Ensin vähän historiaa..
Kaksi vuotta sitten kun hommasin tuon ST:n siinä oli heti jännitteensäädin pimee. Hommasin S-tuonnista uuden vastaavan (RR8) ja se kärähti ihan heti. Pientä napinaa harrastettuani Sulan Seppo toimitti uuden astetta paremman (RR98) ja hyvitti siitä edellisen RR8:n hinnan pois.
Pari vuotta meni kun ongelmat alkoi uudestaan. Työmatkalta viime viikolla kotiin tullessa mopo sammui pikatiellä, nyki ja lähti uudelleen käyntiin ja teki tuon kolme kertaa ja matka jäi siihen.
Kotona myöhemmin laitoin apuvirralla mopon käyntiin ja mittasin latausjännitteen. Aluksi se oli tasaisesti 13,8V kunnes se alkoi koneen lämmettyä hitaasti mutta varmasti laskea. 20 minuuttia käynnistyksen jälkeen mylly oli jo aika kuuma ja latausjännite oli pudonnut n. 8V:iin Sitten pyörä sammui.
Päättelin tästä, että laturi ts. staattorin käämit on ehkä sököt. Mittasin vielä laturin joka vaiheesta latausjännitteen, mikä aluksi oli 33V (5000r/min) ja 20 min myöhemmin 9V samoilla kierroksilla. Niinpä tilasin uuden staattorin jälleen S-Tuonnista.
No äsken sain uuden staattorin paikalle ja vika on edelleen aivan samanlainen. Mitä pitää tehdä? Kiva olis taas päästä ajelullekin.
Super Tenun latausongelmat
Valvoja: Moderaattorit
-
Tikkaoja
- Viestit: 772
- Liittynyt: Ma Loka 04, 2004 3:06 pm
- Pyörä: Canyon ja Cube
- Paikkakunta: Rajamäki
Moro
Oliko sulla staattorin johdot vapaana, kun sitä mittasit? Jos ne oli kiinni virtapiirissä, saattaa joku muu mittauspisteen "jälkeen" oleva komponentti (esimerkiksi se lataussäädin) aiheuttaa tuota ongelmaa. Noista staattorin kolmesta vaiheestahan tulee jokaisesta vaihtojännitettä, mun mielestä pitäis kyllä tulla 5000 kierroksella ilman kuormaa enemmän kun tuo 33 volttia. Omastani oon mielestäni (tämä ei ole mukään absoluuttinen totuus) mittaillu yli 50 voltin vaihtojännitteitä noista.
Mulla oli viime talvena yhden vaihejohdon kuori hankautunut puhki ja otti maihin, ei ladannut silloinkaan kunnolla. Hankautumiskohta oli staattorilta päin ekan liittimen jälkeen, takaiskarin yläkiinnityskorvan luona.
-petteri
Oliko sulla staattorin johdot vapaana, kun sitä mittasit? Jos ne oli kiinni virtapiirissä, saattaa joku muu mittauspisteen "jälkeen" oleva komponentti (esimerkiksi se lataussäädin) aiheuttaa tuota ongelmaa. Noista staattorin kolmesta vaiheestahan tulee jokaisesta vaihtojännitettä, mun mielestä pitäis kyllä tulla 5000 kierroksella ilman kuormaa enemmän kun tuo 33 volttia. Omastani oon mielestäni (tämä ei ole mukään absoluuttinen totuus) mittaillu yli 50 voltin vaihtojännitteitä noista.
Mulla oli viime talvena yhden vaihejohdon kuori hankautunut puhki ja otti maihin, ei ladannut silloinkaan kunnolla. Hankautumiskohta oli staattorilta päin ekan liittimen jälkeen, takaiskarin yläkiinnityskorvan luona.
-petteri
Moi taas.
Jännitteensäädin oli irti vaiheiden vaihtojännitteen mittauksen aikana. Muistan lukeneeni kans, että joku olisi saanut jopa yli 70V jännitettä laturilta.
