Muistelisin, (olisko ollu vuonna 2003) lukeneeni jostain ulkomaisesta lehdestä parista saksalaisesta? kaverista jotka olivat rakentaneet enduron/crossin suzukin sv 650:sta. Siinä oli SV:n oma runko modifioituna ja haarukat, iskarit penkit ym muista pyöristä. Oli muistaakseni kuvassa ihan ok pelin (RM) näköinen
aapo
V-Strom kurapyörä?
Valvojat: Jukka, Moderaattorit
-
HeikkiL
- Viestit: 628
- Liittynyt: La Loka 02, 2004 9:15 am
- Pyörä: Kaik' o mänt
- Paikkakunta: Jakarta
- Viesti:
Olisikkos se ollut tämä: http://home.swiftdsl.com.au/~sv650/Frame%20Enduro.htmlaapo kirjoitti:Muistelisin, (olisko ollu vuonna 2003) lukeneeni jostain ulkomaisesta lehdestä parista saksalaisesta? kaverista jotka olivat rakentaneet enduron/crossin suzukin sv 650:sta. Siinä oli SV:n oma runko modifioituna ja haarukat, iskarit penkit ym muista pyöristä. Oli muistaakseni kuvassa ihan ok pelin (RM) näköinen
Itse tiedän yhden Strom pyöräilijän joka vaihtoi tonnisesta pienempään, ja ilmeisen tyytyväinen on ollut.
Toisaalta vaihtoa saatttoi vauhdittaa kun sillä meni vähän luotto vanhaansa viime kesänä. Siitä oli taka-akselin mutteri löystynyt ja lopulta pudonnut. Löysä ketju löi sitten kytkimen työsylinteriin, työntötanko vääntyi ja lohkosta vähän repesi tavaraa. Onni onntettomuudessa ettei lyönyt takarengasta kiivaammin lukkoon, toi kuitenkin tapahtui maantiellä.
Ja edellä mainittuhan ei kyllä ole mitenkään kulkineen vika, joskus vaan kannattaisi vähän vilkaista niiden (uudehkojenkin) kamppeiden paikkoja.
Toisaalta vaihtoa saatttoi vauhdittaa kun sillä meni vähän luotto vanhaansa viime kesänä. Siitä oli taka-akselin mutteri löystynyt ja lopulta pudonnut. Löysä ketju löi sitten kytkimen työsylinteriin, työntötanko vääntyi ja lohkosta vähän repesi tavaraa. Onni onntettomuudessa ettei lyönyt takarengasta kiivaammin lukkoon, toi kuitenkin tapahtui maantiellä.
Ja edellä mainittuhan ei kyllä ole mitenkään kulkineen vika, joskus vaan kannattaisi vähän vilkaista niiden (uudehkojenkin) kamppeiden paikkoja.
Minnekkä lie, polkuni vie...
AT, G/S projekti
EXät: 2xMonkey, Noppeli, PV, 2xPappa, SuperSport, 2xXR80, 2xYZ80, KX80, TM125, WR125, Aprilia AF-1, DR350, R100, K100Rs, R80/7, R80Gs, Yamaha Quad 250, Speed Triple
AT, G/S projekti
EXät: 2xMonkey, Noppeli, PV, 2xPappa, SuperSport, 2xXR80, 2xYZ80, KX80, TM125, WR125, Aprilia AF-1, DR350, R100, K100Rs, R80/7, R80Gs, Yamaha Quad 250, Speed Triple
No juu,
tähän liittyy taustalle vähän erikoisempi tarina. Eli aloitan vähän kauempaa.
Viime kesänä olin kaverini kanssa pienellä Viron valloitus reissulla, sellainen "tavallinen" eli perjantai-illan superfastilla yli ja sunnuntain vastaavalla takaisin. Meillä oli Keski-Virosta huoneisto viikonlopun yli majatalossa jota käytimme "tukikohtana" jne... blaa blaa
Sunnuntaina sitten oli suunnitelmissa viettää iltapäivä Tallinnassa ja suuntasimme sinne. Noin sata kilsaa ennen Tallinnaa oli tollanen Strommi tien poskessa täydessä matkalatingissa nokka kohti etelää, kuskia vain ei näkynyt. Hidastimme vähän mutta mitään muuta ei näkynyt joten jatkoimme. Ei mennyt kilometriäkään kun tien varressa talsi heppu ajokamppeissa kypärä kainalossa. Tähän väliin huomautan että kyseinen viikonloppu oli erittäin kuuma. Siihen sitten stoppasimme kyselemään josko apua tarvittaisiin. Heppu osoittautui unkarilaiseksi Tiboriksi, oli ollut Neste rallia katsomassa ja paluumatkalla kotio päin, yksin liikkeellä. Alkoi jo olla vähän paniikissa, yksin oudossa maassa, pyörä rikki ja ei mitään tietoa mihin ottaa puhelimitse yhteyttä. Ja ei mitään juotavaa matkassa. Oli jo n. 4tuntia ollut tien poskessa etsimässä akselin mutteria...
Sitten palattiin suitsan tykö ja alettiin kartoittaa vauriota, välittömasti koneen käynnistyksen jälkeen alkoi sylkeä öljyä joten pelkkä taka-akselin fiksaus ei olisi auttanut. Irroitimme kytkimen työsylkyn ja sieltähän se löytyi vääntynyt työntötanko joka vuoti stefaltaan. Siinä sitten Tiborin kanssa ihmeteltiin miten tilanne oli päässyt syntymään. Hän oli lautalta lähtenyt ajamaan ja katsellut epäilyttävän(?) auton seuraavan, aina kun hän ohitti tai hidasti tuo teki samat temput ja ei ollut oikein uskaltanut pysähtyäkkään. Takamuksessaan oli kuitenkin tuntenut jotain outoa... kunnes meno vain loppui. Pyörä oli juuri ennen reissua ollut virallisessa määräaikaishuollossa, mutta joku kaveri oli kiristänyt ketjuja huollon jälkeen... Tibor itse sanoi ettei juuri ymmärrä tekniikan päälle, öljyä ketjuun ja bensaa tankkiin.
