Motoristit ja tienomistajat

[mikajj]

Ajelen joka kesä tuhansia kilometrejä pikkuteitä, soralla jos mahdollista. Parhaat surauttelupaikat ovat usein pieniä metsäautoteitä ja muita yksityisteitä.

Maksan myös joka vuosi yksityistien tiekunnalle mökkitien ylläpidosta ja osallistun talkoisiin, kun tie ei itsestään pysy kunnossa vaan kuoppaantuu ja kuluu.

Jokaisessa tiekunnassa puhutaan ns. asiattomista kulkijoista ja kuinka ylimääräistä liikennettä saataisiin suitsittua. Itse saa joskus asetella sanansa tarkkaan, kun pihassa seisoo 750-kuutioinen soransiirtäjä, jolla ei taatusti ajeta yhtään hyötykilometriä, muita kylläkin.

Meillä sorapyöräilijöillä on yhteinen intressi, että yksityisteille ei ilmesty puomeja ja läpiajoreiteistä ei tehdä umpikujia. Minun pienellä otoksellani pahimmat verenpaineen nostajat ovat järjestyksessä:
1) äänekkäät pyörät. Ylivoimaisesti tärkein asia. Jos kilometrin päähän kuuluu, että täältä tullaan, niin taatusti saat yleisöä
2) edestakaisin tai joukolla ajelu. Yksi tai kaksi hiljaista pyörää luikahtaa huomiotta, mutta jos samat tulevat kohta uudestaan, niin ei hyvä.
3) revittelyjäljet ja selvästi kovaa ajaminen varsinkin pihojen tuntumassa.

Niin kauan kuin emme erotu liikaa, saamme ajella rauhassa. Sitten kun joku tai jotkut kerran polttavat paikallisen asukkaan päreet, ajelut loppuu kaikilta.

[Pekkavee]

Hyviä huomioita.

Talojen ja pihapiirien lähellä on syytä ajaa tosi hiljaa ja pitää vähän meteliä.
Noi tehoputket yms. ei ole yhtään hyväksi metelin vähentämisessä.
Käyttäkää vakioputkia niin kuin minä.
Hevosia pitää kanssa kunnioittaa, ja lapsia varoa ehdottomasti.

Se sladittelu mutkista ulos on kyllä aika hauskaa, joten sitä on vaikea välttää.

Yritetään pitää välit kunnossa tienomistajien kanssa.

Pekka

[pärnäkivi]

Olipa hienon jutun kirjoittanut mikaj. Olenkin pohtinut pari vuotta, että tohtisinko itse ko. asiasta kirjoittaa. Silloin tällöin asiaan on ihan tosissaan viitattu, mutta ei varmasti tarpeeksi. Lisäksi luulen, että eteläisemmässä Suomessa asiasta tulee herkemmin vielä isompi pulma kuin täällä Oulun korkeudella.

Itse toimin viraabelina noin 20 km pitkän metsäautotien hoitokunnan puheenöjohtajana, ja teimme viisi vuotta sitten tielle kunnostusremontin, joka maksoi hieman yli 170 000 euroa. Valtio tuki toki hanketta osuudellaan, oma osuuteni taisi olla jotain 6 000 euroa. Tuolloin puhetta tuli hirvimiesten ajosta, joiden toimesta kilometrejä tulee hirveästi, mutta korvaus jäi olemattomaksi. Tieasiat ovat kauhean arkoja juttuja; sen tietävät varmasti kaikki, jotka ovat jossakin vaiheessa joutuneet asioihin paneutumaan. Kyseisellä tiellä ei ole ollenkaan enskahommista johtuvia pulmia eikä sanomisia. Itseni lisäksi muutama kaveri käy pistotien päässä ja harvoin.

