Pohjolan Kurapyöräilijät

En oikein keksinyt millä hakusanalla olisin etsinyt sellaisia bokseja, joissa ajo-ohjeet rullaa nauhalla eteenpäin. Paris-Dakar pyörissä muistelen nähneeni. Löytyisikö vinkkejä, miten sellainen kannattaisi tehdä ja vaikka kuvatuksiakin valmiista ratkaisuista? Onko ne yleensä manuaalikäyttöisiä, vai pyöritetäänkö niitä servolla napista painaen? Crossilasien Roll-Offin tyyppinen mekanismi voisi olla kätevä, jossa yhdellä nykäisyllä saisi uuden ruudullisen esille.

tossa olisi valmis ratkaisu

-ville

Kiitokset linkistä. Just tuommoista vehjettä tarkoitin. Mun budjetti on lähempänä 12:ta kuin Sommerin 120 euroa. Ajattelin johonkin pakasterasiaan tai sardiinipurkkiin viritellä pleksikannen. Sisämekanismi on haasteellisempi. Sommerin vehkeen rullat näytti aika pieneltä, eli koko sivun vaihtamista varten täytyy pyörittää useampi kierros => hankalaa patikossa kelkalla. Metsäautoteillä motsakarilla tuskin tulee ongelmia vaikka sivun vaihdossa jokunen sekunti menisikin. Kelkasta taas ei löydy tasasähköä moottoroidulle versiolle.

Tuollaisen voisi liene rakentaa akun/patterien kanssa toimavana?

tuonne kippoon kannattaa rakennella taustavalo, jos ei kypärä valoa ole.

-ville

Vekottimen nimi on yleensä tiekirja (road book). Itse haaveilin Touratechin versioista aikani, kunnes innostus laantui hintaan. Noh, eipähän tuolle olisi ollut vielä kunnolla käyttöäkään...

Noita on käsin rullattavia ja sähköisiä. Sähköisiä saa ehkä halvimmalla Hessleriltä, hän tarjosi joskus mailissä kerran Paris Dakarilla (tms.) käytettyjä tiekirjoja kohtuulliseen noin 200€ hintaan... Kätevin yleisesti markkinoilta löytämäni on ehkä Touratechin 90mm leveällä paperilla oleva siisti laatikko, hinta taisi olla satasen luokkaa. Halvin myynnissä oleva malli taitaa olle Acerbiksen muovinen purkki, jossa taisi olla myös joku vaijerikäyttöinen rullaus, hinta oli muistaakseni alle 50€.

Sitten on omatekoisiin laatikoihin joitakin ohjeita. Voin kokeilla kaivaa tuolta minun projektitarinasta linkkejä, jos löydän. Itse suunnittelin pitkään oman laatikon tekoa hyödyntäen Pelican Casen vesitiivistä kirkasta laatikkoa. Siihen laidoille alulatat ja väliin aluputket, joihin viillot paperille. Pyöritys jollain sopivalla 12V moottorilla ja voiman välitys rattailla.

Tomi

Mä tekisin tuon välityksen ainakin jollain hihinoilla, O-renkailla tai vastaavilla. Ainakin noiden rullien väliseen osuuteet pitää saada luistava mutta kuitenkin riittävä veto, kun rullien halkaisijat muuttuu toisiinsa nähden. Rattaiden tasanopeuksisella pyörimisellä menee toinen rulla tiukalle tai jää löysälle kun halkaisijat muuttuu...

-petteri

Kaivoin tuon esiin. Road bookkien esi-isän
Joskus väkästelin kattopelllin kappaleesta purkin, siihen jotain radion osia ja tulostimen nauhaa ym. Siitä tuli tuommoinen vempain jota oli hyvä hoidella kytkinkädellä ja vääntää kaasua toisella.
Voi sitä aikaa kun Euroopassa oli tilaa pitää kunon vauhtia...

Minä tekaisin joskus kymmenen vuotta sitten tiekirjan jostakin vanhasta alumiinisesta riviliitinkotelosta, jonka sisälle tuli pyörät ja akselit vanhasta matriisikirjoittimesta. Ja huomasin hyvin pian, että ainakin minulle ihan tarpeeton kampe suomen olosuhteisiin. Olo oli kuin valaistulla ladulla hiihtäjälle (vapaa on vain umpihanki...).