Koitettiin siinä epätoivoisesti fiksata pyörää mutta ilman mutteria akselille se ei olisi onnistunut, vaikka tangon olisikin saanut taottua suoraksi. Lisäksi yksi työsylinterin kiinitysruuvien kiereteistä oli korkannut.
Lopulta Tibor jätettiin vesipullon kanssa vahtimaan pyörää + kamppeita ohjeistuksena "Try just look cool and don`t leave the bike in any case. We`ll try to get help here."
Eikä tarvinnutkaan ajella kuin seuraavaan kylään josta onnistuimme löytämään kuorma-autoilijan kuskaamaan suikka Tallinnaan pajalle ja kuski hotelliin. Siihenkin väliin kyllä mahtui värikkäitä käänteitä ja lastaaminen ei sujunut ihan helposti.
Maanantaina iltapäivällä suomessa jo vastaanotettiinkin tekstari jossa mainittiin pyörän tulleen pikavauhtia kuntoon ja matkan jatkuvan.
http://airfoto.fujikuvat.fi/album/rende ... height=449
http://airfoto.fujikuvat.fi/album/rende ... height=449
tähän liittyy taustalle vähän erikoisempi tarina. Eli aloitan vähän kauempaa.
Viime kesänä olin kaverini kanssa pienellä Viron valloitus reissulla, sellainen "tavallinen" eli perjantai-illan superfastilla yli ja sunnuntain vastaavalla takaisin. Meillä oli Keski-Virosta huoneisto viikonlopun yli majatalossa jota käytimme "tukikohtana" jne... blaa blaa
Sunnuntaina sitten oli suunnitelmissa viettää iltapäivä Tallinnassa ja suuntasimme sinne. Noin sata kilsaa ennen Tallinnaa oli tollanen Strommi tien poskessa täydessä matkalatingissa nokka kohti etelää, kuskia vain ei näkynyt. Hidastimme vähän mutta mitään muuta ei näkynyt joten jatkoimme. Ei mennyt kilometriäkään kun tien varressa talsi heppu ajokamppeissa kypärä kainalossa. Tähän väliin huomautan että kyseinen viikonloppu oli erittäin kuuma. Siihen sitten stoppasimme kyselemään josko apua tarvittaisiin. Heppu osoittautui unkarilaiseksi Tiboriksi, oli ollut Neste rallia katsomassa ja paluumatkalla kotio päin, yksin liikkeellä. Alkoi jo olla vähän paniikissa, yksin oudossa maassa, pyörä rikki ja ei mitään tietoa mihin ottaa puhelimitse yhteyttä. Ja ei mitään juotavaa matkassa. Oli jo n. 4tuntia ollut tien poskessa etsimässä akselin mutteria...
Sitten palattiin suitsan tykö ja alettiin kartoittaa vauriota, välittömasti koneen käynnistyksen jälkeen alkoi sylkeä öljyä joten pelkkä taka-akselin fiksaus ei olisi auttanut. Irroitimme kytkimen työsylkyn ja sieltähän se löytyi vääntynyt työntötanko joka vuoti stefaltaan. Siinä sitten Tiborin kanssa ihmeteltiin miten tilanne oli päässyt syntymään. Hän oli lautalta lähtenyt ajamaan ja katsellut epäilyttävän(?) auton seuraavan, aina kun hän ohitti tai hidasti tuo teki samat temput ja ei ollut oikein uskaltanut pysähtyäkkään. Takamuksessaan oli kuitenkin tuntenut jotain outoa... kunnes meno vain loppui. Pyörä oli juuri ennen reissua ollut virallisessa määräaikaishuollossa, mutta joku kaveri oli kiristänyt ketjuja huollon jälkeen... Tibor itse sanoi ettei juuri ymmärrä tekniikan päälle, öljyä ketjuun ja bensaa tankkiin.
Koitettiin siinä epätoivoisesti fiksata pyörää mutta ilman mutteria akselille se ei olisi onnistunut, vaikka tangon olisikin saanut taottua suoraksi. Lisäksi yksi työsylinterin kiinitysruuvien kiereteistä oli korkannut.
Lopulta Tibor jätettiin vesipullon kanssa vahtimaan pyörää + kamppeita ohjeistuksena "Try just look cool and don`t leave the bike in any case. We`ll try to get help here."
Eikä tarvinnutkaan ajella kuin seuraavaan kylään josta onnistuimme löytämään kuorma-autoilijan kuskaamaan suikka Tallinnaan pajalle ja kuski hotelliin. Siihenkin väliin kyllä mahtui värikkäitä käänteitä ja lastaaminen ei sujunut ihan helposti.
Maanantaina iltapäivällä suomessa jo vastaanotettiinkin tekstari jossa mainittiin pyörän tulleen pikavauhtia kuntoon ja matkan jatkuvan.
http://airfoto.fujikuvat.fi/album/rende ... height=449
http://airfoto.fujikuvat.fi/album/rende ... height=449
Minnekkä lie, polkuni vie...
