Jos nyt ei kuitenkaan kärjistettäisi niin paljon että puhutaan ihan puutaheinää. Nykyaikaisen Li-ion akun energiatiheys/kg on pessimistisesti arvioituna kymmenkertainen verrattuna 50-luvun lyijyhappoakkuihin. Tuossa on lisäksi hyvä huomata, että li-ion pitää jännitteensä huomattavasti pidempään stabiilina, joka parantaa akusta saatavaa hyötysuhdetta. Käytänössä siis 50-luvun akkuteknologialla varustettu nykyauto auto liikkuisi hyvällä tuurilla muutamia kymmeniä kilometreja.Koheltaja kirjoitti: Se oli tarkoituksella kärjistetty ja tarkoitin lähinnä akkuja, niiden kapasiteettia kokoon ja painoon nähden sekä ladattavuutta. Kokoa ja painoa on edelleen liikaa suhteessa kapasiteettiin, eikä latausajat ole vielä sillä tasolla joka mahdollistaisi nopean latauksen muuten kun osittain.
Jos mietitään infraa niin se ei tule olemaan valmis pitkään aikaan ilman mittavia investointeja. Sähköä ei pysty järkevästi varastoimaan isossa kuvassa joten voimaloissa pitää olla kapasiteettia kun puolimiljoonaa autoa lyödään verkkoon klo16-17 välillä että päästään illalla työpäivän jälkeen harrasteisiin-kauppaan tms. Akkujen valmistus sekä niiden materiaali ei ole myöskään ihan piis of keik.
Edelleen, patterikulkineet ja hybridit on välivaihe itsenäisille virtalähteille. Aika tulee näyttämään mikä niistä tulee käyttöön, eikä niidenkään vallankumous tapahdu ihan heti. Sähköautoon vaihtaisin heti jos niitä saisi järkevällä hinnalla ja pystyisi lataamaan niissä kohteissa joissa operoin, tai range olisi nykyisen auton tasolla ympäri vuoden. Siihen asti ajetaan ottomoottoreilla ja/tai hybrideillä.
Toisekseen älykkäät logiikkaohjatut laturit käyttävät lataukseen murto-osan siitä ajasta mitä moisen akkukapasiteetin lataamiseen olisi kulunut 50-luvulla. Lisäksi materiaalien kehitys ja ymmärrys molekyylitason muutoksista akun kennoissa on parantanut latauskertojen määrää niin dramaattisesti, että asiasta ei oikein voi puhua edes saman otsikon alla.
Toinen asia mikä näiden akkukäyttöisten vehkeiden kanssa on hyvä myös muistaa, että ei sen akun tarvitse olla täyteen ladattuna. Tesla lupailee että 20minuutin latauksella varauksen saa puoleen väliin. Jos lähdetään täydellä akulla liikkeelle, niin tuolla ajelee jo enemmän kuin moni suostuu yhdessä päivässä ajamaan.
Suurin osa autoilusta ei ole pitkiä siivuja. Etenkään Suomen ulkopuolella. esimerkiksi 400km range rittää monessa euroopan maassa siihen, että ajetaan koko maan halki. Ja jos mietin milloin itse tulee ajeltua yli 300km siivuja, niin nuo reissut rajoittuvat pariin reissuun vuodessa. Ja minä sentään reissaan Pirkanmaalta Helsinkiin vähintään kerran viikossa. Hiihtolomalla kävin lapin maisemissa ja laskeskelin, että matkan pituus olisi pidentynyt ehkä parilla tunnilla. Suurin ero olisi ollut siinä, että taukopaikat olisi tullut luonnollisesti valittua latausasemien perusteella. Jännästi myös pelko virran loppumisesta näyttäisi olevan suurin heillä, jotka sähköautoa eivät omista
Itselläni on pari sähköauton omistavaa tuttua, eikä kumpinkaan vaihtaisi omaansa pois enää mistään hinnasta. Kokemukset tuntuisivat olevan hyvin samanlaisia skuikan kanssa.Mitä taas tulee sähkön loppumiseen, niin jo nykyisellän sähköverkko Suomessa pystyy kattamaan teollisuuden piikit ja energian tarpeen. Pelko sähkön loppumisesta on perusteltua tuolla etelän maissa, missä sähkön infra on ihan lapsen kengissään Suomeen verrattuna. Jos alkaa oikeasti tutkimaan, kuinka paljon sähköä Suomessa palaa, niin eipä noi sähköautojen latausvirrat ole kauhean ihmeellisiä, kun alkaa oikeasti naputtelemaan lukuja laskimeen. Eikä tuo sähköautojen räjähdysmäinen kasvu Norjassakaan ole saanut verkkoa polvilleen.
Mutta akkuteknologian haasteet ovat sinällään ihan totta. Litiumin kysyntä on kasvanut räjähdysmäisesti ja pelko sen loppumisesta on sinällään ihan aiheellinen. Ei siitä syystä, että litiumia ei pallolla riittäisi louhittavaksi vaan lähinnä siinä, että nykyisten tuontolaitosten kapasiteetti ei tahdo riittää. Tällä hetkellä uusia litiumkaivoksia avataankin kiihtyvää tahtia ja alkaa hiljalleen näyttää siltä, että teollisuus pysyy kasvavan litiumkysynnän tahdissa. On hyvin mahdollista, että litiumin tuotannossa tulee vielä hetkellinen vaje, mutta tuo saadaan kyllä korjattua ajan kanssa. Lisäksi tietyn ajan jälkeen käyttöikänsä päässä olevat akut alkavat olemaan myös kierrytyskelpoisia, joka vähentää vielä lisää louhitun litiumin tarvetta. Toisaalta li-ion akku on on vasta muutaman kymmentä vuotta vanha teknologia ja ilmestyessään se oli ihan jotain muuta kuin olemassa olevat akut. Tällä hetkällä hiiili vaikuttaisi nano-muodossaan lupaavalta korvaajalta Li-ioneille ja sitähän maailmassa riittää. Ei siis ole mmitenkään sanottua, että ajelemme li-ion-akuilla enää parin kymmenen vuoden päästä.
Tulevaisuus näyttää kuinka nopea on itseajavien- ja sähköautojen vallankumous. Ottomoottori tulee todennäköisesti vielä elämään pitkän elämän, mutta nimenomaan käyttökohteissa, joissa tarvitaan pitkää toiminta-aikaa/etäisyyttä. Tai laitteissa, jossa moottorin koko ja paino ovat merkityksellisiä (kuten MP). Jos ja kun ottomoottorit jäävät marginaaliin ei ole mitään ongelmaa kattaa yhä vähenevää polttoaineentarvetta biopohjaisilla polttoaineilla. toisaalta fossiiliset päästötkin ovat niin vähäisiä, että sillä tuskin on kovinkaan suurta merkitystä käytetäänkö ottomoottorissa fossiilisia- vai biopolttoaineita. Tuossa kohtaa esimerkiksi polttokennolaitteet jäänevät kuriositeettiratkaisuiksi, koska vetyjakelun infra on vaan niin hirmuisen monimutkainen sähköön, kaasuun tai nestemäisiin polttoaineisiin verrattuna.
Ehkä olen vanhanaikainen mutta jotenkin tuntuu että tuollainen äänetön sähköauto tai mopo on jotenkin "sieluton" 
