Pohjolan Kurapyöräilijät

Matkaendurofoorumi kaikille enduron ystäville!
Tänään on Ma Huhti 06, 2020 1:41 pm

Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia [ DST ]




Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 4 viestiä ] 
Kirjoittaja Viesti
 Viestin otsikko: Gessu Attack to Vaggetem...
ViestiLähetetty: Pe Heinä 12, 2013 4:11 pm 

Liittynyt: Su Marras 08, 2009 7:30 pm
Viestit: 1501
Paikkakunta: iTikkakoski
Pyörä: R1100GS/XL600V
Iskettiin 3:lla GS:llä Pasvikin laaksoon ja tarkemmin siellä Vaggetemiin, Nyrudiin sekä kolmen valtakunnan rajapyykille -tai ainakin sen maastoon. Kuiteskin niin pitkälle kunnes tuli stoppi ethen, eli ruma musta käsi keltaisella pohjalla ja sit vielä nuori rajavartijanainen! Kelit olivat kelvolliset tosin räntääkin olis voinut sataa.....tai edes pohjoistuulta joko olisi ollut poikaa niin ilmajäähdytteisille koneille kuin kuskeillekkin. Reittinä tämmönen, ( tosin tää GM ei osaa piirtää reittiämme aivan alas rajalle asti...!), eli ei suorinta reittiä iskun jälkeen pakoon kuitenkaan vaan Slettnesin majakan kautta. Vaggetem ja Slettnes siksi kun eivät kaverini olleet noissa paikoissa käyneet niin opasohjaajana toimin ite siis.

Ja jotta matkaan saisin vähäsen, edes jotain lisäjännitystä, niin jutasin Ylitorniossa 3":n tuuman naulaan niin että hetken aikaa meni ennen kuin tajusin että runko ei ole väsynyt vaan luikertelu johtuu takarenkaasta. Edessä vielä 2500km:n ajo Pasvikiin, sen jälkeen rompolia, terävää kiveä ja muutenkin todella surkiaa enduropolkua niin nyt ei onnistunut isku kohteelle ollutkaan enää aivan läpihuutojuttu! :lol:

Kuva

No ei muuta kuin äärimmäisen seikkailupärräni sivulaukusta "mällipakkaus" käyttöön ja ilmat sisään. Olimme sopineet Kittilän Shellille kokoontumisen ma. aamuksi klo 10:00, joten nyt oli tiukattava sinkkiä kireämmälle koska rengasoperaatiossa menetimme kaiketi sen 20min hyvää jutausaikaa! Rengas tuntui pitävän ilmat myös renkaan alaosassa joten keskeytyksittä saavuimmekin Shellille sen 20min myöhässä mutta GSA-kaverimme ei siitä vielä hermostunut.

Kuva
Jatkoimme sulassa sovussa Levin ja Pokan tien kautta matkaa Inarin Nestelle jossa tankkasimme seuraavan kerran, tosin 1200GSA-kaverimme ei tainnut turhaan availla korkkiaan..(tanker-R1200GSA)!

Kiihdytimme muutamien sadekuurojen lävitse Sevetintietä kohti Näätämöä ja kellonaikojen vertailua varten pysäytin kolmen GS:n parven (Kette), sopivasti Palovaaran laelle jossa oli vieläkin kaatamaton palovartiotorni. Kellot täsmällistä iskuamme varten synkroniin ja yhden ohjaajan voimin kapuaminen ilmatähystystä suorittamaan ja siten turvaamaan muiden, vanhempien ohjaajien vedenlaskuoperaatio.

