Pohjolan Kurapyöräilijät

Tere,

tulipa sitten tilattua sommerilta excelin vannesetti kotkaan.
Jarrulevyjähän tuossa sarjassa ei ole, ja orkkikset maksavat hunajaa jotenka ajattelinpa kysäistä täältä josko joku on teetättänyt itselleen levyjä jossain pajassa?

Ja olisko joku sattumoisin teetättänyt 950 Adventuren levyjä tämmöisessä, jolloinka siellä mahtaisi olla malli valmiina?

Jonkun kaukaisen muiston mukaan mallin teettäminen levystä maksaisi vajaan satasen, ja siitä sitten levyt apout 50E/kpl?

Ainakin tätä on jotkut käyttäneet, muitakin googlella löytyy:
<http://www.prolaser.fi/index.html>

Jussi

Itse teetin Kantturan levyn Hämeenlinnassa. Levy tehtiin 4 mm teräslevystä laserilla leikkaamalla. Mallina oli bemun levy, ja se suurennettiin 260 mm => 276 mm (Twinin keulaan/puristimille). Laadusta en vielä tiedä kun ole ollenkaan ajanut levyllä. Siististi levy oli tehty ja pinnoitteena jokin sininen pinnoite, olisko jonkinlainen peittaus ?

Ja yhteystiedot:
Laserleikattuja jarrulevyjä crossi- ja katupyöriin. Valmistus myös
mallin mukaan. Hinnat alk. 35e Email:
jarrulevy ät yahoo.com Hämeenlinna 0500-260679

Ai niin, mulla maksoi 50 eur+ postikulut.

Onko kokemuksia "jarrulevypajoista" Tuon jarrulevy yahoo osoite ei ainakaan juuri nyt toimi kun ajattein sieltä tiedustella hintoja.

Mites helposti tollaset ei-kelluvat sitten mahtaa warpata jos mopossa on muuten käytössä kelluvat?

Mikähän mahtais olla sopivin teräslaatu tällaseen käyttöön??

Eräs vaihtoehto jarrulevyjen tekemiseen voisi olla esikäsittelyverstaat, ts. levynleikkaamista harjoittavat yritykset kuten Kontino, Starck, Ruukki, Outokumpu jne. Sitä en tiedä onko niillä kokemusta jarrulevyjen leikkaamisesta mutta laser- ja vesisuihkuleikkausta perinteisten termisten leikkausten lisäksi ne kyllä osaavat.

Minun nähdäkseni jarrulevylle asetettavia erityisvaatimuksia ovat:
- tasomaisuus
- pinnanlaatu
- pinnan kovuus, karkaisun tarve?
- ???

En tiedä pystyvätkö esikäsittelyverstaat tähän kilpailukykyiseen hintaan, mutta asianhan voi halutessaan selvittää. Materiaalin laatu on myös tärkeässä asemassa, mitähän materiaalia se Hämeenlinnan paja käyttää ja mitä työvaiheita he jarrulevyille tekevät?

Mä teetätin darraani takajarrulevyn Hämeenlinnan kaveril.
Lähetin vanhan levyn malliksi , muuten oli hyvä mutta pulttienreikiin ei oltu tehty kartiosyvennystä. Joutui käyttämään vielä kyläsepän kautta ennen kuin iskin paikalleen.

JuKe kirjoitti:Tere,

tulipa sitten tilattua sommerilta excelin vannesetti kotkaan.
Jarrulevyjähän tuossa sarjassa ei ole, ja orkkikset maksavat hunajaa j

Adventuren mulla ollessa, tein samassa tilanteessa siitä etupäästä yksijarruisen. Sommerin Excel sai siis jouten jääneen levyn.
Kysyitkö muuten orkkislevyn hintaa? Saattaa uivana olla satkun pintaan kpl ???

Sakuista löytyy kaveri joka tekee levyjä kurapyöriin, ainakin osa oli han kohtuuhintaisia.

Yksi at:n takavanne oli levyä vailla, pistin tilauksen vetämään, 57 egeä postikuluineen.

http://www.mx-tec-parts.de/

http://stores.ebay.de/MX-TEC/Startseite.html

Kamu teetti ison supermotolevyn ja ropeliksi meni mutta takalevyt ovat kestäneet ihan hyvin kai ne "alkuperäiset" ovat sit jotain laadukkaampaa materiaalia

Agitheosis kirjoitti:Mikähän mahtais olla sopivin teräslaatu tällaseen käyttöön??

Analysoin joskus piruuttani AT vm. -91 originaalin takalevyn teräskoostumuksen:

C 0.6 %
Si 0.3 %
Mn 1.5 %
Cr 12 %

Tällä perusteella materiaali on siis ferriittinen (magneetti ottaa kiinni) ruostumaton teräs.

Ape

MX-techin levy tuli postissa, sopi paikalleen heittämällä, jopa pultinreikien upotukset oli tehty valmiiksi. Kait tuo takana kestää mukavasti en usko että kauheasti lämpenee ns. normaaliajossa.

Nyt on restauroitu vanne valmis, napa tuli englannista, vanne ja levy saksasta, pinnat Stormilta ja laakerit paikallisesta laakerikaupasta. Ei muuta kuin alle ja ajoon

Onkohan noissa eroja jarrutuntumassa tai tehossa? Siis rosteri vs. musta rauta.

Eikös beringerin levyt ole mustaa, mutta jotenkin plasma käsiteltyä tai jotain? Ne on ainakin saatanan kalliita

Materiaalikustannuksena ei ole mitään väliä onko mustaa, rosteria vai hapokasta. Piirtelin Acad:lla velimiehen GS1200 etu ja takalevyt sekä muistaakseni sen kaverille vanhemman mallisen takalevyn. Hommahan meni siis siten että otettiin tarkkoja mittoja tönärillä vanhoista levystä ja eikun viivaa putkelle. Sen jälkeen paikallisfirmaan .dxf:nä levytyöstökeskukseen ja jotain kirkkaan väristä peltiä laserilla kurittamaan. Eikä ole yhtään selvillä vieläkään että kumpaa oli. Siis rosteria vai hapokasta. Hyvin sillä ne on pelanneet. Jos en väärin muista niin söiköhän vähän enemmän palaa. Eli jos joku tarviaa valmiita Bemarin levyn piirrosmalleja, niin täältä liikenee.

Helpompi tapa tekijälle on pistää cad-kuva laserpolttovärkkiin kuin ajaa ns. mallin mukaan. Kai sekin vielä nykykoneilla käy. Mutta cadin mukaan tulee "kympin" tarkkuudella.[/img]

Sittifakki, käteen meni tämä pipariprojekti. Lapinpolttajan levystä kului puoli milliä 300 km matkalla ja hyväkuntoiset palat meni samalla matkalla finaaliin. Jarruzydeemi oli muuten ok eli ei jumittanut tms.

Eli ei kantsi ostaa levyjä em. putiikista, liian pehmeää materiaalia tuntuvat olevan. No, meni harrastuksen piikkiin sekin 80 egeä (levy ja palat) ja tunaamiset päälle. No, tulihan vaihdettua uudet palat ja nesteet plus teräspunosletku taakse homman päätteeksi eli takajarrut on entistä ehommassa kunnossa kuin pitkään aikaan.