Eikös se mene niin, että jos joka vaiheesta tulee esimerkiksi n. 9V jännite, niin ei jännitteensäätimen jälkeenkään voi tulla yli 9V tasajännitettä. Autonasentaja kaverilta, joka ei kuitenkaan ole 20 vuoteen moottoripyörän kans pelannut, sanoi että vaihtojännitteen mittaaminen ilman kuormaa saattaa (autoissa) rikkoa laturin. Siinä mielessä vaihtojännitteen mitaaminen ilman säädintä saattaisi olla riskaapelia, mikäli ko kommentti pitää paikkansa. Mutta pystyykö sitä vaihejännitettä edes mittaamaan säädin kytkettynä?
Mun pitänee vielä tarkistaa, tai olisiko syytä heti vaihtaa uuteen se kahden liittimen välinen johtosarja, jos se kumminkin lyö maihin tai vuotaa kun kone ja johdot on kuumat.
Palaillaan.
Jännitteensäädin oli irti vaiheiden vaihtojännitteen mittauksen aikana. Muistan lukeneeni kans, että joku olisi saanut jopa yli 70V jännitettä laturilta.
Eikös se mene niin, että jos joka vaiheesta tulee esimerkiksi n. 9V jännite, niin ei jännitteensäätimen jälkeenkään voi tulla yli 9V tasajännitettä. Autonasentaja kaverilta, joka ei kuitenkaan ole 20 vuoteen moottoripyörän kans pelannut, sanoi että vaihtojännitteen mittaaminen ilman kuormaa saattaa (autoissa) rikkoa laturin. Siinä mielessä vaihtojännitteen mitaaminen ilman säädintä saattaisi olla riskaapelia, mikäli ko kommentti pitää paikkansa. Mutta pystyykö sitä vaihejännitettä edes mittaamaan säädin kytkettynä?
Mun pitänee vielä tarkistaa, tai olisiko syytä heti vaihtaa uuteen se kahden liittimen välinen johtosarja, jos se kumminkin lyö maihin tai vuotaa kun kone ja johdot on kuumat.
Palaillaan.
-
Tikkaoja
- Viestit: 772
- Liittynyt: Ma Loka 04, 2004 3:06 pm
- Pyörä: Canyon ja Cube
- Paikkakunta: Rajamäki
Kuullostaa mielenkiintoiselta. Jos mittasit sitä staattoria sieltä johtosarjan säätimen puoleisesta päästä, on siinä tosiaan vielä se johtosarja mahdollinen vian aiheuttaja. Vaihtojännitepuolta pystyy mittaamaan kyllä vaikka säädin on paikallaankin. Pitäisi antaa silloinkin ihan järkeviä arvoja (jännite nousee kierrosten mukaan).
Yksi minkä voisi mitata, on vaiheiden vastukset. Ne kun mittaa aluksi vaikka sieltä säätimen päästä ja sitten sieltä johtosarjan toisesta päästä, niin saa jotain vinkkiä, että tekeekö se johtosarja jotain ihmeellistä tohon piiriin.
Talvella kun omaa vikaa koitin selvitellä, niin olin jo kanssa tilaamassa uutta staattoria. Aloin etsimään mistä sen ensimmäinen liitos löytyy jo samalla liitoksen vierestä löysin tuon puhki hankautuneen kohdan.
Tuohon, että voiko 9 voltin vaihtojännitteellä saada enemmän tasajännitettä, en tiedä varmaa vastausta. Se varmaan riippuu toteutuksesta. Jos vertaa hommaa autotallin seinässä olevaan kolmivaihetöpseliin, niin yhden vaiheen ja maan väliltä saadaan 240V kun taas kahden vaiheen välistä saadaan 400 V. Näitä ei tosin ole tasasuunnattu, mitä se sitten asiaan tekisi??
-petteri
Yksi minkä voisi mitata, on vaiheiden vastukset. Ne kun mittaa aluksi vaikka sieltä säätimen päästä ja sitten sieltä johtosarjan toisesta päästä, niin saa jotain vinkkiä, että tekeekö se johtosarja jotain ihmeellistä tohon piiriin.
