KTM 990 ja BMW r1200 moottorit

[janick]

Tällainen pieni kysymys on mietityttänyt: Onko bmw:n r1200 ja ktm:n 950/990 moottoreissa sylinterin (keraaminen?) pinnoitus? Noissa teknisissä tiedoissa en ole asiaan vastausta löytänyt.

Mietin vain kauemmas tulevaisuuteen ja voisin kuvitella jomman kumman olevan joskus vaihtoehto pyöräksi. Pinnoitettu sylinterihän vähentää kitkoja ja parantaa kestävyyttä.. -> vastinetta rahoille.

Muutenkin, onko korviinne jo kantautunut tietoa noiden uusien isojen matkaenskojen luotettavuudesta ja km- määristä, missä vaiheessa tulee vastaan remontteja huoltojen lisäksi?

Kumpikohan em. pyöristä on pitempi- ikäinen?

[FIN_GSer]

Bemarin pytyissä on ollut kovapinnoitteet alumiinin pinnalla jo pitkään juuri mainitsemistasi syistä. (Muistaakseni jo vanhoissa 2V ilmakantisissa 90-luvulla)

Risto

[JuKe]

Jos ajattelet pyöräsi jälleenmyyntiarvoa joskus kauempana tulevaisuudessa, niin eipä nuista kahdesta kovin vaikea ole se bemari valkata. Vaikka siinä kotarissa olisikin se pinnoite...

Jos taas haluat vastinetta rahoillesi niin mieltymyksesi mukaan kotari saattaa hyvinkin olla haluamasi.

Jussi

[Raimo]

Bemarin pytyissä on ollut kovapinnoitteet alumiinin pinnalla jo pitkään juuri mainitsemistasi syistä. (Muistaakseni jo vanhoissa 2V ilmakantisissa 90-luvulla)

Nykyisten pinnotteita en tiedä, mutta vuodesta 1981 BMW on käyttänyt boksereissaan kovapintaisia pyttyjä. Galnikal -pinnoite 800 ja 1000 kuutioisissa ja pikkulohkossa sitten Nikasil.

[Pekkavee]

Bemarin pytyissä on ollut kovapinnoitteet alumiinin pinnalla jo pitkään juuri mainitsemistasi syistä. (Muistaakseni jo vanhoissa 2V ilmakantisissa 90-luvulla)

Nykyisten pinnotteita en tiedä, mutta vuodesta 1981 BMW on käyttänyt boksereissaan kovapintaisia pyttyjä. Galnikal -pinnoite 800 ja 1000 kuutioisissa ja pikkulohkossa sitten Nikasil.

Ja se pinnoite näköjään toimii.

Mulla hajosi vasen sylinteri, kun törmäsin kiveen. Siitä murtui se nokkaketjun kotelo.

No ostin uuden sylinterin ja laitoin sen paikoilleen. Ei edes ollut kamalan hintainen, mun mielestä, 466.- egee, joten en laittanut hommaa edes vakuutukseen.

viewtopic.php?t=857&start=165

Vanhassa sylinterissä näkyi vielä hoonausjäljet pinnassa.
Mittasin itse asiassa juuri tänään vanhan sylinterin ihan uteliaisuuttani, kun lainasin töistä 100 mm mikrometrin. Nimellismitta 99.000 mm.
Pyörällä ajettu 80.000 km

Kulumaa oli noin 0.01 mm. Huoltoraja ( eli vaihto 0.058 mm:ssä )
Eli ton mukaan sillä vois ajaa 464.000 km, ( 5.8 kertaa 80.000 km ) ennenkuin sylinteri kuluu edes vaihtorajaan.

Ja nokat oli kanssa kuin uudet.

Pekka

[Pekkavee]

Kumpikohan em. pyöristä on pitempi- ikäinen?

Vastaus on ilman muuta: BMW.

Eihän se KTM tehdas edes uskaltanut antaa niitä pyöriä Ewan McGregorille ja Charlie Boormanille, jotka ajoivat vain 22.000 mailia maailman ympäri.

BMW antoi pyörät, mutta äijät rikkoivat nekin ihan omaa tyhmyyttään.
Tavaraa oli ihan liikaa matkassa, mm kahdet täydelliset SnapOn työkalusarjat ( varmaan joku sponsorivaatimus ) ja kiikarit ja vaikka mitä turhaa. Kiikarit se Ewan älysi lahjoittaa jollekin mongolille.

Niillä oli esim. huoltoautossa kaksi satulaa matkassa mukana. Ei äijät kyllä paljon ymmärtäneet kurapyöräilystä lähtiessään sinne reissulle.

Claudion pyörän jarrut hävis, kun runko murtui ja sitä hitsattiin akku kiinni systeemissä. No elektroniikkahan siinä sekosi.

