Kisaenska vs. katuenska/pikkuenska vs. iso enska (Pohdintaa)

[bisti]

Eli otsikonmukaista pähkäilyä on pään sisällä nyt jyllännyt. Tene kun meni kaupaksi, niin uuden mopon hankinta on väistämättä edessä. Ikuisuuskysymys onkin sitten se, että mikä. Joka toinen päivä tekisi mieli hankkia oikea kisaenska (2t piikki) ja alkaa harrastaa ihan oikeasti enduroa peräkärrysiirtymillä. Tämä idea kuitenkin kaatuu aina siihen, ettei noita (laillisia) ajomaastoja oikeasti ole niinkään paljoa, lähialueen enduropolut on aika pian tahkottu kyllästymiseen asti läpi. Vai osaako joku kertoa löytyykö Vihdin lähialueilta riittävästi noita ajopaikkoja?

Toinen vaihtoehto taas olisi harrastaa leikkienduroa, e.g. soratie/metsätie tykittelyä. Tähän tarkoitukseen ei kuitenkaan oikea kisaenska välttämättä sovellu, siirtymät sen verran pitkiä että tulee käyttötunnit äkkiä täyteen -> katuenska tähän tarkoitukseen, mutta onko tuommoinen pieni katuenska (kawa klx250, yamaha wr250r, honda crf250l) sitten taas semmoinen kompromissi, että alkaa vaan ketuttaa ajan myötä.

Tästä päästäänkin taas siihen porkkanaan, eli 690r, onko se ainoa oikea vaihtoehto. Hintaa onkin sitten reilusti, ainakin uudella. Tällä nyt tekisi sitten tarvittaessa vaikka ympäri suomenmaan kestävän makkaranpaistosurautuksen, mutta onko se overkill omiin tarkoituksiini nähden, itsellä kun ei koskaan ole aikaa pidemmille lenkeille, tänä kesänä pisin reissu oli yhteensä 170km. Vaikka aikaa olisikin ollut, niin tuskin olisi tullut 500km kauemmas lähdettyä.

Pikkuenskan voisi hakea kaupasta vaikka huomenna, 690r:ään joutuu säästämään koko talven ja vasta keväällä saisi alle. Ikuinen juupas-eipäs...

[Timo Tasakaasu]

onko tuommoinen pieni katuenska (kawa klx250, yamaha wr250r, honda crf250l) sitten taas semmoinen kompromissi, että alkaa vaan ketuttaa ajan myötä.

Tästä päästäänkin taas siihen porkkanaan, eli 690r, onko se ainoa oikea vaihtoehto

Kai noiden välistäkin nyt jotain löytyy? Vaikka 450-luokasta WR tai EXC esim.

[Rässi66]

Mites 625 SXC?

[bisti]

Kai noiden välistäkin nyt jotain löytyy? Vaikka 450-luokasta WR tai EXC esim.

Noitakin on tullut katseltua, lähinnä noissa itseä mietityttää on se, että kun ovat ns. Täysiverisiä kisaenskoja, niin miten ne kestää maantieajoa (jota väistämättä tulee). Lisäksi hinta alkaa jo hipoa 690:n hintaa.

[meikä]

Ei noilla nelipuolikkailla ja vastaavilla tiellä muuta ongelmaa ole kuin arvonalenema. Siinä kun tulee äkkiä matkaa ja tunteja, vaikka kuluminen onkin aika pientä se on vaikea selittää myytäessä.

[Koheltaja]

1: Kisaenskasta en osaa sanoa mitään muuta kun että peräkärryjumppaan voi kyllästyä nopeasti. Mönkijää tuli rahdattua ympäri suomen ajoalueiden perässä ja kotinurkkien kolkat oli nopeasti ajettu kyllästymiseen asti. Sen jälkeen päätin että alla oleva peli pitää olla monikäyttöisempi ja sillä pitää pystyä ajamaan siirtymiä tai seikkailuja, harrastamaan pitää päästä parkkipaikalta ja sillä pitää pystyä ajamaan makkaranpaiston lisäksi virkistysajoa teitä pitkin.