Nuo mainitut kolme pointtia ovat varmasti ne oikeat ja vielä oikeassa järjestyksessä. Itsekin olen miettinyt "tehoputkea", jolla saisi vielä tehokkaamman äänenvaimennuksen ja hiljaisemman pyörän. Iloitsen oman autoni hiljasesta äänestä, enkä ymmärrä oikein, miksi pyöräni pitäisi olla lähipiirille epämiellyttävän meluisa muutaman lisähevosvoiman tähdän. Lisäksi lisäisin päästöjä, jos katalysaattori ei olisi enää kuviossa mukana. Tähän asiaan on toki toisenlaisiakin ja oikeutettuja näkökantoja

Siististi kulkeva pyörä ei juuri tietä tärvele autoliikenteeseen verrattuna, joten turhalla elämöinnillä voi pilata mahdollisuuden itseltä ja usealta muulta käyttää tiettyjä mukavia reittejä. Porukka-ajotkin voi varmasti toteuttaa monella tavalla; ovathan ne tämän touhun helmihetkiä. Metsäautoteiden yhteyshenkilöiden tiedot löytyvät yleensä alueen metsänhoitoyhdistyksistä ja ehkä myös alueen metsäkeskuksesta. Jos jotakin isompaa on suunnitteilla, kannattaa jutella etukäteen. Asiasta pääsee varmasti yhteisymmärrykseen.

Huomenna lähdetään vaimon kanssa pyörillä Itä-Suomeen ja ainakin sorateillä käydään, tuskin metsäautoteillä, kun vaimon pyörä on vasta totuttelussa. Mukavaa kesänjatkoa kaikille ja kiitos mikaj:lle tärkeän asian esille ottamisesta.

[Tonppa]

Pohjosen nuorisolla on kans kumma tapa joka ärsyttää suunnattomasti. Mökillä huomioin uuden metsäautotien valmistumisen jäljiltä että tien päähän kääntöpaikalle alkaa kertymään tyhjiä kaljapurkkeja ja haulikonhylsyjä. Urbaanit metsästäjät alottaa räiskinnän siitä mihin hiacen jättävät.

Ja yleensäkin jos tie on niin sinne ajetaan, ja katsotaan mitä siellä ois. Auton jälkiä löytyy huomattavat määrät, liekö mökkimurtajat skouttaamassa tiluksia? Oli onni ettei ihan mökin pihaan asti tehneet sitä tietä, mut pääsenpä silti ylläkselle kotarilla pienen mettäsiirtymän jälkeen.

Meikän top vitosessa teiden tuhoamisessa on ne jäljet mitä jää. Kelirikon aikaan kaikkien hirvimiesten maasturit pitäs käyä köyttämässä kettingillä talon nurkkaan. Semmonen tie mistä mie oon päässy kesäkuivalla sierralla mökille on syksyn ryskäämisen jäljiltä ajokelvoton. Kauheat urat ja sit on laitettu jos vaikka mitä lautoja ja risuja siihen tielle ko se patrolli on viimein istahtanu siihen.

Tämmönen puolensattaaheppanen nappulakuminen enska on kyllä karmea peli mäntykankaille, mökillä on ajettu rattoreilla, mopoilla ja peltoautoilla kymmeniä vuosia iliman mittään. Sitte kävin yhen viikonlopun pärtsäilemässä kotarilla ja siellä on semmoset urat käännettynä ettei ne häivy sieltä ikinä. Olin aatellu jopa porukka-ajeluiden järkkäämistä, mutta tuli mieleen mitä ne toistakymmentä enskaa saa aikaan.

[Raimo]

Olen vuosien varrella nähnyt reittien varsilla olevia teitä, joista on ajanut yli sata matkaenduroa, ja seuraavana päivänä ei ole enään isommin havaittavissa liikkumista. Soratie piilottaa kuivalla kelillä renkaanjäljet nopeasti. Pidempään jatkuneella kostealla kelillä ja etenkin keväällä tien pinta taas saattaa kastua niin pehmeäksi, että ajourat näkyvät vuosia, jos tietä lanata tai muuten korjata. Tässä onkin se seikka, jossa jokaisen pitäisi hiukan miettiä asiaa tien ylläpitäjän kannalta. Näin vältytään ylilyönneiltä puolin ja toisin.