Kuva

Jatkoimme sovitulla tavalla, muodostelmassa sekä Sevetintien leveyden huomioon ottaen, melkeimpä kohtuuttomalla ajonopeudella kohti Höybuktmoenin entistä niksmannien sotilaslentokenttää. Kentälle saavuttuamme ohjasimme GS:t siistiin riviin ja ojennukseen entisten Stuka- sirpalesuojien sisään, kaiken varalta. Emme kuitenkaan kohdanneet tulta sen enempää idästä kuin lännestäkään joten saimme suorittaa kuvaustiedustelua aivan rauhassa...... . Tämä kuva muuten ei esitä erään mukanamme olleen ohjaajan kuvaa vaikka yhdennäköisyys onkin melkoinen. Hän onnistui jälleen pudottamaan yhden (varpusen) Pokan tiellä yhteentörmäyksen tuloksena hänen itsensä kärsimättä laisinkaan tappioita! Onnistuimme siis jatkamaan toistaiseksi tappioitta Hessengin Statoil -huoltamolle jossa suoritettiin Gessujen pikatankkaus, toki sammutimme koneet tankkauksen ajaksi. Täydensimme vesisäiliöt sekä vastaavasti suoritimme henkilökohtaiset hygieniajutskat. Starttasimme tielle kaikki kolme lähes yhtaikaisesti ja otimme suunnan kohti Vaggetemia. Mutkainen ja mäkinen tie oli kutakuinkin oivallisen huonossa kunnossa aivan kuten 12 vuotta sittenkin, joten gessuohjaajien suut olivat muikeana! Jutausnopeutemme oli jälleen aivan jotain muuta mitä tienvarren punavalkeissa tikkareissa oli toivottu, senkin uhalla että norweegian sanktiot ovat erityisen kohtuuttomat jos tutkakeilaan sattuu joutumaan.

Kuva

Luotimme rajaseudun hiljaiseen ja lähes olemattomaan liikenteeseen ja muutenkin olisi tuntunut turhauttavalta siirtyä kohteelle vaatimatonta ohjausnopeutta käyttäen etenkin kun näkyvyys oli kerrassaan mainio! Sadekuurotkin jäivät tyystin Suomen rajan taakse.
Kello lähestyi jo iltaa ja tarkoitus oli päästä majoittautumaan ennen keskiyötä ja mahdollisesti aivan tien päähän eli kolmen valtakunnan rajamerkin maastoon. Vaggetemin hiljaisempaakin hiljaisemman kyläpahasen jälkeen asfalttipäällyste loppui ja nyt raskaasti lastatut Gessumme keikkuivat kuin ilmatorjuntatulessa. Uraa oli mutta kehnoa. Hieman ennen Nyrudin poliisiasemaa tähystäjämme huomasi edellään hitaammin liikehtivän mönkijän kyydissään vihreäksi pukeutuneita rajasotilaita jotka olivat selvästi hälytetty varallemme. Yllätimme hemmot totaalisesti! Johtopyörän kiihdytettyä monkijän rinnalle kovaäänisen kiihdytyksen raikuessa ilmoille alkoi mönkijä huojua ja heilua puolelta toiselle holtittomasti, ja hetken jo luulinkin sen syöksyvän viereiseen syvänteeseen lepikon keskelle!

Toinen ja vielä kolmas GS lisäsi järkytyksen sekä tuhon laajuutta niin että mönkijäkuski lähes pysäytti ajoneuvonsa paikoilleen meidän jatkatessamme vauhdikkaasti pomppivaa tieuraa lähettyvillä olevan poliisiaseman nurmialuetta kohti. Laskeuduimme viheriälle tasaiselle ja hyvin hoidetulle nurmelle kaikkien alkaessa selostaa äsken tapahtunutta kilvan toisiemme kanssa :lol: Tuosta vaan ei kenellekkään suotu pudotusmerkkiä sivulaukkuun vaikka se olikin jo "melkein" pudotus. Jos sitten joku kysyy ja ihmettelee että mitä ihmettä jokin poliisiasema on täällä iivanan kuusen takana korvessa, keskellä ei mitään niin selitys on yksinkertainen: täytyyhän epäkelvot poliisit jonnekkin sijoittaa niin miksi ei tänne! Muutaman kuvan jälkeen jatkoimme kohti päämäärää, eli nyt tieura totaalisesti oli kapea sekä kurapasseja täynnä oleva kiviura jonka katkaisi pariin otteeseen tukeva hirsivarusteinen poroaita. Vuoroin perään väistelimme muutoin niin suoralla entisellä sotatiellä olevia kurapasseja sekä isompia kiviä, pienempien sinkoillessa jatkuvasti lokasuojiin sekä tienvarren pusikoihin.....Venäjän puolta oli hyvä tarkkailla aina kun pusikot vain antoivat myötä, eli tuolla joen takana oli se entinen CCCP.