2: 250/4T harrastepyörät tuntuu olevan vähän paitsiossa ja meillä ei ole niille samanlaista kulttuuria mitä on muualla maailmalla. Siellä on oivallettu että ajamisesta voi nauttia pienilläkin tehoilla, ja kyllä tollasella lievästi piristetyllä 250 nelarilla kohtalaisesti kerkeää jos ihan vakio ei riitä. Mä olen niitä tässä viime aikoina testanut ja viikonloppuna on WR250R:än vuoro, sen jälkeen osaa näistäkin sanoa enemmän kun on kokeillut eri tyyppisiä kakspuolikkaita. Kisavehkeet on sitten asia erikseen ja niistä en tiedä sitäkään vähää, muuta kun joutuu huoltamaan tiheään ja availemaan konetta x-tuntimäärän välein.

3: 690 tuntuu olevan varsinainen monitoimikone joka muuntautuu eri tarpeisiin pienillä muutoksilla/säädöillä, ei mikään täydellinen valinta kaikkiin/kaikkien tarpeisiin mutta sillä voi sohia aika monessa paikassa. Tähän mennessä 690 on ollut kaikista monipuolisin päristin mitä mulla on koskaan ollut. Pyörä on tehtaalla valmiiksi rakennettu ja juurikaan mitään ei heti tarvitse alkaa päivittämään, lisä hilpettä saa enemmän kun osaa kuvitella. Nyt kun on kesän ajanut 690:llä niin alkaa tajuamaan pyörän pieniäkin nyasseja suunnittelussa/toteutuksessa ja miten monipuolinen pyörä se oikeasti on. Pitkiä reissuja en sillä ole tehnyt, olisiko 300km pisin yhtäjaksoinen lenkki mitä olen ajanut, mulla se on lähinnä lyhyen kantaman ohjus ja palvelee siinä käytössä vähintääkin hyvin. Tehoa en liiankin kanssa moneen paikkaan mutta koneen luonetta saa muokattua läppärillä niin se lisää entisestään pyörän pistesaldoa monikäyttöisyyden osalta, tämäkin säätö mahdollisuus tuli tajuttua vasta äskettäin. Alkaa mennä turhan siirappiseksi ja kohta jollain alkaa näppis rapisemaan...

[THA]

170km... siis se ei ole vielä mikään matka kisaenskalle. Ihan ei tankilleisella pärjää (4T), mut pari litraa päälle niin suurimmalla osalal pyöristä riittää jo. Vaikka pikkunelarin ottasit niin ainakin pari mallia pystyn sanomaan millä voit ajaa min. 3tkm ekaan männänvaihtoon, vähän vanhemmista pari lisää. Nelipuolikkaista suurin osa 10tkm, jolloin vaihtasin tai ainakin katsosin männän. Myydessä porukka tapaa kyl kattoo tunteja ja kilsoja ymmärtämättä ihan koko totuuta, se eka 500km on yhtä kallis kun seuraavat 4500km ellei jopa 9500km.
Piikkiä en kyl ottais kun kärrykuskattavaks, mut kilven kans ja uus, halvimmat kilsat kun jälleenmyyntiarvo paras.

Mitä noihin vähätehosempiin 250:iin tulee niin meillä ei ikävä kyllä ole sitä kulttuuria käyttää pyöriä päivittäisinä kulkuneuvoina lyhyilel välimatkoille, ilmasto lie osasyynä. Eipä ole myöskään vuoristoteitä mitä ajella, eikä ruuhkien vuoksi tarpeen mopot. Eipä meillä ole akuisväestön keskuudessa sitä skootterikulttuuriakaan. Täällä on kovin vähän käyttöä moiselle, uskoisin että talvellakin ajelvat pohjoisessa eniten.