AT, G/S projekti
EXät: 2xMonkey, Noppeli, PV, 2xPappa, SuperSport, 2xXR80, 2xYZ80, KX80, TM125, WR125, Aprilia AF-1, DR350, R100, K100Rs, R80/7, R80Gs, Yamaha Quad 250, Speed Triple
AT, G/S projekti
EXät: 2xMonkey, Noppeli, PV, 2xPappa, SuperSport, 2xXR80, 2xYZ80, KX80, TM125, WR125, Aprilia AF-1, DR350, R100, K100Rs, R80/7, R80Gs, Yamaha Quad 250, Speed Triple
Heh, kaikkea sitä voi sattua tuolla tien päällä.
Mä en yleensä kyllä pysähtele, jos olen autolla liikkeellä ja auto on seis tien vierellä. Pitäis ehkä kuitenkin kysyä tarvitaanko apua.
Mutta jos pyörä on tien sivussa niin sitten kyllä, niinkuin sinäkin teit.
Pekka
PS. Ja olihan sulla luotettava pyörä alla BMW 80GS ( tai jotain )
Mä en yleensä kyllä pysähtele, jos olen autolla liikkeellä ja auto on seis tien vierellä. Pitäis ehkä kuitenkin kysyä tarvitaanko apua.
Mutta jos pyörä on tien sivussa niin sitten kyllä, niinkuin sinäkin teit.
Pekka
PS. Ja olihan sulla luotettava pyörä alla BMW 80GS ( tai jotain )
Nostetaas tää ylös. Piti rekisteröityä tännekin foorumille kun tuli tarve valistaa kansaa tuosta V-Strom nimisestä pyörästä. Itselläni on ollut ko. laite keväästä 2004. Kuuspuolikas.
Pyörän maasto-ominaisuudet on surkeat. Mm. kolhin pakoputken alkukäyrän heti kättelyssä katukivetykseen. Jousitus ei pelitä oikein kunnon röykytyksessä ja nuo katteet ei tykkää jos ne hipaisee risuja, kiviä tai kalliota. Kuitenkin pyörä on todella hyvä ajaa asfaltilla. Viimeksi lauantaina kirmailin mutkaista asfalttitietä ja välillä piti jopa siirtää kenkää tapilla ylemmäs kun alkoi pikkuvarpaan kohdalta kenkä kulua. Soratiellä pyörä on kanssa hauska ajaa. Siis silloin kun soratie on kovapohjainen. Viime lomamatkalla vastaan tuli auto joka nosti niin sakean pölypilven etten nähnyt missä tien kova ura menee ja ajauduin kaksimetriselle pientareelle jossa oli täysin pehmeää hiekkaa. Vauhtia 80km/h. Siinä sitä mentiin useampi sata metriä täysin hallitsemattomasti heittelehtien ja kun pyörä lopulta pysähtyi piti kone sammuttaa ja pitää pieni breikki. Oja oli nimittäin hyvin lähellä ja ojassa isoja kivenjärkäleitä sekä puita paljon. Vielä kun oltiin naapurimaassamme olisi ollut pyöränraadon kuljettaminen kotosuomeen todella todella vaikeaa.
Tehoa riittää Suomen teille mainiosti mutta kuten usein käy alkaa tehot hävitä jonnekin kun ajokokemusta kertyy enemmän. Kaksi päällä tehotkin riittää mainiosti mutta silti sitä voisi olla enemmänkin. Tasavauhtisessa kurvailussa potku riittää mutta pari kertaa on tullut ohitettua autoa satasen alueella ja kun olisi tarvinnut pientä potkua ohitusvaiheessa on pyörä hieman hyytynyt. Mutta kuten joku sanoi ei tonnisen 30 lisähevosta paljon pelasta kun painoa tulee samalla yli parikymmentä kiloa lisää. Venäjällä teho loppuu mutta se onkin jo asia erikseen.
Pyörä soveltuu mielestäni mainiosti maantie/soratiematkailuun. Lomamatkalla tuli ajettua aika paljonkin sorateitä kaksi päällä ja reissuvarustuksessa mutta pyörä vain kulki ja kulki. Porukkalenkeillä kaverit vaan ärsyyntyy kun itsellä vetää veri sorateille ja muut pelkäävät niitä katupyörineen. Erittäin hyvä yleispyörä jolla on hauska räppäillä kaupungissa, ajaa matkaa maantiellä ja suditella sorateillä. Poluille ja umpimetsään en tuota veisi (vaikka oonkin vienyt ;) )
Pyörän maasto-ominaisuudet on surkeat. Mm. kolhin pakoputken alkukäyrän heti kättelyssä katukivetykseen. Jousitus ei pelitä oikein kunnon röykytyksessä ja nuo katteet ei tykkää jos ne hipaisee risuja, kiviä tai kalliota. Kuitenkin pyörä on todella hyvä ajaa asfaltilla. Viimeksi lauantaina kirmailin mutkaista asfalttitietä ja välillä piti jopa siirtää kenkää tapilla ylemmäs kun alkoi pikkuvarpaan kohdalta kenkä kulua. Soratiellä pyörä on kanssa hauska ajaa. Siis silloin kun soratie on kovapohjainen. Viime lomamatkalla vastaan tuli auto joka nosti niin sakean pölypilven etten nähnyt missä tien kova ura menee ja ajauduin kaksimetriselle pientareelle jossa oli täysin pehmeää hiekkaa. Vauhtia 80km/h. Siinä sitä mentiin useampi sata metriä täysin hallitsemattomasti heittelehtien ja kun pyörä lopulta pysähtyi piti kone sammuttaa ja pitää pieni breikki. Oja oli nimittäin hyvin lähellä ja ojassa isoja kivenjärkäleitä sekä puita paljon. Vielä kun oltiin naapurimaassamme olisi ollut pyöränraadon kuljettaminen kotosuomeen todella todella vaikeaa.