Kuva

Kuva

Tuli patoallas ja met jatkoimme ajoa nyt länteen, aina siihen asti kun vanhan sotatien, tai mitä siitä nyt oli jäljellä ura ilmestyi jälleen eteemme. Suunta alas ja täytyy myöntää että koko ajan oli mielessä että milloin takarenkaan alaosan ilmat tulevat pihalle, joko mällin irtoamisen seurauksena tai sitten jokin terävä kivi repäisee uuden reijän kuluneeseen Trail Attackiin.....muilla sentään oli nappulaa tai ainakin kunnon Heidenauta alla. Vaan pääsimmepäs monen ajokelvottoman tieuran (ja hitaan etenemisen...) kilometrin jälken tien päähän, kolmen valtakunnan rajamerkin polun päähän. Norskien vartiotornissa syntyi säpinää kun asetimme Gessumme asemiin. Ajokieltomerkkiä sentään kunnioitimme emmekä tulleet siis haastamaan riitaa norskien rajasotilaiden kanssa, eli astelimme laillisesti polun päähän tutkailemaan opastauluja. Kohta paikalle asteli, (säntäsi) kuvan kaunis norjalainen valioluokan, viikinkien geenejä selvästi kantava tyttö- naissotilas, tosin ilman asetta? Aseen kanssa olisimme tiätysti kaikki antautuneet välittömästi ilman "Hände Hoch"-komentoakin.....tai ainakin nuoremmat ohjaajat :shock: Korporaali alkoi tivaamaan mitä hemmoja, mistä yksiköstä, sotilasarvojamme, jne. mitä nyt yleensä tuolla korvessa ensimmäisenä tuntemattomilta BMW-GS-ohjaajilta voidaan nyt kysyä. Vastasimme sotilaan lyhyesti ja tahdikkaasti tulevamme vain yöpymään rauhallisin elkein, emmekä olleet aseistettuja edes....

Kuva

Kuva

Kuva

Ihmettelimme vain sitä kun nainen ei ollut kiinnostunut Gessuistamme lainkaan, eli olisi ollut näköjään aivan sama vaikka olisimme tullee paikalle John Deer-traktoreilla tai japsimp:llä ! Törkeää! Päästimme naissotilaan jatkamaan matkaa kaikesta huolimatta koska tiesimme että puiden takana näkyvässä tornissa meitä tähtäsi sniper-valioluokan (WW II-Air Veteran Son) ampuja, emmekä olisi saaneet ISOA majoitustelttaamme pystytettyä 2:lla ohjaajalla, joten meillä ei ollut varaa menettää yhtä. Hiljaisuus palasi alueelle jonka rikkoi ainoastaan GSA-kaverimme kirveen iskut nuotiota tehdessään sekä Gessujemme pakoputkien hiljainen naksahtelu kauniissa ilta-auringossa.....

Vartiovuorolistaa kun emme muistaneet tehdä, saivat kaikki ohjaajat nukuttua vähintäin 5.45h. Aamu 7:00 oli ISO majoitustelttamme jo Gessun satulassa kuten myös ajohousumme takamukset murisevien koneiden viedessä meitä jälleen kohti uusia seikkailuja....jatkuu

_________________
"Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa."
Ei ihminen halua kuulla olevansa syntinen, koska se tuo ahdistuksen, ja siitä nousee raivo...