Kisapiikkiä kyl suosittelisin kokeilemaan, vaikka alku varmana onkin vaikeaa, on se elämys ja löydät ihan uusia ulottuvuuksia ajamiseen. Joakisen pitäis jossain vaiheessa kokeilla. Toisille se ilmenee siksi ainooksi oikeeksi, muille se antaa muuten vaan paljon.

[2or4]

Pari kesää ja 7000km on kertynyt kokemuksia WR250R:stä. Alunperin hankin mopon lähialuiden pikkuteiden ja polkujen koluamiseen, mutta pari pitempääkin retkeä olen nyt tehnyt - viimeksi heinäkuussa 2500km keikka Venäjän mielenkiintoiselle tiestölle. Pyörä on muuten vakio, mutta takaratas on 2 hammasta suurempi. Matkaenskana WRR toimii kohtuullisen hyvin rennon ajoasennon ja värinättömän koneen vuoksi. Pisin päivämatka on toistaiseksi ollut 790km. Matkalla on käytännössä pidettävä mukana varabensakanisteri, vaikka sitä ei lopulta tarvitsisikaan. Teknisiä ongelmia ei ole ollut.

Mielestäni WRR soveltuu parhaiten heikkokuntoisille sorateille, metsäautoteille ja poluille. Siellä keveys ja pieni kääntösäde ovat eduksi. Isommalla soratiellä taas esim. 690 Endurolla tai 630 TE:llä olisi hauskempi sladitella tehoreservien vuoksi.

[Koheltaja]

Mitä noihin vähätehosempiin 250:iin tulee niin meillä ei ikävä kyllä ole sitä kulttuuria käyttää pyöriä päivittäisinä kulkuneuvoina lyhyilel välimatkoille, ilmasto lie osasyynä. Eipä ole myöskään vuoristoteitä mitä ajella, eikä ruuhkien vuoksi tarpeen mopot. Eipä meillä ole akuisväestön keskuudessa sitä skootterikulttuuriakaan. Täällä on kovin vähän käyttöä moiselle, uskoisin että talvellakin ajelvat pohjoisessa eniten.

Onneksi kisakuskeille-henkisille löytyy tehokkaita 450 kisapyöriä

En tarkoittanut työmatka/olosuhteiden pakko/ruuhkakulttuuria, enkä ole seuranut kyseiseen kategoriaan kuuluvia foorumeita. Ulkomaisia kurapyöräfoorumeita on lueskeltu ja aika selkeitä perusteluja on esitetty 250 katuenskan hankintaan.

Päälimmäisenä on jäänyt mieleen.

Edullinen hinta kun verrokkina on tehokkaammat pyörät ja huoltovälit pitemmät kuin vastaavissa/tehokkaimmissa kisapyörissä. Yllättävän moni on perustellut 250 valintaa maltillisen tehojen takia, kertonut suoraan että se on turvallisempi vaihtoehto vauhtien puolesta. Myös käyttökulut on noussut esille, maltillisten tehojen vuoksi pyörän käyttökulut on pienemmät kulutusosien kanssa. Tästä oli hyvä esimerkki tuolla AC-10 rengas keskustelussa, samoja juttuja on saanut lukea ulkomaan käyttäjiltä.

Näiden perusteella en lähtisi 250 katuenskan hankintaa vertaamaan skoottereihin tai olosuhteiden pakkoihin. Suomessa kun on kulttuurina että sauna pitää olla 100 asteinen, kossu juodaan raakana ja pyörissä pitää olla tehoa enemmän mitä kuski pystyy hyödyntämään ja joka paikassa pitää päästä ajamaan sladissa ja hytti pitää nousta pystyyn vähintään kolmosella...

[srbg]

Suomessa kun on kulttuurina että sauna pitää olla 100 asteinen, kossu juodaan raakana ja pyörissä pitää olla tehoa enemmän mitä kuski pystyy hyödyntämään ja joka paikassa pitää päästä ajamaan sladissa ja hytti pitää nousta pystyyn vähintään kolmosella...