Tehoa riittää Suomen teille mainiosti mutta kuten usein käy alkaa tehot hävitä jonnekin kun ajokokemusta kertyy enemmän. Kaksi päällä tehotkin riittää mainiosti mutta silti sitä voisi olla enemmänkin. Tasavauhtisessa kurvailussa potku riittää mutta pari kertaa on tullut ohitettua autoa satasen alueella ja kun olisi tarvinnut pientä potkua ohitusvaiheessa on pyörä hieman hyytynyt. Mutta kuten joku sanoi ei tonnisen 30 lisähevosta paljon pelasta kun painoa tulee samalla yli parikymmentä kiloa lisää. Venäjällä teho loppuu mutta se onkin jo asia erikseen.
Pyörä soveltuu mielestäni mainiosti maantie/soratiematkailuun. Lomamatkalla tuli ajettua aika paljonkin sorateitä kaksi päällä ja reissuvarustuksessa mutta pyörä vain kulki ja kulki. Porukkalenkeillä kaverit vaan ärsyyntyy kun itsellä vetää veri sorateille ja muut pelkäävät niitä katupyörineen. Erittäin hyvä yleispyörä jolla on hauska räppäillä kaupungissa, ajaa matkaa maantiellä ja suditella sorateillä. Poluille ja umpimetsään en tuota veisi (vaikka oonkin vienyt ;) )
v-strom kurapyörä
langettuani lähes vastaavaan, eli cagivan navigaattoriin, olen joutunut toteamaan huomattavia puutteita ajotaidossani soralla, siis verrattuna super-teneren luistavaan soraroiskutteluun. toisaalta, utsjoelle ajelee caaggivalla yllättävän mukavasti, ensi kesänä isommalla etupyörällä, joka strommissa on jo 19tuumaa, cagivan 18vastaan, olisin kiinnostunut kuulemaan rengasvalintoja.
Itse hommasin heti kättelyssä pohjapanssarin, joka onkin jo maksanut itsensä moninkertaisesti takaisin, samoin kuin kaatumaraudat. Pitää paikkaansa että maavara ei ole kehuttava mutta kyllä tuolla soratiet, tukkitiet yms. pystyy kummasti päästelemään, umpimettään en ton kanssa lähtisi (tosin ei sinne kovin monella muullakaan allroad pyörällä ole asiaa)suzuci kirjoitti: Pyörän maasto-ominaisuudet on surkeat. Mm. kolhin pakoputken alkukäyrän heti kättelyssä katukivetykseen. Soratiellä pyörä on kanssa hauska ajaa. Siis silloin kun soratie on kovapohjainen. Viime lomamatkalla vastaan tuli auto joka nosti niin sakean pölypilven etten nähnyt missä tien kova ura menee ja ajauduin kaksimetriselle pientareelle jossa oli täysin pehmeää hiekkaa. Vauhtia 80km/h. Siinä sitä mentiin useampi sata metriä täysin hallitsemattomasti heittelehtien ja kun pyörä lopulta pysähtyi piti kone sammuttaa ja pitää pieni breikki. Oja oli nimittäin hyvin lähellä ja ojassa isoja kivenjärkäleitä sekä puita paljon.
Soratiet on ton ominta aluetta. Mielestäni soralla paljon parempi kuin TA oli. Etupyörä jotenkin "kertoo" mitä se tekee eli jos on löysää alla niin sen heti tuntee käsissä, ei huono ominaisuus. Ensimmäiset reissut tuntu justiin ton takia vähän "huterolta" kunnes oppi arvostamaan sitä että pyörä kertoo missä mennään.
Kunnon renkaat auttaisivat paljon. Noi ensiasennus mokkulat on luvalla sanoen surkeat sora käyttöön. Liian kovaa kumiseosta. Pehmeellä ne tekee just tota eli alkaa lipsumaan alta. Kuvio sinänsä ei oo paha yleiskäyttöön mutta se kumiseos. Kunnon rupuleilla olisi tuokin ratkaistu.
Kaikenkaikkiaan loistava "yleispyörä" jolla on nautinto ajaa motarilla, mutkateillä kuin sorallakin. Mettään hommaisin sitten toisen joka olisi kevyempi ja kolhukestävämpi. Allroad pyörä siitä paremmasta päästä.
Pitää tätäkin aihetta nostaa välillä ylöspäin. Nimittäin noita aikoja kun viimeksi Stromista kirjoittelin alkoi tapahtua. Loma alkoi heinäkuun puolessavälissä ja siihen mennessä oli kaupat hierottu B-kirjaimella alkavasta pyörästä.
Koska kyseessä on strom-viestiketju ajattelin kirjoittaa tähän pientä vertailua strom-1200gs. Teen vertailun epäreilusti ja vertaan 650:stä 1200 kuutioiseen. Eli yritän selittää itselleni miksi pistää älyttömästi rahaa likoon ja vaihtaa hyvä pyörä toiseen hyvään.
Pyöränvaihto alkoi tuntua tarpeelliselta tuolla venäjälän maalla matkatessa. Matkavauhti oli +140 koska kyseistä vauhtia pystyi turvallisesti pitämään pitkiäkin matkoja. Joissain rekkojen ohitustilanteissa kuitenkin huomasi että kun pyörän vauhti on yli 120 ei lisäpotkua enää nopeasti löydykään. (yhtäänhän ei kismittänyt kavereiden pyörille jääminen)
Röykkykohdissa stromilla pystyi tosin kuittaamaan takaisin kun pystyi melko huolettomasti ajamaan montuista suoraan yli. Tosin aina tuli hidastettua ja katsottua puhtain reitti koska venäjällä voi reikä tiessä olla vaikka metrin syväkin. Olin havainnut jo edellisenä vuonna jousituksen puutteet eli pattiin kovaa ajaessa pyörä löi käsille. Kyllähän se meni mutta keula ei niellyt patteja. Katteista lähti myös ikävä pamaus kun ajoi esim. hidastekoroketta päin. Koska olin tottunut maastopolkupyöräpuolella levyjarruihin joilla saa takapyörän ilmaan yhdelläkin sormella ei stromin jarrut oikein miellyttäneet.