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: La Heinä 13, 2013 8:40 pm 

Liittynyt: Su Marras 08, 2009 7:30 pm
Viestit: 1501
Paikkakunta: iTikkakoski
Pyörä: R1100GS/XL600V
Tullessamme edellisenä iltana kolmen valtakunnan rajapyykille, tai oikeammin sitä ennen, antautui Gessuni etustefa vaikka vasta maaliskuussa sen vaihdoin!! Elikkäs taas tuli ensisiteelle sitten käyttöä, koska pidän noita vermeitä aina mukana ja mikäs sen parempi suoja teleskoopista pursuavalle ja sitä pitkin jarrusatulalle valuvalle notkealle öljylle. Tästä saimmekin idean mööten nimeksi: "Stefa-Rally I ", ´paikka ainakin on erityinen ja kuitenkin "faciliteetit" ovat laadukkaat -tai ainakin paremmat kuin pystymetsässä, alueella kun on:

-ulkohuussi
-polttopuita
-hillaa (kts. vaikka kuva!)
-ilmainen mp-parkki
-24h / 7-security aluevartiointi & valvonta
-elektroninen ilmatilan valvonta
-suo-oja aamupesua varten ja mikä parasta, kaikki aivan imatteeksi !

No nyt jatketaan kuitenkin takaisin sinne Hessengin Statoilille mutta sitä ennen muutama pieni pysähdys, mm vankileiri 2:n kohdille josta nopeat kuvat..

Kuva

Kuva

Kuva

Mainittakoon samalla ja tässä yhteydessä että niksmanneilla oli Kirkenes - Nyrud välisen tieuran varrella 36 vankileiriä joista edelleen osan rakenteita on nähtävissä, mm tiheät piikkilanka-aidat, telttakuopat, alkeelliset kiviuunit, jne. Samoin matkan varrella olevalla Tangenfjelletillä oli niksmanneilla 88cm it-patteri (tutkaohjauksella), jonka tehtävänä oli suojata läheisyydessä sijaitsevaa elintärkeätä Nautsin lentotukikohtaa. Alueelta voi yhä löytää puisia ammuslaatikoita sekä ammusten hylsyjä, tuliasemakaivantoja jne.

Kuva

Hessengissä oli aikoinaan iso parakkialue joka käsitti yli 70 parakkia. Nyt kuitenkin tankkasimme sekä Gessut että ohjaajat. Tarkastin takusen ja kas-kas, ilmaa oli hiukan karannut harakoille, vain 2.3 kpa vaikka Ylitorniossa laitoin sen 3.3 kpa. Nooo....ei hätiä mitään, nyt on alla kuitenkin pikiteitä ja siispä suunta vain kohti Gamvikia. Gamvik on jäänyt ikävällä tavalla aikoinaan mieleeni, nimittäin sieltä on hankala saada bensiiniä, sama koskee vieressä olevaa isompaa kylää eli Mehamnia. Jo kahdesti aiemmin olen joutunut tulemaan sieltä takaisin ihmisten ilmoille "pintakaasulla" kilometrejä mielessäni laskeskelle samalla kun olen tiiraillut kiesimittaria mahdollisimman ihanteellisia (taloudellisia), lukemia käyttäen..... Nyt ei sitten tällä kertaa tehdä sitä virhettä!

