirallista lähtien ajamatta oranssilla, mikä on veikkaisin eka kerta n. kahteenkymmeneen vuoteen, kun olen yli 2 vko ajamatta matkaenduurolla (paitsi talvella tietty on aikoja kun ei viitsi vanha enää).
Piikkirenkaat oli äkkiä vaihdettu, mutta kun hajallisen tarvikenestekytkimen tilalle aloin asentaa kauppiaalta tilaamaani originellia vaijerikytkinsettiä, paljastui karu totuus: Myyjä (terveisiä Jukalle) oli ajatellut että vaijerikytkin ilman vaijeria, ei aiheuta nestekytkimen keveyteen tottuneelle liikoja sormikramppeja.
Aina selkeä sanallinen antini, tosin saattoi vaikeuttaa myyjän tarkkaavaisuuden säilymistä... Koska en jaksanut ruveta odottamaan maahantuojan mahdollisia vaikeuksia toimittaa näin monimutkaista erikoisosaa näin harvinaiseen pyörään alle puolen vuoden(edullinenjahetioikeanosankerrallasainjanopeasti-sivuseisontatukiostoepisodikokemus...argh), otin yhteyttä pyörän myyneeseen partajeeveliin etelärannikon syrjäseudulle. Onneksi Jari jolla on aina kaikkea mahdollista tarviketta, toimitti seuraavana iltana vaijerin Hämylinnan tienoille, minne huristelin tällä todella KEVYELLÄ. Vaijerikytkimellä. Kyllä siinä oriveden siltatyömaalla ihmeteltiin kun joku ääliömotoristi pysäyttää jonoon käyvän pyörän, sammuttaa sen ja lähtee onnellisena lykkäämään jonon mukana ylämäkeen 26 asteen helteessä...
Mutta mutkateitä kotiin, nappulat alla ja takarenkaan kehänopeuden pitäminen mahdollisimman erilaisena suhteessa etupyörän vastaavaan, aiheutti tuttuja viboja. Luittenkeruuseuran puute loppumatkasta hieman hillitsi haluja, mutta muuten oli sangen antoisa reissu
jk: kohta pääsee saunaan, koskenrantaan
http://www.msmk.fi/msmk/kuvia/enduroporays/p1.jpg