Pohjolan Kurapyöräilijät

Niin, säädin siis pyörästäni venttiilit. Lopputuloksella, että se onnistui ja epäonnistui.
Pyörä lähtee käyntiin paremmin kuin koskaan, ei meinaa sormi ehtiä starttinappia painaan.
MUTTA käyntiääneen tuli mukaan kirkas ja selkeä kilkatus. Kytkinkäden puolella ääni kuuluu pehmeänä ja vaimeana, mutta kaasukäden puolella ääni on kirkas ja kova. Ihan kuin joku naputtais pakosarjaa metallipuikolla.
Viitaisiko tuo liian suureen välykseen toisen pakoventtiilin kohdalla, yllättäen säädettävyydeltään sen vaikeamman, joka raastaa hermot riekaleiksi. Sen kunnollisen työtä helpottavan säätötyökalunkin saan vasta tiistaina.

liian iso välys jollain venalla,tulihan ruuvit tiukalle?
kannattaa säätää pian pois kilkatus,muuten se ääni jää iäksi

Minäkin just tarkistelin venanvälyksiä pikkudomista.Liuskemitta-arviolla imuventtilit olivat hitusen tiukat,pakoset suht säädöissään.Tuossahan on oikea 0,23mm eli aika iso.Nakutusta pitelee 3-4 tonnin kierroksilla.
Venttiilinsäätö tuossa vaatii joko korjaamokäynnin,tai sitten tarkkoja mittavälineitä (joita ei minulta löydy),koskapa tuossa on säätöpalat venttiilikoneistossa.
Ehkäpä pitäis nyt kokeilla sitä kuuluisaa Mobilin Delvac:ia,tai vastaavaa nakutuksen pinentämiseen ??
Naputus häiritsee ainakin citytourneella.

Tänään sitten uusi yritys ja kilkattava pakovena uudelleen työn alle. Tuo säätötyö vaatii kyllä anorektisen pianistin sormet ja kirurgin tarkkuuden (kummatkin avut puuttuu). No, lopputulos kuitenkin ettei kilkata enään. Kone kehrää kuin kissa tuoreen kermalautasen äärellä.
Vielä kun ehtisi koeajon tekemään.

Rampe kirjoitti:Tänään sitten uusi yritys ja kilkattava pakovena uudelleen työn alle. Tuo säätötyö vaatii kyllä anorektisen pianistin sormet ja kirurgin tarkkuuden (kummatkin avut puuttuu). No, lopputulos kuitenkin ettei kilkata enään. Kone kehrää kuin kissa tuoreen kermalautasen äärellä.
Vielä kun ehtisi koeajon tekemään.

Minun pitäs tehdä sama homma omassa 3YF:ssä. Yritin kattella pakoventtiilien välyksiä, mutta hommasta tuli vaikia kun ei nää luukusta sisään että mihinkä päin sitä luiskaa tunkea. No sitten otin peilin käyttöön että näkis paremmin kulman taakse kun syyläri ja runko niin lähellä sitä luukkua. Nyt näkee paremmin, mutta homma etenee todella hitaasti verrattuna imuvenojen säätöön. Onko tuohon mitään helpompaa tapaa pakovenojen tarkastukseen/säätöön?Pitäskö avata koko koppa vai irrotaa syyläri vai miten ootte tehneet?

hautamäki kirjoitti: Minun pitäs tehdä sama homma omassa 3YF:ssä. Yritin kattella pakoventtiilien välyksiä, mutta hommasta tuli vaikia kun ei nää luukusta sisään että mihinkä päin sitä luiskaa tunkea. No sitten otin peilin käyttöön että näkis paremmin kulman taakse kun syyläri ja runko niin lähellä sitä luukkua. Nyt näkee paremmin, mutta homma etenee todella hitaasti verrattuna imuvenojen säätöön. Onko tuohon mitään helpompaa tapaa pakovenojen tarkastukseen/säätöön?Pitäskö avata koko koppa vai irrotaa syyläri vai miten ootte tehneet?

Minä otin syylärin ruuvit auki ja kampesin sitä hiukan sivuun. Se helpotti työtä hiukan. Välysmitan taittelin sellaiseksi liki koukun malliseksi. Tuskainen homma . . . kai siihen joku helpompikin tapa on.
Tilasin Stormilta venttiilin välyksen säätöön tarkoitetun työkalunkin, mutta sain työni valmiiksi ennenkuin työkalu saapui, joten sen käytöstä ei ole kokemusta.

Rampe kirjoitti:Niin, säädin siis pyörästäni venttiilit. Lopputuloksella, että se onnistui ja epäonnistui.
Pyörä lähtee käyntiin paremmin kuin koskaan, ei meinaa sormi ehtiä starttinappia painaan.
MUTTA käyntiääneen tuli mukaan kirkas ja selkeä kilkatus. Kytkinkäden puolella ääni kuuluu pehmeänä ja vaimeana, mutta kaasukäden puolella ääni on kirkas ja kova. Ihan kuin joku naputtais pakosarjaa metallipuikolla.
Viitaisiko tuo liian suureen välykseen toisen pakoventtiilin kohdalla, yllättäen säädettävyydeltään sen vaikeamman, joka raastaa hermot riekaleiksi. Sen kunnollisen työtä helpottavan säätötyökalunkin saan vasta tiistaina.