Niinpä kävin haaveilemaan uudesta pyörästä. Joskus stromin alkuaikoina olin jo tykästynyt gs bemariin. Ulostyöntyvät pytyt tosin hirvittivät sekä kova hinta. Hinta olikin merkitsevin syy etten ostanut pyörää. Koska kriteereinä oli soratiekelpoinen matkapyörä jossa tehoa riittävästi oli käytännön vaihtoehdot rajattu kahteen; KTM Adventure 950 sekä R1200GS Bemari. Käytetty vanhempikin kelpaisi. Juhannusjuhlista selvittyä alkoi kuumeinen pyörämallien erojen selvitys yms. KTM oli niskan päällä. Ongelmaksi kuitenkin muodostui kottaraisen koeajon mahdottomuus. Helsingissä ei ollut yhtään koeajopyörää ja Nastolasta moinen olisi löytynyt
mutta pyörä olisi ollut uusi ja kun olisin koeajanut sen olisi myyjällä ollut käytetty pyörä joka pitäisi tottakai myydä halvemmalla pois. Selvittelin bemarin koeajoa joka järjestyikin. Kävin jopa kärrypoluilla ja totesin että esim. seisaaltaan ajo onnistuu mainiosti. Stromilla ei mielellään aja seisaaltaan. Odottelin edelleen Adventuren koeajoa. -04 pyöriä olisi löytynyt ja joihin olisi tehty kaikki tehtaalta tulleet huoltokäskyt. Lastentautejahan pyörässä oli ollut. Pää oli sekaisin ja loma painoi päälle. Koko vuosi oli suunniteltu kesälomaa eikä loman ajankohtaa voinut siirtää. Myös stromiin oli tullut kahdessa vuodessa 22tkm ja laskeskelin että kesälomalla tulisi helposti 8000 lisää.
Vaihto pitäisi suorittaa siis pian.
Lopulta pistin pyörät vierekkäin ja plussasin ja miinustin ominaisuuksia;
Kardaani: GS voittaa. Ketjujen rasvaus ja rasvan pesu takavanteesta ei todellakaan kiinnosta. Ketjut sitäpaitsi kuluu ja niiden kuntoakin pitää tarkkailla jne... blaa blaa ;)
Huoltoväli: GS voittaa. 10000 vastaan 7500. Itselle kilsoja tulee kohtalaisesti ja ei ole kiva jos pyörää joutuu vähän väliä huollattamaan. Jos mittarissa on 5000 ja lähdet matkalle niin 6000km reissulla pitäisi siis kotari saada huoltoon. Toki nuo huollot ei aina ole sen päälle mutta kuitenkin yksi peruste oli tämäkin.
Jousitus: Testien perusteella KTM voittaa. Walkoisen voiman iskarit ilmeisesti toimivat hyvin.
Moottori: Tasapeli. Gesussa vääntöä enemmän ja alempaa kun taas kottaraisessa raaempaa voimaa ja tasaisempi teho ja vääntökäyrä.
Moottorin ääni: Kotari voittaa. GS lonksuttaa perässä.
Hinta: KTM voittaa. -04 mallia olisi saanut todella halvalla.
Ulkonäkö: GS voittaa. Tykästyin toki Kotarin karuuteen ja ns. rumuuteen. Olisi karu pyörä ajaa. Sama kuin autoissa; haluaisin ruman ja mitäänsanomattoman näköisen auton jossa tekniikka olisi viimeisen päälle. Olis sellasella siisti ajaa.
Matkapyörä: GS voittaa. Matkustajaakin pitää ajatella. GS:n laukkuraudat todella siistit kun ajaa ilman laukkuja.
Lopulta mielikuvat teki sen lopullisen päätöksen. Käsitys on että GS:n tekniikka on kestävää ja pitkäikäistä. Tarkoitus on (niinhän ne kaikki sanoo) ajaa pyörällä pitkään eikä joka vuosi vaihtaa. Käytettyjä katselin mutta Suomessa niitä oli vähän jos ollenkaan. Saksasta olisi moisia saanut mutta aikaa ja tuhraamista olis mennyt paljon. Mielessä oli myös jonkun vanhemman pyörän osto jolloin pienet ja isommatkaan naarmut eivät olisi haitanneet. Niitähän käytössä tulee kuitenkin. Toisaalta kriteerinä oli se 100 pollea ja vasta 1200gs:ssä löytyi tuo tehonmäärä. Vanhemmissa oli "vain" 85 heposta. Niinpä kun eräs nimeltämainitsematon liike tarjosi pyörää käteiskaupalla ja hyvillä lisävarusteilla ihan naurettavaan hintaan niin mietin puhelimessa noin neljä sekuntia ja sanoin että ostan sen.