Gandvikin vuononpohjan jälkeen ohitamme 3 neuvostomp-hemmoa joilla on allaan vaatimattomat, (175cc) kevytmp:t mutta siitä huolimatta he painelevat suhteelisen rivakkaa vauhtia kuitenkin jääden nopeasti jälkeemme. Karlebotn:in risteyksessä pysähdyttäessämme kohta he tulevat takaamme ohitse äänimerkit soiden?
Sodanjulistus- vai mitä tämä tarkoittaa? Starttaamme kohta heidän perään ja pistelemme vuorostaan heidän ohitse torvet soiden. Varangerbotn oli nopeasti nähty ja surkeaa oli jälleen nähdä kuinka pieneksi ja hiljaiseksi on tuo aikoinaan niin ISO kyläpahanen kutistunut. Kaasutamme kohti Skiippagurraa, (ent Skipagurra) jolloin vastaamme tulee 2 mp-hemmoa joista ensimmäinen näyttää minulle "himmaa -hei hei" pumpaten kytkinkättään alas, -moikkaa ja kiitän sivuuttaessamme toisemme ja pudotankin välittömästi nopeuteni 80:een ......norweegian sakot sattuu ihan oikeasti, viimeksi toissa maaliskuussa Kvaldesundissa 1600Nok (230 €) vaikka ylitys oli vaatimattomat 9km/h 50@59 ...nyt ei sitten SAA tulla maksuja!

Matelen korpitaivalta piiiitkään 80km/h toiset Gessut perässä, kunnes alan "järkeilemään" että missähän kohdin se radar-hemmo oikein voisi olla? Tulen siihen tulokseen että seuraavan kylän, eli Skiippagurran portilla tietysti, no, sinnehän oli vielä matkaa ainakin 8 km ja meillähän oli tälle päivälle ajomatkaa n 990km ja tarkoitus oli olla Lemmenjoella yötä ja vielä käydä saunassa sitä ennen niin nyt lähetään ->

Kaarran n 100km/h erään mutkan jälkeen ylämäkeen ja huipulta avautuu, kas ah- niin ihana, jokaisen mp-hemmon toivemaisema: POLITIBIL MED RADAR FORAN ! ACHTUNG !!!!!!! Salama-jarrutusta ja olen jo a i v a n v a r m a n a että nyt osui ! Nyt sattuuuuuuuuuuuuu uuuuu uuu u ei taas !

Valuuttelen "noin" 80km:ää alamäkeen "maisemia katsellen -tyyliin" samalla kun tsiigaan peilistä takana tulevia toisia Gessuja

Kuva

Tenon sillan kupeella alkoi välittömästi kypärit päästäoton jälkeen monitahoiset & vaiheiset selvittelyt (+ hienpyyhkimiset sekä tietysti onnittelut..B-) aiheestä: miksi ei sakkoja tullut -vaikka piti ! ...jatkuu....

_________________
"Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa."
Ei ihminen halua kuulla olevansa syntinen, koska se tuo ahdistuksen, ja siitä nousee raivo...


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: Ti Heinä 16, 2013 6:23 pm 

Liittynyt: Su Marras 08, 2009 7:30 pm
Viestit: 1501
Paikkakunta: iTikkakoski
Pyörä: R1100GS/XL600V
Syy sakottumuuteen oli "miun nopeat reflexit", no tai sanotaanko että POLITI-mannen hitaus kaiketi, vaan oikiasti se mittas kahteen suuntaan sillä tykillään! Ja kun toi Gessu on loppujen lopuksi aikas hiljanen ja toisekseen paikalla oli melkoinen tuulenmyrä, niin siinähän kävi sit silviisii, et ko mie tulin putkahin siihe mäentörmäälle, tää manne alkoi vasta suuntailemaan sitä tykkiään ja mie ku kerkisin justiinsa sen verta himmailee nii ei se sit hirmuista ylimäärää miulle nähtävästi näyttänyt, ja sit ku met laskimma alas, niin tää hemmo alkoi kääntää tykkiään vastaavasti alas ko nyt sieltä oli tulossa autoletka. Jari sanoikin (jutasi n:o:lla 2), et manne pysäytti het seuraavan tulevan auton siihen sakkorysään......

Siis IHME paikassa mitattiin! Olin aivan varma et vasta Skippagurran portilla on tuo värkki- vaan ei.
No Tenon sillan kupeessa sit makaroonit pantiin kiehummaan ja saimma hieman huilata samalla...

