REMO kirjoitti:HIENOA! Ei kun onnea matkaan
P.S. Olehan kiltimpi pyörää kohtaan kuin Muotkalla...
T. Ralf Molander / Team 9 @ Muotka
Kyllähän mä muotkalla olin varsin kiltti pyörää kohtaan.
Viime kesänä Nangulla en sitten niinkään. Tuossa kuvassa olin ajellu tohon sillalle ehkä noin 60-80kmh matkavauhtia ja ehtinyt jarruttaa jälkien mukaan noin 5m pehmeessä hiekassa. Sen jälkeen olin osunut lankuille ja törmännyt silallla olleisiin pariin liikennemerkkiin ja lankkuihin. Itse lensin tuota kaidettapäin ja onneksi kaide hävis mun reidelle 6-1; kaide poikki ja reiteen vain pienehkö turvotus ja mustelma.
Pyörä voitti rojut ja sen tolpan joka osoitti sillan nimeä noin 6-2. Tolppa napsahti poikki ja pyörä vei mukanaan ison kasan rojua. Pyörään ei tullut muuta vikaa kuin etupyörän akseli taipui ja toisen etutolpan stefa korkkas.
Pari kuvaa tapahtuneesta:
http://moposivut.easyhostplace.net/pict ... nangu2.jpg
http://moposivut.easyhostplace.net/pict ... nangu3.jpg
http://moposivut.easyhostplace.net/pict ... nangu4.jpg
Tilannenopeutta oli liikaa ja vika oli toki minussa, mutta haluaisin silti kiittää sitä henkilöä joka oli repinyt maasta irti ne metalliset liikennemerkit jotka varottivat sillasta ja jättäneet ne sillalle lojumaan sinne kasattujen ja muitten rojujen kanssa. Vihjeeksi vielä sen verran, että kannattaa nostaa ne putkien päät vähän parempaan kulmaan ja asetella ne naulaset lankut paremmin. Nyt ei edes kukaan kuollut.
Seuraavana päivänä tourilla sitten vedin taas kerran turhan suurta tilannenopeutta sateisella metsäpätkällä eikö öljyt valutttanu keula toiminut parhaalla tavalla. Mutkan takana oli sitten tielle kaatunut puu ja sopivasti "tiessä" oli painauma josta pikkasen menetin ohjausta ja ajoin sitä puuta päin. Sen tarkempaa muistikuvaa mulla ei ole tapahtuneesta, mutta takana ajanut kaveri näki kuinka lensin sarvien yli ja pyörä lensi päälleni. Itselläni on ensimmäinen muistikuva tapahtuneesta sen puun näkemisen jälkeen se kun avasin silmät ja makasin mopon alla pää takarenkaan yläpuolella pyörien ja mopon ollessa käynnissä. Seuraavaksi näin pitkän jussin joka nakkasi kotarinsa metsään ja tuli nostamaan tohtorin pois mun päältä.
Tällä kertaa puu voitti sekä mopon, että kuskin. Moposta hajosti se "tuulilasi" ja jotain pientä kosmeettista vauriota tuli. Multa ei hajonnut kaiketi mitään ainakin niin röntgenin täti sanoi. Lapaluu tuli vain niin kipeeksi ettei enää kärsinyt touria jatkaa. Lähdin sitten ajelemaan kohti kotia asfaltteja pitkin. Tässä on kuva moposta niitten lippojen jälkeen:
http://www2.lut.fi/~vkoivu/lappilipa.jpg
Tietysti ennen rovaniemeä sitten ketjut katkesi ja tietenkin mulla mukana olleet lukot ei käyneet mun ketjuihin. Liikaa oli taas siihen luotettu, että porukassa kun ajellaan ja huoltoauto on aina illalla käytettävissä eikä tullut mieleen, että saattaa se kotimatka koittaa näin yksin ajellenkin. Puolellatoista kädellä sitten laittelin vääränkokosen ketjulukon johon ei enään saanut sitä lukkkolevyä mitenkään kiinne. Laittelin pikaliimaa siihen levyn ja tapin väliin ja ajoin läheiseen metsään yöksi. Tietysti satoi ettei olisi ollut liian kivaa puolellatoista kädellä pystyttää telttaa.
Aamulla sitten köröttelyvauhtia viimoset 100km rovaniemelle josta ei sitten löytynyt yhtään ketjulukkoa joka olisi sopinut. Yhdet oikeanlevyeiset ketjut ois löytyny mutta nekin ilman lukkoa olevat avonaiset ja tietenkin sellaista merkkiä ettei mun lukot käyneet.
Seuraavat paikat mistä sitä ketjua voi etsiä olisi kuulemma oulu ja kajaani. Kävin mäkkärissä syömässä jossa joku papiksi esittäytynyt henkilö tuli mua jututtamaan ja toivotteli siunausta yms. En tiedä mikä oli miehiään, mutta kylläpä sitä tuli vähän kelailtua kypärää päähän laittaessa ja tämän jannun peukkua näyttäessä ikkunasta, että monta juttua olisi voinut tapahtua toisin.
Ajelisin sitten varovasti pois kaupungista ja ketjut napsahtivat poikki ja kietoutuivat taka-akselin ympärille ja vetivät renkaan lukkoon. Tie oli siinä määrinkapea siinä kohdassa ettei mitään varsinaista piennarta ollut. Takarattaan pulteista oli pari kappaletta poikki ja ketjukin saanut pikkasen vaurioita. Mulla oli kuitenkin matkassa ketjuleikkurit, pätkä ketjua ja pari kappaletta lisää niitä DID:n lukkoja joita Reginan ketjuihin koitin asennella. Onneksi satoi vain niin vähän, että asfaltilla virrannut vesi ei sentään vienyt työkaluja mennessään. Aika heikoilta näytti mahikset saada pyörää enään minkäänlaiseen nippuun niillä välineillä.
Mulla oli tavarat pitkin tienlaitaa levällään, että olin saanut kaivettua vähäiset työkalut penkin alta ja kaiketi niitten rojujen takia ohi ajaneet autot sentään vähän vilasivat mua kohti ohittaessaan mut. Sitten kun kaadoin pyörän huoltoasentoon, että olisin saanut paremmin aennettua autot hiljensivät jo vähän enemmän kun kaiketi luulivat mun lipanneen. Kukaan ei tietenkään pysähtynyt kun näki jotain liikettä olevan. Kunnes sitten eräs ysävällinen nainen pysähtyi huolestuneen ja kerroin hänelle tilanteen. Ihanana ihmisenä tämä nainen sitten hinasi mut ja moponi takaisin Rovanimelle (n.20km) ja vieläpä jonkun rekkafirman pihaan jossa mopo nostettiin rekan kyytiin. Rekkakuski heitti mut rautatieasemalle ja mä sain junaan noustessani syötyä sen viimoisen buranan kipeeseen lapaluuhuni ja pian sitten nukahdin.
Tästähän vois tehä vaikka jonkun tarinan jos kertois kaikki yksityiskohdat tuosta reissusta.