Nyt siis kokemuksia pyörästä;
Ensimmäinen ero jonka huomaa kun vaihtaa stromista gsään on etupyörätuntuma. Stromissa se on LOISTAVA. Siitä ei pääse mihinkään. Soralla stromilla oli kiva kirmailla kun etupyörässä tuntuu milloin mennään kaksipyöräluisussa. GS on kuin ylitehostettu auto jossa ohjaustuntuma on kadonnut. Kerran Gesulla tulikin käytyä kyljellään kun kärrypolulla mutakossa yhtäkkiä jotai tapahtui mutta tangosta käänteässä ei ollut mitään tietoa pitääkö rengas vai ei. Toisaalta gs:llä voikin sitten pudotella hiekkapohjasita kärrypolkua aikamoista haipakkaa kun jousitus toimii hienosti. Myöskin vääntö tuntuu hyvältä eikä kaupunkiajossa kiekat nouse yli viidentonnin juuri milloinkaan. Eipä paljon normaalimaantieajossakaan. Kun Gsään lastaa tavaraa ei ajo-ominaisuudet muutu juuri mitään. Taakse voi istuttaa tipusen ja helkatisti meikkejä (ehkä vähän vaatteita, ruokaa, jne...) mutta bemu vain porskuttaa. Jousitus toimii paremmin kuorman kanssa ja meno on vakaata ja varmaa. Kun nyt pari kertaa on tullut purettua katteet pois ja viritettyä jotain sähköjuttuja huomaa miten fiksuja asioita bemusta löytyy. Pikairroitettavat sivukatteet on helppo ottaa pois kun tarvii jotain ahertaa. Myös nokka lähtee pois helposti ja naarmuttamatta muuta pyörää. Sähkötyöt on tehty huolella ja asioita on mietitty. Lisävarusteille on yksi pistoke satulan vieressä ja toiselle löytyy valmis pistoke ohjainlaakerin läheltä. Kun pyörästä sammuttaa virrat katkeaa lisävarustepistokkeista virta vasta minuutin kuluttua. Kiva ominaisuus kun koneen sammuttamisen jälkeen voi vielä puhua hetken kypäräpuhelimeen. Kahvalämppärit on vakiona joten ne myös toimii eikä tarvi itse suhrata kalvojen tai tarvikekahvojen kanssa tahi rakentaa käyttökytkintä johonkin. Tosin vilkkukytkimet on perseestä. Edelleenkään en osaa käyttää noita vilkkukytkimiä kunnolla. On typerää että kun risteyksen jälkeen kiihdytät pitää kaasun hallinnan kanssa samalla kädellä venyttää peukalo vilkuntapponapille. Avasin nuo painikekotelot mutta johdotus on tehty niin syheröiseksi ja pieneksi että on hankala poimia oikeat johdot ja asentaa jostain japsipyörästä parempi vilkkukytkin. Kerran soitin mukamas törttöilijälle torvea mutta parin sekunnin ihmettelyn jälkeen huomasinkin että ääntä ei ollut lähtenyt mutta vasen vilkku iloisesti vilkutteli.
Laukkujen kiinnitysraudat on pienet ja huomaamattomat normaaliajossa. Tosin haittapuolena on se että telineisiin käy vain merkin omat laukut joista toinen on pakoputken takia muotoiltu vielä siten ettei sinne käytännössä laita paljon mitään tavaraa. Fiksuja yksityiskohtia on laukkukiinnikkeiden yläpuolella olevat kiinnitysraot hihnoille. Lisäksi jos haluaa voi ottaa takatelineen kolmella ruuvilla irti ja syntyy leveä tasainen alusta johon voi sitoa jotain isompaa säkkiä tms. jos tarve vaatii. Absit on asia joka herättää mielipiteitä. Itse suhtauduin alkuun täysin kielteisesti mutta kun tuota pyörää ei ilman niitä saanut niin pienen totuttelun jälkeen keksintö vaikuttaa aivan fiksulta. Absithan ei normaaliajossa vaikuta mitään mutta vasta lukkojarrutuksessa tulee mukaan. Kun miettii minkälainen tilanne voi olla lukkojarrutus prätkällä niin absit puoltaa paikkaansa yhä paremmin. Hiekkatiellä voi vetää etusen ja takasen täysin lukkoon mutta pyörä ei kampea silti nurin. Sateella matkavarustuksessa edelläolevan auton tai hirven aiheuttaessa tilanteen voi vetää kunnon jarrut. Toisaalta kikkailu on aika mahdotonta noilla jarruilla. Toisaalta ne saa poiskin jos kikkailee. Kun kävin miettimään kuinka monta kertaa on ollut tarve saada etupyörä lukkoon tai edes takajarrulla kääntää pyörä mutkaan niin on tilanteet olleet niin vähäisiä ettei abseille löydä vastustusta edes noista syistä.
Kävin vielä stromilla ajamassa pienen muistoajelun ennen siitä luopumista ja strom tuntui gesun seitsämän tuhannen kilometrin jälkeen edelleen todella hyvältä. Moottorin tehon/väännön puutteen huomasi tosin selvästi mutta ajo-ominaisuuksiltaan pyörä on loistava.
Koska kyseessä on strom-viestiketju ajattelin kirjoittaa tähän pientä vertailua strom-1200gs. Teen vertailun epäreilusti ja vertaan 650:stä 1200 kuutioiseen. Eli yritän selittää itselleni miksi pistää älyttömästi rahaa likoon ja vaihtaa hyvä pyörä toiseen hyvään.
Pyöränvaihto alkoi tuntua tarpeelliselta tuolla venäjälän maalla matkatessa. Matkavauhti oli +140 koska kyseistä vauhtia pystyi turvallisesti pitämään pitkiäkin matkoja. Joissain rekkojen ohitustilanteissa kuitenkin huomasi että kun pyörän vauhti on yli 120 ei lisäpotkua enää nopeasti löydykään. (yhtäänhän ei kismittänyt kavereiden pyörille jääminen)
Röykkykohdissa stromilla pystyi tosin kuittaamaan takaisin kun pystyi melko huolettomasti ajamaan montuista suoraan yli. Tosin aina tuli hidastettua ja katsottua puhtain reitti koska venäjällä voi reikä tiessä olla vaikka metrin syväkin. Olin havainnut jo edellisenä vuonna jousituksen puutteet eli pattiin kovaa ajaessa pyörä löi käsille. Kyllähän se meni mutta keula ei niellyt patteja. Katteista lähti myös ikävä pamaus kun ajoi esim. hidastekoroketta päin. Koska olin tottunut maastopolkupyöräpuolella levyjarruihin joilla saa takapyörän ilmaan yhdelläkin sormella ei stromin jarrut oikein miellyttäneet.