Kuva

Jatkettiin sitten kohti Mehamnia ja sanoinkin että nyt sitten kaikki tankkaa vielä tuossa Rustfjelman Essolla koska Ifjordin cafe-baarista ei ole aina ollut takeita. Niin myös tehtiin ja sit alkoikin taas se enskamiesten hymyily, tosin pikitietähän tuo on mutta stefarallille ominaista kuoppa-pompputietä ja aivan samanlaista se oli 3 vuotta sitten. LT:llä ei tohtinut laskea menemään silloin mitä nyt ilosta kirmaten Gessulla

Hyvin rivakasti, olkoonkin että radarista jo äsken selvittiinkin, paineli nyt 3 Gessua vuononrantoja ylös ja alas niin että kauhistus! Kai siellä tikkareitakin jossain oli vaan kuka niitä ennätti siinä vauhissa kahtelemaan kun viimeisenä tuleva määräsi vaihdin ja mie taas suunnan...

Ifjordista käännyimme 888-tielle jossa ei vauhti mitenkään hiljentynyt, vaan melkeimpä päinvastoin. Nyt kun oli reilusti näkyvyyttäkin paikka-paikoin kun jutasimme vuonoilla. Ainoa paha oli se kuin norskit tahtovat oikioa noita kurveja ja aina oikeanpuoleisissa kurvissa oli sormenpäänkokoista irtokiveä jonka meikäläisen Contikin kyllä huomasi! Ja sitten kun usein oli mr.Myrphy ajossa mukana niin eikös se vaan ollutkin ihme kun ainoat ne harvat vastaantulija-autot tulee juurikin noiden tiukkojen mutkien kohdilla samalla kun otit reunakivet kiertäen keskitien kautta !......ja sama kohta taas uudelleen.....

Noo....pääsimme kuitenkin ilman damageja Mehamnin kylälle asti ja sehän oli ihmeen hiljainen? Ei siinä sitä kuitenkaan jääty ihmettelemään vaan vielä oli 20km Gamvikiin matkaa, eli ei muuta kuin ruiskusuuttimet töihin...

Gamvikin kylällä oli molemmat vanhat miehet lähteneet ulkoilemaan joita tervehdimme hillitysti. Jatkoimme suoraan majakalle vievää tieuraa joka olikin, kas -kas, saanut uutta päällystettä sen 3- 4 km sitten viime käynnin, eli enää ei soraa ollut jäljellä kuin viimeinen kilsa pari. .. Tietenkin tämä Gessuohjaajia harmitti niin että emme tod.näköisesti tule tänne uudelleen enää koskaan?

Siinä viimeisellä osuudella muuten, sen mäen korkeimmalla kohdin on oikialla puolen niksmannien tykstöasemat (rajäytetyt) ampuma-aukkoineen & romuineen ja nyt vasta tässä kotisohvalla muistin että olisi ehdottomasti pitänyt käydä tarkistamassa oliko siellä paikoillaan vielä se niksmannien generator, semmoinen siirrettävä rautakehikossa oleva boxeribensakone! No, se jää seuraavan kertaan sitten tuokin....( ~2:n ~3:n vuoden päähän siis )

Kuva

Tultiin maailman pohjoisimmalle (kiintomaan) majakalle eli Slettnesiin. Lintubongareitten "paratiisiin" koska tämä piste on kaikenmaailman siivekkäiden viimeinen etappi matkalla Karhusaarille & Huippuvuorille ja vastaavasti ensimmäinen sieltä palatessa. Ja mikäs täällä rauhallisessa ympäristössä onkaan ruokailla, huilata ja nukkua, mitä nyt jos vähän joskus tuulenväre käy niin että parit aallonmurtajat huuhtoutuu kuivalle maalle majakan juurelle ja majakka huojuu kuin laivassa olisi (näin sanoi majakan opas). Tosin olen ite aikoinaan täällä teltalla yötäkin ollut eikä edes kangas väreillyt koko yönä, että kaikki on mahdollista..