Talvella kun omaa vikaa koitin selvitellä, niin olin jo kanssa tilaamassa uutta staattoria. Aloin etsimään mistä sen ensimmäinen liitos löytyy jo samalla liitoksen vierestä löysin tuon puhki hankautuneen kohdan.
Tuohon, että voiko 9 voltin vaihtojännitteellä saada enemmän tasajännitettä, en tiedä varmaa vastausta. Se varmaan riippuu toteutuksesta. Jos vertaa hommaa autotallin seinässä olevaan kolmivaihetöpseliin, niin yhden vaiheen ja maan väliltä saadaan 240V kun taas kahden vaiheen välistä saadaan 400 V. Näitä ei tosin ole tasasuunnattu, mitä se sitten asiaan tekisi??
-petteri
Ei sitä 3~pistorasiaa kannata käyttää vertailukohtana.
Eli jos vaihejohtimien välistä mopossa mitataan 9V AC ei siitä yli 9V DC jännitettä oikein millään saa.
Kaikkein kätevintä olisi jos pääsisit eristysvastusmittarilla mittaamaan ne käämit ja lähtevän johdotuksen sinne säätimelle asti. Näissä mittareissa mittaus tapahtuu suuremmalla jännitteellä kun tavan yleismittarin 9V paristo. Voi nimittäin olla että lyö läpi vasta kun jännite on korkeampi.
HUOM eristysvastusmittauksessa lataussäädin yms. kuorma oltava irti koska mittausjännite esim. 500V rikkoo herkät komponentit.
Jos tuttavapiiristä löytyy sähkömiehiä konsultaatio kannattaa..
Eli jos vaihejohtimien välistä mopossa mitataan 9V AC ei siitä yli 9V DC jännitettä oikein millään saa.
Kaikkein kätevintä olisi jos pääsisit eristysvastusmittarilla mittaamaan ne käämit ja lähtevän johdotuksen sinne säätimelle asti. Näissä mittareissa mittaus tapahtuu suuremmalla jännitteellä kun tavan yleismittarin 9V paristo. Voi nimittäin olla että lyö läpi vasta kun jännite on korkeampi.
HUOM eristysvastusmittauksessa lataussäädin yms. kuorma oltava irti koska mittausjännite esim. 500V rikkoo herkät komponentit.
Jos tuttavapiiristä löytyy sähkömiehiä konsultaatio kannattaa..
-
Tikkaoja
- Viestit: 772
- Liittynyt: Ma Loka 04, 2004 3:06 pm
- Pyörä: Canyon ja Cube
- Paikkakunta: Rajamäki
Jos mittaus tehdäänkin vaiheen ja rungon (maa) välistä??? Tuon ymmärrän kyllä, ettei vaiheiden välistä mitattua suurempaa jännitettä saa aikaan. Vaihe-eron ansiostahan kahden vaiheen välistä saadaan enemmän jännitettä kun vaiheen ja maan välistä.hiskiv kirjoitti:Ei sitä 3~pistorasiaa kannata käyttää vertailukohtana.
Eli jos vaihejohtimien välistä mopossa mitataan 9V AC ei siitä yli 9V DC jännitettä oikein millään saa.
Varmaan alkuperäisen kysyjän kannattaa konsultoida kuitenkin vielä jotain, joka sähköstä oikeasti ymmärtää.
-petteri
Se riippuu tosiaan kytkennästä näkyykö siellä rungon ja käämien välillä resistanssia.
Supertenere.co.uk:n manuskan mukaan ei ainakaan näytä siltä että käämien keskipiste olisi maadoitettu, voihan se toki olla että onkin maissa.
Mittausohjekin löytyy, staattorikäämin resistanssi 1-2 väliltä 0.2-0.3ohm, ja samoin 1-3 väliltä.
Tuttu aihe sikäli että kaverin afrikkalaisesta oli ne öljynpinnan yläpuolella olevat käämit palaneet ns. paskaksi..
Huono homma noin kestävyyden kannalta että sähköä tuotetaan koko ajan täysillä, toki kierrosluvusta riippuen, ja se mitä ei tarvita ajetaan lämmöksi. Rasittaa käämejä ja säädintä.