Eli toimii mainiosti jos reitin tekee edeltä kotosalla tai tauolla ja sitten ajaa kirjan mukaan. Mutta siitä poikkeaminen vaatii yleensä kartan tutkailua, ja paperikartalta on aika hankalaa mitata matkoja sillä tarkkuudella, millä tiekirjaa haluaa rakentaa. Joskus porukka-ajeluiden vedossa toki olen tuollaista käyttänyt, ja siinä paperille kirjoitettu tai printattu lappu on ollut tosi kätevä erillisen tripin esim. Sigman kanssa. Siis aikana ennen sähköistä karttaa ohjaustangossa. Minulla on ongelmia pysytellä kotona suunnitellulla reitillä, koska aina mieli vetää tutkimaan jotakin uuttaa reittiä tai ennen ajamatonta tiepätkää.

Kunnollinen karttateline on paljon käyttökelpoisempi, mutta toki joutuu vauhtia hidastamaan tai jopa pysähtymään että pysyy reitillä. Tiekirja on kovaa ajaville

Ja tosa http://rbeditor.valleyfield.se/ ohjelma millä teet noi ohjeet paperille,heti ku löydän sen linkin niin pistän rakennusohjeet miten voi helposti rakentaa nopeesti roadbokin.

Timon kuvassa 003 näkyy oleellisin yksityiskohta : akselit kannattaa kytkeä toisiinsa O-renkaalla tai kuminauhalla.
Muuten rullat pyörivät tärinästä auki. Ajo-ohje Roadbook voikin olla pienikokoinen + varustettu taustavalolla.
Toisin on kartta-RoadBookien kanssa, etenkin jos kartta on kaksipuoleinen.

Pakasterasia kannattaa unohtaa. Ensimmäinen versio oli sellainen kunnes räjähti naamalle laskeuduttaessa
ylös nousseen ojarummun päälle. Tosin toimi se ilman kanttakin Pohjoisenpystymettä reissun loppuun asti.

Kestävät vermeet matkaenduroon siis. Seuraava versio olikin rosteria ja toimi myös pohjapanssarin alla pönkänä.
Painoi kuin synti, sinne sai tarvittaessa vaikka eväät sullottua. Siinä versiossa käytin maalarinteipillä ketjutettua
1L mingrip-pussi ketjua johon pystyi vaihtelemaan auki leikatun GT-kirjan karttalehtiä.
(joskus taisin tienvarressa leikata Puolan kartankin osiin)

Minusta sähkörullaus on aivan turhaa hifistelyä RoadBookia ei rullata kuitenkaan ihan kokoajan.
Pelkkään ajo-ohjeeseen minulla on yleensä muutama maalarinteippisuikale kahvasuojien sisällä.
Niillä pärjää n.200 km jatkuvaa käännöstä.

Harmi ettei vanhoista virityksistä ole juuri nyt valokuvia liitettäväksi.
Omalla kohdalla GPS on korvannut nuo - se onkin hauska laite jolla eksyy varmasti.


J

Täältäpä ohjeet TI-miehelle:
http://www.xrv.org.uk/forums/showthread.php?t=23720

Ja täältä ohjelma "rullien" tekoon
http://www.danbp.org/tulipcomposer/

Törmäsinpä norjalaisiin kurapyöräsivuihin, jossa
Vidar "Gruser'n" Gullerud esittelee "soramaanikolta
soramaanikoille" asevelihintaan klubinsa jäsenille
tällaisia koteloita (taitaa olla likimain samanhintainen
kuin Sommerilla). Kuvasuurennoksesta näkee hyvin
mallia yksityiskohdistakin.

Kiitokset vinkeistä ja ohjeista. Kyllä se noilla syntyy tässä talven mittaan. Sähköt on tosiaan tommosessa varmaan hifistelyä taustavaloa lukuunottamatta.

Tarvehan tälle tulee just siitä kun on niin kova kiire tauolle, ettei malta karttaa lukea. Mietin etukäteen kuitenkin yleensä reitin jotakuinkin valmiiksi muutamine vaihtoehtoineen ja tämä toimisi oivana muistitukena, ettei tarvisi ihan joka paikkaa muistaa ulkoa. Ja kun rullaa riittää, ni samalla siihen saa pari plan-B:tä umpiperien varalle. Silloin joutuu tietysti vähän pidemmäksi toviksi toppaamaan.

No perhana, olenpa minäkin melekonen insinööri, kun ei tuollanen tullu mieleen. Onneks en edes yrittäny...

Mutta on tuo Timo kyllä Äijä! Se on joskus vuonna Miekka ja Kirves viritellyt kattopelleistä jotain sellaista josta muut vaan haaveili. Ihailtavaa.

Mutta hyviä ohjeita täällä on tullut esille useampikin, varmaan joutuu itsekin vielä kokeilemaan tekemistä...