Kuva

Panimme isolleen ja söimme norskien niin rakastamia vohveleita Gudbrandsdalen (juu se ruskea & makea) juuston sekä 3:n erilaisen hillon kera. Tuo kuvan valkoinen flöte, ei ole sitä miltä näyttää, vaan se on hapanta, kermavaahdon tapaista jutskaa..
Kaffea kun sai santsata mielenmäärin ja itekkään kun en kahvia yleensä juo niin 3 kuppia sain kitattua tuon maukkaan vohvelin kera enkä kehtaa tässä kertoa sitä kuinka paljon ennätimme syödä noita hilloja ja ruskeaa juustoa sillä aikaa kun odottelimme opastetun majakkakierroksen aloitusta.

Tuuli oli nyt ystävällinen koska Gessutkaan eivät kaatuneet. Pystyimme kävelemään aivan itsenäisesti majakalle jonne opas meidät ohjasi ja aloitimme kierroksen luonnollisesti majakan pohjakerroksesta. Oli esitelmää rakennushemmoista kuvineen eli sama porukka joka oli rakentanut kaikki Finnmarkin majakat. Sitten esittylyssä oli tuo majakan valolaitteen, alkuunsa petroolilla toimivana se oli hiukan työllistävä kun joka päivä sinne piti raahata (ei ollut tietä !) 100kg painavia tynnyreitä jne.
Sitten tuli niksmannit jotka pitivät liittoutuneiden aluksia silmällä vaan eihän net tyhmiä olleet että aivan rannikolla olisivat ajelehtineet....

Kuva

No sitten ku Hermannin lähtöaika koitti niin sitten piti majakkaa vähän tuulettaa niin että tynkä jäi jäljelle. Neuvostojoukot sitten auttoivat rakentamisessa koska valo oli etenkin heille tärkeä juttu ja siksi mm portaikkossa on neuvostotähtiä jne, vähän muutenkin eri mallilla rakennettu tuosta räjäytyskohdasta ylöspäin. Tultiin ylös valolinssistön viereen ja olihan siinä "masterpiece". Näkyy muuten kauas tuollainen linssistö ja nyt aivan harmittaa kun en malttanut sitä olla tsiigaamassa mereltä käsin kun pari vuotta sitten Hurtigrutenilla ajelin ohitse, mitä kun oli yöaika ja merellä myrskyä....

Kuva

Sitten tuli kylmäsota ja kriositettina siitä mainittakoon tuo eräs maatilan taloksi naamioitu rakennus aivan majakan läheisyydessä. Se nimittäin toimi mereen laskettujen Sonar-poijujen kuuntelukeskusena eli neuvostosukellusveneitä pystyttiin jäljittämään tuolta mökistä käsin. Mökki on nykyään kesäasuntona. Ai niin ja juu, tuosta majakan sumutorven tehosta voi saada hieman jonkinlaisen kuvan kun opas kertoi sen torven äänen kantautuneen aina Mehamniin asti, että voi - voi niitä perheitä, (4-5), pienine lapsineen jotka joutuivat itse majakalla aikoinaan asumaan !

Meillä on nyt kääntymisen paikka, eli oli aika lähteä jutaamaan takaisin Suomeen ja 888-tie oli nopeaan vauhtiajoon kuin tehty.
Polttoaine tosin oli meillä hieman vähissä (taas !), Gamvikin kylän ainoa pumppu oli suljettu ja luulimme että Mehamnista saisimme. No Mehamnin ainoa asema oli mennyt kiinni 45 min sitten, eikä se ollut automaatti. Ainoa paikka josta voisimme saada olisi siten se epävarma Ifjordin Cafe-baari? No, ei muuta kun taloudellista ajotapaa kerraten eikä sitten kovin raakasti kiihdytellen tultiin "häntä koipien välissä" asenteella pintakaasuajoa lähes tuo koko matka vaikka nimenomaan oli tarkoitus ettei nyt pääsisi näin käymään kun jo kahdesti aiemmin olin melkein jäänyt sinne tien päälle....(elämä on..). Meidän GSA-miähellä oli varmasti hauskaa seuratessaan kuinka hiljaa ja nytkytellen eräät meistä ajoivat.....