Jos yksityistie on saanut avustusta, niin satunnaisen ajamisen kieltäminen ei onnistu 10 vuoteen. Mutta tämän ajan jälkeenkin on melkoinen kynnys rakennella puomeja tms. Puomien asettaja kun on vastuussa puomin turvallisuudesta, ja siitä että molemmin puolin puomia on vähintään 150 metrin päässä varoituskyltti. Kaikenlaiset ketjuviritykset ja muut tappolaitteet ovat täysin laittomia, koska pelkkä ketjussa roikkuva ajokieltomerkki ei ole riiitävä varoitus ajoestosta!

Toisaalta tien käyttäjällä on velvollisuus korvauksiin, jos tie vaurioituu. Periaatteessa näin, ja käytännössäkin korvauksia maksetaan ainakin puutavaran kuljetuksen yhteydessä.

Itse alunperin perustin matkaenduro-sivut juuri tämän asian julkituomiseksi. Vaikken omista metriäkään soratietä, niin minusta vastuu niiden käytöstä kuuluu jokaisella tiellä kulkevälle. Ja kun tämän harrastuksen ainoa mahdollisuus on liikkua jokamiehen oikeudella, jolla "satunnainen liikkuminen soratiellä on sallittua" -jos ei ole kieltoa tai kiinni olevaa puomia. Jokainen käyttäytymisellään ja liikkumisellaan vaikuttaa siihen, että muuttuuko esimerkiksi lain suhtautuminen yksityistiellä liikkumiseen ja "yleiseen mielipiteeseen". Muutaman tuhat matkaenduroa suomessa on silti kuin hyttysen paska jos vertaa vaikkapa metsästykseen, muttei se anna siltikään oikeutta pilata teitä yksityisten ihmisten kustannuksella.

Taitaa tulla pidettyä turhankin isoa ääntä tästä, mutta aivan sama. Ei soratiellä ajaminen ja matkaaminen ole tylsää, vaikka jättää turhat lähtökuovittelut tms. tekemättä. Vaikka ajaa ns. ihmisittäin, niin suomalaisten asfalttiteiden kurjuutta se ala muistuttamaan ei sitten vähääkään.
Etenkin pohjoisessa pitkien ja vähällä hoidolla olevien teiden suola onkin juuri niiden "huono" kunto. Etelämpänä onkin sitten jo paljon mukavampia maaston muotoja, parempikuntoisia teitä, ja teiden kiharoita, mutta on myös kesämökkiä ja monenlaista kulkijaa.

Jos aloitetaan kysymään surauttelun reittien teiden omistajilta lupa ajamiseen, niin minun osaltani porukka-ajelut saavat loppua. Se mihin itse panostan, on kaivaa esille ne ajokielloin varustetut tiet, ja välttää niitä. Kun on muutakin elämää kuin moottoripyöräily, niin aika ei riitä todellakaan puhelinrumbaan omalla ajalla ja korvauksetta. Juttu tai idea surautteluissa on mielestäni etappiajo porukalla, ei kilpailu. Ja joka on mukana josku ollut, niin on varmasti havainnut että turha kuovittelu tai kilpailu on poissa kuvioista.

Kun katsoo 100 kilometrin säteellä omasta asuinkunnastaan sorateitä, niitä on ihan valtavasti. Niissä ajamista ja kulkemista riittää vuosiksi. Ja matkaendurolla taas 200 kilsan asfalttisiirtymä uusien sorateiden varteen ei ole kuin vajaa kolme tuntia...ja taas on korkkaamatonta baanaa... On tää vaan mahtava harrastus...

[juha]

Raimon kanssa pitkälti samaa mieltä siitä jotta ei näistä pyöristä paljon jälkiä jää kuivalle soratielle. Saahan sitä kurmoottamalla pinnan pehmeeksi vaikka millä vehkeellä kun oikeen yrittää mutta pikku pöllyttelyn jäljet tuuli kuivaa..