Niinpä kävin haaveilemaan uudesta pyörästä. Joskus stromin alkuaikoina olin jo tykästynyt gs bemariin. Ulostyöntyvät pytyt tosin hirvittivät sekä kova hinta. Hinta olikin merkitsevin syy etten ostanut pyörää. Koska kriteereinä oli soratiekelpoinen matkapyörä jossa tehoa riittävästi oli käytännön vaihtoehdot rajattu kahteen; KTM Adventure 950 sekä R1200GS Bemari. Käytetty vanhempikin kelpaisi. Juhannusjuhlista selvittyä alkoi kuumeinen pyörämallien erojen selvitys yms. KTM oli niskan päällä. Ongelmaksi kuitenkin muodostui kottaraisen koeajon mahdottomuus. Helsingissä ei ollut yhtään koeajopyörää ja Nastolasta moinen olisi löytynyt
mutta pyörä olisi ollut uusi ja kun olisin koeajanut sen olisi myyjällä ollut käytetty pyörä joka pitäisi tottakai myydä halvemmalla pois. Selvittelin bemarin koeajoa joka järjestyikin. Kävin jopa kärrypoluilla ja totesin että esim. seisaaltaan ajo onnistuu mainiosti. Stromilla ei mielellään aja seisaaltaan. Odottelin edelleen Adventuren koeajoa. -04 pyöriä olisi löytynyt ja joihin olisi tehty kaikki tehtaalta tulleet huoltokäskyt. Lastentautejahan pyörässä oli ollut. Pää oli sekaisin ja loma painoi päälle. Koko vuosi oli suunniteltu kesälomaa eikä loman ajankohtaa voinut siirtää. Myös stromiin oli tullut kahdessa vuodessa 22tkm ja laskeskelin että kesälomalla tulisi helposti 8000 lisää.
Vaihto pitäisi suorittaa siis pian.
Lopulta pistin pyörät vierekkäin ja plussasin ja miinustin ominaisuuksia;
Kardaani: GS voittaa. Ketjujen rasvaus ja rasvan pesu takavanteesta ei todellakaan kiinnosta. Ketjut sitäpaitsi kuluu ja niiden kuntoakin pitää tarkkailla jne... blaa blaa ;)
Huoltoväli: GS voittaa. 10000 vastaan 7500. Itselle kilsoja tulee kohtalaisesti ja ei ole kiva jos pyörää joutuu vähän väliä huollattamaan. Jos mittarissa on 5000 ja lähdet matkalle niin 6000km reissulla pitäisi siis kotari saada huoltoon. Toki nuo huollot ei aina ole sen päälle mutta kuitenkin yksi peruste oli tämäkin.
Jousitus: Testien perusteella KTM voittaa. Walkoisen voiman iskarit ilmeisesti toimivat hyvin.
Moottori: Tasapeli. Gesussa vääntöä enemmän ja alempaa kun taas kottaraisessa raaempaa voimaa ja tasaisempi teho ja vääntökäyrä.
Moottorin ääni: Kotari voittaa. GS lonksuttaa perässä.
Hinta: KTM voittaa. -04 mallia olisi saanut todella halvalla.
Ulkonäkö: GS voittaa. Tykästyin toki Kotarin karuuteen ja ns. rumuuteen. Olisi karu pyörä ajaa. Sama kuin autoissa; haluaisin ruman ja mitäänsanomattoman näköisen auton jossa tekniikka olisi viimeisen päälle. Olis sellasella siisti ajaa.
Matkapyörä: GS voittaa. Matkustajaakin pitää ajatella. GS:n laukkuraudat todella siistit kun ajaa ilman laukkuja.
Lopulta mielikuvat teki sen lopullisen päätöksen. Käsitys on että GS:n tekniikka on kestävää ja pitkäikäistä. Tarkoitus on (niinhän ne kaikki sanoo) ajaa pyörällä pitkään eikä joka vuosi vaihtaa. Käytettyjä katselin mutta Suomessa niitä oli vähän jos ollenkaan. Saksasta olisi moisia saanut mutta aikaa ja tuhraamista olis mennyt paljon. Mielessä oli myös jonkun vanhemman pyörän osto jolloin pienet ja isommatkaan naarmut eivät olisi haitanneet. Niitähän käytössä tulee kuitenkin. Toisaalta kriteerinä oli se 100 pollea ja vasta 1200gs:ssä löytyi tuo tehonmäärä. Vanhemmissa oli "vain" 85 heposta. Niinpä kun eräs nimeltämainitsematon liike tarjosi pyörää käteiskaupalla ja hyvillä lisävarusteilla ihan naurettavaan hintaan niin mietin puhelimessa noin neljä sekuntia ja sanoin että ostan sen.