Hopseidetin kohdalla vielä hieman kuvailtiin tuota luonnon muovaamaa "lähes" läpikuljettavaa vuonoa. Nyt kun oli laskuveden aika, niin pääsimme näkemään kuinka rannalla oli useita kraatereita muistona siitä kuinka niksmannit yrittivät räjäyttämällä saada venereitin tuosta läpi, onnistumatta siinä kuitenkaan. Olisihan se selvästi lyhentänyt tuota nykyistä rannikkoreittiä.

Kuva

Ifjordissa oli kuin olikin automaatti joten saimme tankit täyteen ja nyt alkoi jälleen "oikea ajo"!

Met annoimme Gessujen laulaa ja ei aikaakaan kun olimme jo Skoganvarren kenttäsairaalan raunioilla. Niksmanneilla kun oli Lakselvissa suurin sodanajan lentotukikohta (Banak) ja pien- ja suurvammapotilasta kun jostain kummasta syystä niitä riitti niin jossaihan ne oli kuntoutettava ennen pitkää laivamatkaa tai sen ajan koneiden, kylmää ja rahnustavaa lentomatkaa Germaaniaan.
Skoganvarressa pantiin harsoa käteen tai sitten sitä lyhennettiin sopivammaksi.

Mainittakoon vielä kun tuli tuo Banakin kenttäkin puheeksi. Jos ajatte ennen Lakselvia paikkaan nimeltä Hamnbukt 5. on siellä sataman lähellä kalliolla laivan keula. No mitenkä se sinne on joutunut ja miksi, sen voitte arvata kun kerron että kyseessä oli ammuslaiva ja sitten kerran eräältä matruusilta pääsi suusta sana: "ups"

Laivan nimi oli Argus

Kuva

Kuva

Vaan mehän aloimme loppujutauksen kohti Lemmenjokea jonne savuimme aamuyön auringon ensisäteiden aikaan ja tietty saunomaan ensimmäiseksi......Hyvä reissu vaikka itelle ei tullut mitään uutta ......paitsi tuo majakka sisältä :lol:

Ja koko iskun"SHOWTIME"

_________________
"Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa."
Ei ihminen halua kuulla olevansa syntinen, koska se tuo ahdistuksen, ja siitä nousee raivo...


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: Ke Heinä 24, 2013 2:26 pm 

Liittynyt: Su Marras 08, 2009 7:30 pm
Viestit: 1501
Paikkakunta: iTikkakoski
Pyörä: R1100GS/XL600V
Ja vihdoinkin, se kauan ja piiiitkään odotettu 278-osaisen, suuren suosion saavuttaneen DVD-sarjan ensimmäisen osan traileri nähtävissä nyt ja VAIN kurapyöräiljä-saitin lukijoille T Ä Ä L L Ä, olokeepa hyvät ja kypärit päähän - sohvatuolille makhuulle 8- minuutin ajaksi :lol:

Loput tämän odotetun ohjelmasarjan 276-osaa ja tästä nyt näkemäsi trailerin varsinainen 55-minuuttinen ensimmäinen osa tullee syksyn aikana tai jää kokonaan tulematta....

_________________
"Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa."
Ei ihminen halua kuulla olevansa syntinen, koska se tuo ahdistuksen, ja siitä nousee raivo...


Ylös
 Profiili  
 
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 4 viestiä ] 

Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia [ DST ]


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi
Et voi lähettää liitetiedostoja.

Etsi tätä:
Hyppää:  
POWERED_BY
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com