Allekirjoitan tuosta kaiken!

[vma]

Ulkomaisia kurapyöräfoorumeita on lueskeltu ja aika selkeitä perusteluja on esitetty 250 katuenskan hankintaan.

Päälimmäisenä on jäänyt mieleen.

Edullinen hinta kun verrokkina on tehokkaammat pyörät ja huoltovälit pitemmät kuin vastaavissa/tehokkaimmissa kisapyörissä. Yllättävän moni on perustellut 250 valintaa maltillisen tehojen takia, kertonut suoraan että se on turvallisempi vaihtoehto vauhtien puolesta. Myös käyttökulut on noussut esille, maltillisten tehojen vuoksi pyörän käyttökulut on pienemmät kulutusosien kanssa. Tästä oli hyvä esimerkki tuolla AC-10 rengas keskustelussa, samoja juttuja on saanut lukea ulkomaan käyttäjiltä.

Näiden perusteella en lähtisi 250 katuenskan hankintaa vertaamaan skoottereihin tai olosuhteiden pakkoihin. Suomessa kun on kulttuurina että sauna pitää olla 100 asteinen, kossu juodaan raakana ja pyörissä pitää olla tehoa enemmän mitä kuski pystyy hyödyntämään ja joka paikassa pitää päästä ajamaan sladissa ja hytti pitää nousta pystyyn vähintään kolmosella...

Koheltaja puhuu asiaa. Suomessa on käsittämätön kulttuuri lähes jokaisella mopo- alueella. Katupyörät ovat suurilta osin isomoottorisia ja/tai kyykkyjä, joidenka omistajat eivät uskalla edes harkita pyörän käyttöä radalla (minne ne ovat suunniteltuja). Silti pitää olla se uusin/nopein/tehokkain kyykky alla. Samaa oiretta on myös enska jengissä. Aloittelijalle/harrastajelle surutta suositellaan tiesmitä kisatykkiä tai ylikireää kisapyörää sekä katu että enskapuolella, vaikka tekstistä selkeästi käy ilmi rauhallisemman pyörän tarve.

Nuo aloittajan mainitsemat rauhallisemmat enskat tarjoavat ihan varmasti pyörää ja ominaisuuksia vaikka kuinka pitkäksi ajaksi. Mikäli jousitus tms ominaisuuksiltaan loppuu, päivitetään sitten sitä osa- aluetta, ja samalla kuitenkin säilytetään helppo huollettavuus ja paaaaljon pidemmät huoltovälit kuin oikealla kisapelillä.

Suomen tiet ovat pääsääntöisesti huonossa kunnossa, ja trendi näyttää jatkuvan. Pienet tiet kuoritaan huonosta päällysteestä pois, koska ylläpitorahaa ei anneta enää uudelleen päällystykseen. Noita katu-enska reittejä/hiekkateitä/polkuja on nyt jo paljon, ja lisää tulee koko ajan lisää. Mikäli järjellä ajattelee, ei Suomessa kannattaisi mitään muuta pyörää pitääkään, kun kestävää katu-enduroa.

Kisakuskit tietty tarvitsevat kisaan soveltuvat pelit ja vehkeet, ja sielä kisapelien huippu-ominaisuuksille on oikeasti tarvettakin. Harrastajapiireissä kuitenkin kisapelien ominaisuuksista luultavammin suurin osa makaa rauhallisesti reservissä, pölyä keräten ja haukotellen.