Linkkivinkki:
http://www.supertenere.co.uk/downloads/ ... trical.pdf
Supertenere.co.uk:n manuskan mukaan ei ainakaan näytä siltä että käämien keskipiste olisi maadoitettu, voihan se toki olla että onkin maissa.
Mittausohjekin löytyy, staattorikäämin resistanssi 1-2 väliltä 0.2-0.3ohm, ja samoin 1-3 väliltä.
Tuttu aihe sikäli että kaverin afrikkalaisesta oli ne öljynpinnan yläpuolella olevat käämit palaneet ns. paskaksi..
Huono homma noin kestävyyden kannalta että sähköä tuotetaan koko ajan täysillä, toki kierrosluvusta riippuen, ja se mitä ei tarvita ajetaan lämmöksi. Rasittaa käämejä ja säädintä.
Linkkivinkki:
http://www.supertenere.co.uk/downloads/ ... trical.pdf
Noniin nyt on uusi johtosarja siinä laturin ja säätimen välillä ja vika on ennallaan. Nyt kuitenkin huomasin, että ainakin nyt sieltä laturilta tulee kuumanakin se 33V (5000r/min). Tuolloin mulla oli säädin ja akku irti latauspiiristä. Säädin perässä vaihtojännite akun miinuksen ja vaiheen välillä on mulla vain joku 2V isommillakin kierroksilla.
Lataussäädin työntää kylmänä koko kierrosalueella nätisti n.14,2V. Mutta pannu kun kuumenee niin säätimen jälkeen jännite putoo varmasti aina 7V:iin. Vika taitaa sittenkin olla taas säätimessä.
Tää pelleily ja arvailu alkaa kypsyttää
. Timo M. oli laittanut katupyörän säätimen omaan tenuttimeen ja hyvin oli pelittänyt. Mistäköhän mahtais löytää sopivan sopivasti?
Lataussäädin työntää kylmänä koko kierrosalueella nätisti n.14,2V. Mutta pannu kun kuumenee niin säätimen jälkeen jännite putoo varmasti aina 7V:iin. Vika taitaa sittenkin olla taas säätimessä.
Tää pelleily ja arvailu alkaa kypsyttää
. Timo M. oli laittanut katupyörän säätimen omaan tenuttimeen ja hyvin oli pelittänyt. Mistäköhän mahtais löytää sopivan sopivasti?
Käytännössä ei haittaa jos heittoa nimellisestä on noin vähän.Pekka kirjoitti:Noniin nyt on viimeinenkin osa latauspiiristä vaihdettu, eli 1987 750VFR Hondan jännitteensäädin löysi uuden kodin Super Tenun penkin alta. Nyt lataa kone ja säädin kuumanakin. Vaihtelua toki latausjännitteessä on aika paljon (13-15V), mutta toimii kumminkin. Kyllä nyt ajaminen maistuu..
Testasin joskus katukawasta ottamaani säädintä (olikohan Sanyo). Siinä oli huippuja enemmän ja se näkyi jo muutaman sekunnin syklinä valon kirkkauden vaihteluna. Vähän ärsyttävä, mutta toimi kuten kawatkin
Googlasin netistä purkaamoita ja kysyin lähimmästä ensin ja heti tärppäsi. Se maksoi 40euroo ja matkahuolto rokotti n.16 euroo. Ostin säätimen MP-myynti J.Marttilalta, joka taitaa olla lähinnä skootteripurkaamo. Nyt joku vääräleuka keksii että Super Tenere onkin skootteri...
Kyllä muuten ajo maistuu..
Timolle kiitokset kytkentävinkeistä. Aika oikein muistit. Napaisuudet katsoin mittarilla, kun pelkät magneetolta tulevat piuhat oli kytketty. Vihreät runkoon ja punaiset plussaan.
Kyllä muuten ajo maistuu..
Timolle kiitokset kytkentävinkeistä. Aika oikein muistit. Napaisuudet katsoin mittarilla, kun pelkät magneetolta tulevat piuhat oli kytketty. Vihreät runkoon ja punaiset plussaan.