Nyt siis kokemuksia pyörästä;
Ensimmäinen ero jonka huomaa kun vaihtaa stromista gsään on etupyörätuntuma. Stromissa se on LOISTAVA. Siitä ei pääse mihinkään. Soralla stromilla oli kiva kirmailla kun etupyörässä tuntuu milloin mennään kaksipyöräluisussa. GS on kuin ylitehostettu auto jossa ohjaustuntuma on kadonnut. Kerran Gesulla tulikin käytyä kyljellään kun kärrypolulla mutakossa yhtäkkiä jotai tapahtui mutta tangosta käänteässä ei ollut mitään tietoa pitääkö rengas vai ei. Toisaalta gs:llä voikin sitten pudotella hiekkapohjasita kärrypolkua aikamoista haipakkaa kun jousitus toimii hienosti. Myöskin vääntö tuntuu hyvältä eikä kaupunkiajossa kiekat nouse yli viidentonnin juuri milloinkaan. Eipä paljon normaalimaantieajossakaan. Kun Gsään lastaa tavaraa ei ajo-ominaisuudet muutu juuri mitään. Taakse voi istuttaa tipusen ja helkatisti meikkejä (ehkä vähän vaatteita, ruokaa, jne...) mutta bemu vain porskuttaa. Jousitus toimii paremmin kuorman kanssa ja meno on vakaata ja varmaa. Kun nyt pari kertaa on tullut purettua katteet pois ja viritettyä jotain sähköjuttuja huomaa miten fiksuja asioita bemusta löytyy. Pikairroitettavat sivukatteet on helppo ottaa pois kun tarvii jotain ahertaa. Myös nokka lähtee pois helposti ja naarmuttamatta muuta pyörää. Sähkötyöt on tehty huolella ja asioita on mietitty. Lisävarusteille on yksi pistoke satulan vieressä ja toiselle löytyy valmis pistoke ohjainlaakerin läheltä. Kun pyörästä sammuttaa virrat katkeaa lisävarustepistokkeista virta vasta minuutin kuluttua. Kiva ominaisuus kun koneen sammuttamisen jälkeen voi vielä puhua hetken kypäräpuhelimeen. Kahvalämppärit on vakiona joten ne myös toimii eikä tarvi itse suhrata kalvojen tai tarvikekahvojen kanssa tahi rakentaa käyttökytkintä johonkin. Tosin vilkkukytkimet on perseestä. Edelleenkään en osaa käyttää noita vilkkukytkimiä kunnolla. On typerää että kun risteyksen jälkeen kiihdytät pitää kaasun hallinnan kanssa samalla kädellä venyttää peukalo vilkuntapponapille. Avasin nuo painikekotelot mutta johdotus on tehty niin syheröiseksi ja pieneksi että on hankala poimia oikeat johdot ja asentaa jostain japsipyörästä parempi vilkkukytkin. Kerran soitin mukamas törttöilijälle torvea mutta parin sekunnin ihmettelyn jälkeen huomasinkin että ääntä ei ollut lähtenyt mutta vasen vilkku iloisesti vilkutteli.
Laukkujen kiinnitysraudat on pienet ja huomaamattomat normaaliajossa. Tosin haittapuolena on se että telineisiin käy vain merkin omat laukut joista toinen on pakoputken takia muotoiltu vielä siten ettei sinne käytännössä laita paljon mitään tavaraa. Fiksuja yksityiskohtia on laukkukiinnikkeiden yläpuolella olevat kiinnitysraot hihnoille. Lisäksi jos haluaa voi ottaa takatelineen kolmella ruuvilla irti ja syntyy leveä tasainen alusta johon voi sitoa jotain isompaa säkkiä tms. jos tarve vaatii. Absit on asia joka herättää mielipiteitä. Itse suhtauduin alkuun täysin kielteisesti mutta kun tuota pyörää ei ilman niitä saanut niin pienen totuttelun jälkeen keksintö vaikuttaa aivan fiksulta. Absithan ei normaaliajossa vaikuta mitään mutta vasta lukkojarrutuksessa tulee mukaan. Kun miettii minkälainen tilanne voi olla lukkojarrutus prätkällä niin absit puoltaa paikkaansa yhä paremmin. Hiekkatiellä voi vetää etusen ja takasen täysin lukkoon mutta pyörä ei kampea silti nurin. Sateella matkavarustuksessa edelläolevan auton tai hirven aiheuttaessa tilanteen voi vetää kunnon jarrut. Toisaalta kikkailu on aika mahdotonta noilla jarruilla. Toisaalta ne saa poiskin jos kikkailee. Kun kävin miettimään kuinka monta kertaa on ollut tarve saada etupyörä lukkoon tai edes takajarrulla kääntää pyörä mutkaan niin on tilanteet olleet niin vähäisiä ettei abseille löydä vastustusta edes noista syistä.
Kävin vielä stromilla ajamassa pienen muistoajelun ennen siitä luopumista ja strom tuntui gesun seitsämän tuhannen kilometrin jälkeen edelleen todella hyvältä. Moottorin tehon/väännön puutteen huomasi tosin selvästi mutta ajo-ominaisuuksiltaan pyörä on loistava.
-
Marko Hemmilä
- Site Admin
- Viestit: 2640
- Liittynyt: La Syys 25, 2004 11:45 pm
- Pyörä: R1200GS, 1290 Super Duke GT
- Paikkakunta: München, Saksa
- Viesti:
Noihin vilkkuihin tottuu aika nopeasti ja ne itse asiassa ovat äärettömän hyvät. Kävin tuossa viikonloppuna Jämillä mun K75:lla jossa on siis tuollaiset kolmen kytkimen vilkut. Aluksi hieman niitä vieroksui (ajanut tuolla viimeksi viime kesänä) Dakarin katkaisijan jälkeen, mutta pian niiden toimivuuden taas huomasi.suzuci kirjoitti:Tosin vilkkukytkimet on perseestä. Edelleenkään en osaa käyttää noita vilkkukytkimiä kunnolla. On typerää että kun risteyksen jälkeen kiihdytät pitää kaasun hallinnan kanssa samalla kädellä venyttää peukalo vilkuntapponapille.
Ainakin minun peukaloille nuo kolmen kytkimen vilkut sopivat huomattavasti paremmin kuin tuollainen "Japanilainen systeemi"...