Ja eihän se Ewan edes osannut ajaa. Ajoi aina liian hiljaa, niin se oli aina kumollaan, kun ei hyrrävoimat toimineet. ( Sama ongelma on kyllä mullakin, aina turvallaan lentohiekassa. )

Pekka

[janick]

Onhan näitä pyöränvalintakysymyksiä hyvä miettiä jo hyvissä ajoin. Tosiaan heinäkuusta olen tuolla nykyisellä xt:llä ajellut ja nyt on 6000km tultu. Ehkei edes ensi vuonna ole ajankohtaista vaihtaa uuteen. Mitään moitittavaa ei sinällään nykypyörässä ole, mutta kyllähän tuota harrastusta tekisi mieli kehittää matkailun suuntaan, jolloin vaimokin olisi mukaan saatava.

Ktm:n ja bmw:n hintaero nyt on sen 2000, mutta kyllähän hitaampi hinnanpudotus ja luotettavuus puhuisi bmw:n puolesta myös rahallisesti. Omasta mielestäni ktm olisi kyllä siromman ja urheilullisemman näkönen ja alustakin houkuttelee enemmän. Jos pitäisi ostaa ja ei olisi turhaa rahaa, kait se bemari olisi "järkisyihin " vedoten. Ties vaikka se f800gs ehtisi ilmestyä...

[Adventure]

Jos pitäisi ostaa ja ei olisi turhaa rahaa, kait se bemari olisi "järkisyihin " vedoten. Ties vaikka se f800gs ehtisi ilmestyä...

Jos pitäisi ostaa ja AJAA? Kumpi sitten.

Jos moottoripyöräilyssä miettisi jälleenmyyntiarvoa, kannattaisi pysyä museoharvinaisuuksissa. Muiden mopojen hinnan on eksplisiittisesti todettu yleensä laskevan käytön myötä.

Liika jälleenmyyntiarvon pohtiminen myös vie iloa ajamisesta. Aikanaan opiskeluaikana investoin uuteen SuperTenereen. Siinä oli rapeat ABS-muovikatteet ottamassa ensimmäisenä maahan. Opiskelijana kun piti olla ikäänkuin 'aina valmiina' myös luopumaan kalustosta rahapulan iskiessä, sitä yritti pitää mahdollisimman siistinä ja naarmuttomana. Siitä kai sain 'pelon', että pyörää ei saa kaataa, ja tuo asenne kyllä jarrutti tehokkaasti kurapyöräilyn salojen oppimista. Olisin tuolloinkin tajunnut vaikka ostaa jonkun halvan käytetyn yksimukisen, niin olisi ehkä kuraräppäily ollut sata kertaa huolettomampaa. No kyllä silläkin välillä mentiin aivot narikassa ja kaasu pohjassa...

Nykyään tuo vanha asenne on edelleen syvässä. Isokotarissa on osapuilleen 17000 itse ajettua kilometriä, ja olen kaatanut sen tasan kaksi kertaa. Toinen kaupungissa risteyksessä, ja toinen jyrkässä ylämäessä kuraspoorissa. Taitoa, nössöilyä, varovaisuutta vai tervettä harkintaa, sen saa kukin itse tulkita omalla tavallaan. Edellinen kotari taisi käydä 14000 kilometrin taipaleellaan kolme kertaa kumollaan, josta yksi oli highside talvella, ja yksi kumpsahdus pehmeällä alustalla keskituelle laittaessa.

Ehkä ne kaadot tuli aikanaan tehtyä ekalla kurapyörälläni, joka oli Yamaha XJ600. Vajaan vuoden aikana se taisikin olla toistakymmentä kertaa katollaan, eikä vähiten talvella... (Juu, ei ole painovirhe, se oli XJ. Oli sitä sen verran modattu, että alahuuli (spoileri) oli poissa kun se tahtoi repeillä aina kivikossa ja kantojen seassa ja talvella edessä oli crossilokari että mahtui nastat pyörimään)

-Tero-

[karkka]

tällaista tietoa BMW:n sivuilla boxeri moottoreiden sylintereistä:
"Erittäin kestävästä nikkeli-piiseoksesta tehdyt sylinterin seinämät kestävät erinomaisesti kulumista"

[IceFire]

Eihän se KTM tehdas edes uskaltanut antaa niitä pyöriä Ewan McGregorille ja Charlie Boormanille, jotka ajoivat vain 22.000 mailia maailman ympäri.

Eihän ne pyörien selviämistä pelännyt vaan äijien. Kuten sanoit oikein kukaan ei osannut ajaa maastossa eikä kenelläkään ollut selvää käsitystä mitä pitäisi ottaa mukaan. Mentiin perinteisellä hollywood logiikalla eli vehkeiden määrä korvaa ammattitaidon.

Pyöräthän tuhottiin järkyttävällä ylipainolla. Itse olisin lähtenyt toisella pyörällä (vink vink http://dustyways.com ).

