Pari kuukautta mennyt reissusta ja vois alkaa purkaa keikkaa.
Ja kuten kaikki tarinat alkavat: oli synkkä ja.....tän tarinan alkusävelet puhallettiin ilmoille 2009 Arkangelilaisessa yökerhossa. Oltiin mopottiretkellä ja oli jäänyt Onegan mutka ajamatta poliisi (vai oliko se miliisi) asemalla vietetyn tuokion takia.
Suunnitelma tarkentui yökerhossa Apatitin kaupungissa, vuotta myöhemmin, heiluttuamme viikon verran Hiipinä tuntureilla. Samalla tarkentui keitä ryhmään tulisi kuulumaan.
Suunnitelma sai oikeasti pontta joulupäivänä 2010 kun sain palstan kautta yhteydenoton Keski-Suomesta. Jokunen viikko pommiteltiin meilejä sinne tänne. Pommittelu hiipui ja koitti kevät -11. Sain yhteydenoton Tuusulasta ja homma alkoi saada uutta pontta. Väen vähentyessä bileet senkun paranivat. Suoritettiin muutama koeponnistus Karjalankannakselle, että tuntisimme toisemme paremmin. Kesän mittaan väki jatkoi vähenemistään kunnes jäljellä olivat:
Ranezki ja Hönö.
Kun kokoonpano lopulta varmistui, suunnittelu helpottui. Toki olisimme toivoneet että seurue olisi ollut suurempi mutta kahdestaan mentiin.
Samalla kun joukkue pieneni, lyheni retkeen käytettävissä oleva aika. Alunperin oli tarkoitus ajaa Arkangelista vielä eteenpäin Mezeniin ja Mezen joen laaksoon ja siitä kohti etelää. Päätimme että pääjuttu olisi ennestään ajamattoman Nimenga - Vorsakor reitin puhkaisu.
Aivan lähdön kynnyksellä tuli suunnitelmiin mukaan Onegan niemimaan osittainen ajaminen. Tämän mutkan ajaminen oli (ainakin piirrustuspöydällä) reitin haasteellisin osuus.
Kokonaissuunnitelma oli karkeasti seuraavanlainen:
Ylitetään raja Svetogorskissa ja siitä pitkin kannaksen hyviä teitä kohti pohjoista.
Ajetaan parissa päivässä Valkoisen meren rantaan, jossa ylitämme kolme jokea ja saavumme Onegan kaupunkiin kolmantena päivänä.
Siitä jatketaan kohti pohjoista ja Onegan niemimaan pohjoisrannalle. Tänne saapumiselle toki oli kysymysmerkkinä vajaan sadan kilometrin matkalta puuttuva tie.
Pohjois-rantaa pitkin (sehän on pelkkää hiekkarantaa) oli tarkoitus ajella lähelle Severnomorskin kaupunkia ja siitä Arknageliin. Tolla osuudella toki on joku joki ilman siltaa ja salainen ydinase tukikohta. Ei annettu pikkuseikkojen hidastaa suunnitelmaa.
Arkangelista kohti etelää. Kargopolin ja Vytegran kautta kohti Pietaria etelän kautta koukaten, pintateitä vältellen.
Ei kuitenkaan päästy suunitelmassa kuin toisen päivän iltaan kun hommat alko menemään oikeasti sivuraiteelle
Tai oikeesti se meni jo ennen rajan ylitystä mutta se ei haitannu lähtöä. Siirti vain rajan ylityksen Svetogorskista Värtsilään.
?
