Kesän 2006 tapahtumia
XVII. Suraus 7.5.2006Kauden ensimmäinen ajelu tehtiin kuivissa olosuhteissa, joten pölyä ja lentohiekkaa oli varmasti riittävästi, mutta kelejähän ei voi valita, reitit ja vetäjän kyllä voi... Karjosuon kohdalla Leppijoen kodalla paisteltiin hulikkaa (makkaraa) ja keitin uskaliaille pahvit. Hieno kota, jolla käyntiä voi suositella. Sen verran syrjässä, ettei kaupungin lieveilmiöt yllä sinne asti ts. karvanoppakorollalla jää tuunausputki kiveen kiinni. Yhdeksän oli meitä ajelulla, ja kotareita taisi olla neljä. Yksi Honda, kaksi bemua, yksi suiza sekä kawa. Dirtbike aikoo tosissaan vaihtaa värin oranssiksi pohjoisessakin. Hevosmiehen ajokki taisi saada hepulin, mutta sievempien hevosneitojen kohdalla kaikki sammuttivat ajokkinsa, kuten herrasmiesten kuuluukin. Navigointilaitteiston auringonpistos selvisi resetoimalla Ipakki, kun vain muistin mistä löytyi se nappi...Mutta hyvinhän tuota pois osasi ulkomuististakin. Liikkeelle lähdettiin kymmeneltä, ja kuuden maissa olin kotosalla...162,5 mailia ajettiin, näin kertoi Millen Dakarin mittari. Eli about 260 kilsaa.
Minisurvival a'la Wilman WeljetJo perinteinen Wilman Weljien minisurvivaali ajettiin viikkoa ennen juhannusta sunnuntaina 18.6. Markulta on kutsu ollut voimassa jo pari vuotta, mutta nyt sain aikataulut täsmäämään. Majoitus oli järvenrantamökissä, ja periaate oli omilla eväillä, mutta käytännössä Markku meidät elätti. Keli oli tälle kesälle tyypillistä, eli kuivaa ja pölyistä, mutta reitti oli sen verran pienillä poluilla, ettei pöly jatkuvasti häirinnyt. Pohjoisen asukkina ihmettelin, että mistä voi löytyä reitille niin paljon pientä tietä. Harvempi tienpätkä oli 5 kilometrin pituinen! Marko tuli kesälomallaan Saksasta, ja ajoi perjantai-lauantain välissä parisen tuhatta kilometriä päästäkseen Minisurvivaaliin. Vaikka epäilikin Ison-Gessun ominaisuuksia pehmeässä hiekassa, niin tulos oli positiivinen, lukuunottamatta pieniä lippoja jossa katemuovi sai siipeensä. Wilman Weljille suuret kiitokset hienosti järjestetystä ajelusta sekä etenkin huoltojoukkojen loistavalle makkarasopalle!. Oulun suuntaan sain sunnuntai-iltana vielä matkakaveriksi Wilman Weljien Paulin, jolla oli allaan tuoreella kilvellä varustettu Muta-Guzzi, samantapainen harvinaisuus kuin minun Kanttura. Ensi kesänä uusiksi...
Kontio-Rallin matkaenduroajeluMinä vieroksun kaikkia isoja moottoripyöräkokoontumisia, koska niillä jää se ajaminen aika vähälle. Vuorelman Pekka kuitenkin kysyi alkukesästä, että kiinnostaisiko lähteä vetämään Kontio-ralliin matkaenduroajelu. Ja sehän minulle sopi, etenkin kun Pekka sai JP Tuulaniemen vielä kaveriksi minulle. Alusta alkaen oli tarkoitus tehdä kaksi reittiä varalle, jos vaikka tulisi yli 20 kuskia ja/tai ajotaidoiltaan taikka kalustoltaan erilaisille ajopätkille haluavia kuskeja. Koska JP:n kanssa meillä on samanlaiset kämmenmikrosysteemit suunnistamiseen, niin reittien tekeminen onnistui helposti. Minä käväisin pari reissua yksin ja JP ainakin kerran tutustumassa reitteihin. Ja yhden kerran käväisimme yhdessä tutkimassa hiukan haasteellisempia pätkiä, mukaan lähtivät myös Hannu ja Timo.
40. Juhla-Kontio 7.-9.7.2006Siikajoelle saavuttuani huomasin parit viitat rallipaikalle, ja sisääntuloportille jätimme ajokit syötiksi, jos vaikka joku innostuisi mukaan ajelemaan. Ja todellakin, 35 kuskia tuli mukaan, juuri sopivasti möhkö- ja nappularengaspartioihin. Isomman porukan kanssa kaksi vetäjää olisi ollut jo liian vähän. Suosio kyllä yllätti ainakin minut. Minä lähdin vetämään Möhköpartiota, kun minulla on raskaampi ajokki kuin JP:llä. Reitti polveili Siikajoen eteläpuolella ja kääntöpisteenä oli Puuronnevan laavu Vihannissa, jonne Pekka oli tuonut makkaroita ja urheilujuomaa osallistujille. Tässä vaiheessa kummatkin partiot kokoontuivat samalla ja jutustelu pääsi kunnolla käyntiin. Sehän se parasta onkin tämmöisessä yhteisajossa, kun tulee jälleen uusia tuttuja. Ajokkeina oli kevarista Varaderon kautta CBR600:n! Nappularengaspartiolla oli muutama hiukan haasteellisempi pätkä, joten möhköpartio oli ihan paikallaan. Möhköpartiolle tuli kovasti haastetta lisää, kun erehdyin ajattamaan nappulapartion läpiajaman lentohiekkatien. Vaikka tiepätkällä oli ajettu ilman turhia suditteluja, niin nappularengas murtaa pakkautuneen hiekan, jos alla on vain pehmeää hiekkaa tarjolla. No olipahan kokemus sileillä matkaendurorenkailla ajaneille... Kaikenkaikkiaan Kontion matkaenduroajelun vetäminen oli mukava kokemus, ja kuului joku sanovan, että oli hiukan vaihtelua normaaliin kokoontumisajoon verrattuna. No enpä tiedä, mutta yllätyin kun meidän ajomaastoja kehuttiin. Ehkä ne ovat vain liian tuttuja itselleni, mutta etenkin nappularengasreitti oli kyllä aika hieno. Neste Rally Finland - JyskäläSynnyinkunnassani Alavieskassa paikallinen Osuuspankki täytti 90-vuotta, ja motoristiystävällinen pankki järjesti motoristiasiakkailleen yhteisajelun Jyskälän ralliin. Pankki kustansi Vellipohjan EK:n liput ja ruokailun menomatkalla. Koska rallin seuraaminen oli minulle ensimmäinen kerta paikan päällä, niin etenkin kärkiautojen vauhti teki lähtemättömän vaikutuksen. En olisi voinut kuvitella, että ne menevät noin kovaa...Miten se Busse sanoikaan: 47 sekuntia kaasu pohjassa!
Sivu päivitetty 02.09.2006 R.Anias |
