Radat on tyypillistä enskapolkua, siis umpimetsään ja vitikkoon ajamalla kulunutta, erittäin hankalakulkuista uraa. Tasaista paikkaa ei yleensä montaa metriä löydy. Kiveä ja kantoo toisensa perään, joiden välissä vetelää kurakkoa. Sehän nyt on kovin suhteellista, kuka pitää mitäkin vaativana. Kun kuljettajan taidot hiljaksiin kehittyvät, pysyy reitti vaativana nopeutta nostamallaZanez kirjoitti:Kiitos vastauksesta. Toki ilmottelen milloin menen ajamaan kunhan saan kortti asiat kuntoon. Äsken katselin Kamoken sivuilta niin ei 16e vuodessa ole paha hinta näin mukavasta harrastuksesta. Missäs tarkalleen ottaen on nämä kamoken radat missä jäsenyydellä saa ajaa vapaasti aikojen/päivien rajoissa? Minkäs tyyppisiä noi kamoken radat on? Varmaankin perus kuskille ihan ok ettei ole mitään MM-tason ratoja... Kyselen nytten ihan ajankuluksi ettei "osta sikaa säkissä" no ei vaan.
T.Jani
Huomioi myös kunnollisten varusteiden hankinta ( Kypärä, crossisaappaat, polvisuojat, hartia, selkä ja kyynärsuojat, ajolasit) ja tarkoituksenmukainen kerrospukeutuminen. Kesäkelillähän pärjää hyvin kevyillä tekstiileillä, mutta suojat täytyy olla. Kannattaa tutustua kokeneiden enskaajien nettisivuihin ja keskustelufoorumeihin (ehkä olet jo niin tehnytkin). Tosiasiahan on myös se, että ennenpitkää jokainen kaatuilee pyöränsä jotenkin rikki ja lähes joka reissulla jotain sattuu. Hyvät suojat ainakin vähentävät ruhjeita.
Yksi erinomainen tapa tutustua enduroon on mennä seuraamaan 8.3. Ylöjärven ja Kurun suunnalla ajettavaa kilpailua. Jos mahdollista vanhempien kanssa ulkoilemaan ja katsomaan miltä polut ja ajaminen parhaimmillaan näyttää.