Itse kestävyydestä on todella vaikea sanoa suuntaan tai toiseen.

[Pekkavee]

Eihän ne pyörien selviämistä pelännyt vaan äijien.

Pyöräthän tuhottiin järkyttävällä ylipainolla.

Itse kestävyydestä on todella vaikea sanoa suuntaan tai toiseen.

Joo se paino oli ihan hirveä niissä kamppeissa. Siinä kirjassa on tarkka luettelo siitä, mitä oli mukana, mm vessapaperiteline.

No siinä kirjassa on mm. sivulla 53 kerrottu, miksi KTM ei uskaltanut antaa pyöriä hepuille.
Varsinkin se Boorman olisi ehdottomasti halunnut KTM pyörän.

Kannattaa muuten lukea myös se kirja. Siitä saa paljon enemmän irti kuin pelkästään DVD:stä. Tilasin sen paikalliseen kirjakauppaan, eikä edes maksanut paljoa. Tuli halvemmalla kuin amazon.com kaupasta. DVD:n tilasin play.com:ista. Siinä on kymmenen osaa eli pari enemmän kuin siinä TV:stä tulleessa jutussa. Maksoi muistaakseni kaks kymppiä. Kolme DVD-levyä.

Lisää reissusta täällä:
http://www.longwayround.com/intro.htm

Pekka

[Peltsi]

Olishan se kettingin rasvaus ihan jännää noin kevyesti kuormatussa pyörässä. Tietenkään mikään ongelma tuon budjetin pelleilyssä ei olis panna rasvaria, mutta se on yks ääni Bemarin suuntaan.

[janick]

Onhan molemmissa isoissa matkaenduroissa omat loistavat puolensa, mutta edelleenkään ei ole vastattu siihen, onko isoissa kotareissa sylinterin pinnoitukset?

Tämä asia rupesi kummittelemaan mielessäni joskus kun itsekseni olin ajelemassa maantietä ja huomasin yhden ison ktm adventuren tulevan sivutieltä edelleni. Kotari kiihdytti reippaasti maantienopeuteen ja nenääni osui palaneen öljyn haju. Ei siinä lähellä ollut vanhoja autojakaan ja olin seuraava kotarin takana. Siinä sitten ajellessani mietin, että eihän noin voi olla, eihän toi ole ollut edes markkinoilla kuin 2-3 vuotta ja jo nyt haisee savulle, onkohan siinä pinnoitettua sylinteriä? Noh, nämä on nyt niitä mietteitä, mitä syntyy kypärän sisällä ajon aikana...

[FIN_GSer]

Terve

Saatto haista öljy, koska kotari oli niin uudenkarhea, että männänrenkaat ei olleet vielä asettuneet. Samaa vikaa mun GS:ssä uutena..

Toisaalta siitä kotarista hajoaa niin moni paikka ennenkuin pytyt on meenneet porausrajalle, että moinen pikkujuttu saattaa tuntua jo lohduttavalta.
Olet varmaan seurannut noita paria säiettä, missä keskustellaan SE:stä ja kotarin laadusta noin ylipäätään..

Risto

PS. On mulla muuten pikkuinen kotarikin..

[timo]

Jos puhumme samaa kieltä, saatatte ymmärtää. Retkeilyssä pärjää millä vaan. Katepyöräkin menee metsässä, jos varaa aikaa pujotteluun. Sohvaendurolla, vaikka tanakasti penkissä istuen homma sujuu jo paljon paremmin. Se on mukavaa ja siinä voi seurustella ja evästellä välillä. Se kuuluu lajiin.

Jos pitää ajaa kelloa vastaan enduroa, eli ylläpitää, toistan: ylläpitää, maksimi vauhti maastossa, on kyse eri lajista. Kilpaendurot on tehty tätä hommaa varten. Kuskikin tietää ettei joka kolhua tai kaunista maisemaa voi paikan päällä alkaa ihmettelemään. Mukavia heppuja ne on silti.

Keskinopeuksien ero näiden lajien välillä samalla reitillä on suuri.

Välimuoto näistä ehkä on kun ylläpidetään maksimi vauhti enduromaastossa, usein päiväkausia, mutta ilman kelloa. Eli seurusteluun varataan parhaiden kaverien seurassa taaskin reilusti aikaa. Välillä ajetaan pitkiä siirtymiä tankki lähes kuiviin ja pytytetään leiri korpeen. Siihen lajiin valitaan pyörä oman maun mukaan.

Tätä lajia harrastaa moni innokas kotarikuskikin. Niitä näyttää olevan paljon.

Siinä hommassa ne vehkeet hajoaa herkemmin kuin sileällä tiellä, tai pahoissa paikoissa himmaillessa. Keskeytyksiä tulee silloin tällöin.