[jarno78]

Ja sekin on ärsyttävä seikka jos pikku pyörän ostaa, siis piikin, vakuutukset yleensä kalliita, jos vertaa isompaan pyörään. Ja mulla oli vanha honda crm, oli ajettu 53 tuhatta ja rapiat kun ostin ja ajamalla toin lappeenrannasta maaliskuussa ja ajelin iliman murheita 3000 km ja viimenen koitos oli toi etelän ruosteenpoisto, jossa annoin niin paljon runtua kun pyörä kulki ja välillä kyllä mentiin kuskin ylärajoilla ja pyörän mut honda vaan kesti et jos sattuu löytyy vähän ajettu hyvällä pidolla ollut yammu dt,kawan kdx, sutki ts tai toi honda ja sit oli myös husselta valkokilpinen tuohon aikaan niin uskallan kyllä sanoa et riemua tulee ihan varmasti ja tehoa on

[cloud castle]

No se perus asian pohdintahan se on just se juttu. Tämänkin palstan porukoista isolla osalla on vääränlainen
pyörä. On aivan turha kuvitella että tielle suunnitellusta pyörästä sais rakentamallakaan täysin
maasto kelpoista harrastepyörää edes enskaa varten. Isommat Kotarit kelpaa sitten jo siirtymiinkin
mutta mielestäni aivan liian rohjoja totisempaan kannonkirtämiseen. Eikä niilläkään hermo kestä, eikä perse,
mitään suomen ympäri kiertoa ajaa, poikkeuksiakin voi tietysti olla.

Olen sitä mieltä että jos aikoo harrastuksestaan nauttia pitää sitävarten olla oikeanlaiset välineet.
Crossia ajetaan oikealla crossipyörällä, enskaa siihen tarkoitetulla vehkeellä ja metsäautoteitä ja kärrypolkuja
voi sitten päästellä näillä katumaastureilla. Ja viimeksi mainituilla voi myös matkailla.

Enska harrastuksessakin, jos sen ottaa vähänkään vakavasti, kehittyy nopeasti, ja alitehoinen tai ylitehoinen
painava pyörä rupee vit.. ottamaan päähän.

Tämä on vain minun vaatimaton mielipiteeni.

[jarno78]

Tuon takia säästöpossu lihoo kesää varten et saan hommattua classic rossin alle niin jää ehkä tuo vauhti tuonne montulle, mut se on ehkä

[bisti]

Pistetääs vähän päivitystä

Tuli tänään käytyä BikeWorldissa koeajamassa Honda CRF250L, tulos: valtaisa pettymys! Tuntui kyllä tenen jälkeen niin mopolta, ei tehoa, ei vääntöä, ajoasento aivan liian matala minun 183cm varrelle. Pienen hiekkatien pätkänkin löysin jossa oli kuoppia vain todetakseni, että alustan ominaisuudet loppuvat välittömästi. Vaikka itsellä ei elopainoa tällä hetkellä ole kuin 76 kg, niin meinasi jouset pohjata jo pienissä kuopissa (toki vähä provosoiden oikein tarkoituksella hypin koko pyörän päällä). Tiellä kulki kyllä ihan nätisti ja äänikin oli kuin ompelukoneessa.

No, tuli sitten Koheltajan vinkkaamana mentyä viereiseen yamaha liikkeeseen koeajamaan WR250R isde editionia. Oli muuten eroa hondaan kuin yöllä ja päivällä. Korkeus, tuntuma ja muutenkin pyörän habitus viesti selkeästi enemmän kisapyörää kuin katuenskaa. Vääntöä ja tehoakin tuntui olevan reilusti enemmän, vaikka pientä tukehtumisen tunnetta olikin pienillä kierroksilla ajettaessa jos väänsi reippaammin kaasua (vastasi pienellä viiveellä kaasuun). Hyvänä bonuksena vauhti tiellä ei tuntunut missään (tai sitten nopeusmittari valehteli reilusti). Jos ei tuota viivettä tuossa kaasussa olisi ollut, olisi pyörä lähes täydellinen lähialuesoratieräppäilyyn, ja miksei myös pidempiinkin reissuihin. Ehdottomasti yksi vaihtoehdoista kevättä varten.

Mutta...
Siltikin se 690 -piru siellä olkapäällä huutelee. Kai se on joskus ne haaveensa toteutettava. Säästöpossu lihomaan, jos keväällä varaa porkkanaan, sellainen, jos ei, niin sitten kenties WR250R isde -varustein muokattuna...