Jos mahdollista, käytä heittokelloa välysmitan sijaan. Eli heittokellolla välyksien tarkastus keinuvivun säätöruuvin päästä
Monesti keinujen ja venttiilien päät on jo niin kololla ( vaikka sitä ei silmillä näe ) ettei rakotulkilla saa välyksiä kohdalleen.

AriK kirjoitti: Jos mahdollista, käytä heittokelloa välysmitan sijaan. Eli heittokellolla välyksien tarkastus keinuvivun säätöruuvin päästä
Monesti keinujen ja venttiilien päät on jo niin kololla ( vaikka sitä ei silmillä näe ) ettei rakotulkilla saa välyksiä kohdalleen.

Tämä voisikin olla pätevä vinkki, saisi ainakin tarkan tuloksen. Säätäminen vain voi olla työlästä. Jatkuvaa koneen pyörittelyä ja kellon asettelua, kun säädön ajaksi täytyy ottaa pois tieltä. Ehkä näen asian liian vaikeasti. Täytyy kokeilla seuraavan kerran kun työ on ajankohtainen. Saa nähdä saako kelloakaan soviteltua tuonne väliin.
Olen viimeksi käyttänyt heittokelloa noin 20v sitten. Olikohan niihin sellaisia kulmapaloja tjsp, jolla sen kellon saa asetettua esim. n. 90 asteen kulmaan mitattavaan kohteeseen nähden.

Rampe kirjoitti: Tämä voisikin olla pätevä vinkki, saisi ainakin tarkan tuloksen. Säätäminen vain voi olla työlästä. Jatkuvaa koneen pyörittelyä ja kellon asettelua, kun säädön ajaksi täytyy ottaa pois tieltä. Ehkä näen asian liian vaikeasti. Täytyy kokeilla seuraavan kerran kun työ on ajankohtainen. Saa nähdä saako kelloakaan soviteltua tuonne väliin.

On se pätevä vinkki. Konettakaan ei tarvitse pyöritellä sen enempää kuin normaalisti. Kone ihan normaalisti merkkiinsä, mittakello paikalleen ja esim. meisselillä varovasti liikuttaa venttiilinnostajaa sen minkä se löysästi ylös-alas liikkuu samalla mittariin silmäillen. Jos jostakin syystä joutuu välillä ottamaan kellon pois välistä niin ei se kuitenkaan montaa iteraatiokierrosta vaadi, kun välys on just eikä melkein.
Kellon asettelua voi helpottaa käyttämällä jotakin soveltuvaa putkea/tankoa jatkokappaleena anturitapille, jolloin kellon saa aseteltua ylemmäs/pois työskentelyalueelta.

Heittokellonkin voi heittää metsään rakotulkin seuraksi kun selvittää säätöruuvin nousun ja avaa ruuvia nollasta tarvittavan asteluvun verran. Esim. jos nousu on 0,75 mm / kierros niin RFVC Hondaan tarvittava 0,12 mm venttiilinvälys syntyy kiertämällä ruuvia 1/6 kierrosta, juuri sopivasti lukitusmutterin kantin verran. Toimii kai Yamahassakin.
Mikäli kone sattuukin olemaan palasäätöinen pitää lähteä etsimään metsästä rakotulkkia.

Yamato kirjoitti: meisselillä varovasti liikuttaa venttiilinnostajaa sen minkä se löysästi ylös-alas liikkuu samalla mittariin silmäillen.

Jep, mä tiesin, että ajattelin taas liian vaikeasti. Onneksi täältä saa apua ettei tule tehtyä töitä hölmösti. Miksi näitä vinkkejä ei tullut silloin kun tuohon säätöön alunperin apua kyselin. Nyt joutuu odottamaan seuraavaa säätöhetkeä

Jarillakin hyvä vinkki. Onnistuu vaikka maasto-olosuhteissa jos tulee tarve.

Tuossa Stormin venttiilityökalussa on muuten räikkätoiminto ja astemitta. Todellisuudessa on hieman eri mallinen kuin tuossa linkittämässäni kuvassa. Kummallista etteivät ole vieläkään uusineet kuvaa. Sitähän vois Jarin vinkkiä mukaillen katsoa/laskea tarvittavan asteluvun mitä pitää kiertää tarvittavan välyksen saamiseksi.

Jarin vinkki kierteen nousun hyödyntämisestä välyksen säädössä on erittäin käyttökelpoinen.

Muutenkin venttiilinvälyksissä on toleranssia, ei se millin sadasosan päälle ole. Esimerkiksi tässä viestiketjussa mainittu välys 0.23, saadaan kahdella mitalla. Eli jos 0.20 liuska menee väliin ja 0.25 ei, voidaan välyksen katsoa olevan kohdallaan.

Nousun hyödyntäminen on tältä foorumilta opittu, ilmiselvää Wiki ainesta.