Armoton pauke ja jytinä saattaa olla se joka eniten paikallisten ohimoa kiristää. Hevoset sun muut kotieläimet saa sätkyt pommikonelaivuetta muistuttavasta tutinasta Jätin mökäpöntön ostamisen jäihin osittain siksi kun olen liian monta kertaa törmännyt pyörällä keskelle sukujuhlia tai grilli iltaa veivaamaan uukkaria (huono suunnistaja & huonot kartat ). Vakiovaimentimilla ei monesti kuule aitan takaa jotta menikö siellä moottoripyörä vai boschin sähkökäyttönen oksasaha

[TTA]

Tämmönen puolensattaaheppanen nappulakuminen enska on kyllä karmea peli mäntykankaille, mökillä on ajettu rattoreilla, mopoilla ja peltoautoilla kymmeniä vuosia iliman mittään. Sitte kävin yhen viikonlopun pärtsäilemässä kotarilla ja siellä on semmoset urat käännettynä ettei ne häivy sieltä ikinä. Olin aatellu jopa porukka-ajeluiden järkkäämistä, mutta tuli mieleen mitä ne toistakymmentä enskaa saa aikaan.

Lohjalla on järjestetty kaiketi jo 10 vuotta Lohja24MTB-tapahtumaa jossa ajaa noin 70 fillaria samaa rataa vuorokauden ympäri. Reitti menee todella rumaksi mutaikoksi paikoitellen. Kävin ajamassa vuoden jälkeen samaa reittiä kuin tapahtuma oli kulkenut ja on hämmästyttävää miten luonto oli korjannut jäljet.
Usein se oma asia on tärkein ja huolehditaan ajojäljistä ja esteettisyydestä omassa metässä kun samaan aikaan tehdään ruman näköisiä avohakkuita ja kaadetaan vesaikkoa jättäen risut sikin sokin metsään. Ei ole kaunista sekään.

Mut on se selvä että jos halutaan mökille luonnonrauhaan ja kuulee jo kaukaa miten prätkä lähestyy ja turhaan mellastaen niin kyllä itsekin pysäyttäisin ajelijan ja pyytäisin ajelemaan hieman rauhallisemmin toisten yksityisteillä.

Tuo oli kiva kuulla mitä tuollaisen tien korjaus/ylläpito maksaa niin ymmärtää paremmin miksi se tie on monille niin rakas lapsi.

[Tonppa]

Tämmösenä alta 25 vee junioortina ne äänet, omat tai muitten on ihan parasta antia. Varsinki huhtikuussa ko ekat prätkät mylyvii. Keskellä yötäki hymyilyttää, ja oon kade ko joku vääntää urut auki menemään.

Se mutavelli ja pehemiän maan jäljet korjaantuu kyllä heleposti. Mutta kuivalla jäkäläkankaalla pystyn vieläki näkemään jäljen ja muistelemaan ko solifer on lyöny tyhjää kesällä 1995.

[Lakupilotti]

Lupien kyseleminen on tosiaan rankkaa hommaa, soittelemisen lisäksi on kova työ ensin selvittää kelle pitäisi soitella. Sitten pitää myötäillä kaikenlaisia tarinoita teiden pilaamisesta erilaisilla vehkeillä, kunnes lupa heltiää. Joskus kun noita lupia kyselin, niin kellään ei tosin ollut pahaa sanottavaa moottoripyöristä, kelkoista kylläkin

Viisainta on ajella ihmisiksi ja käyttää maalaisjärkeä.

[Ruoste]

Viisainta on ajella ihmisiksi ja käyttää maalaisjärkeä.

Juuri näin.

[gixxerman]

Onneksi näillä nurkilla riittää yleisiäkin teitä vielä moneksi vuodeksi,ettei tarvii tapella ajoluvista.Oma periaate on ,että en mene sellaisille teille ollenkaan,joissa on jotain ajokielto,tai yksityistiemerkkejä.Ja pidän kyllä tehoputkea Gessussa,eikä ole kattiakaan koneen mahan alla.Koen tarpeeksi auttavani ympäristöä,kun perheen kaikki muut ajoneuvot ovat vähäpäästöisiä,tosin ruohonleikkuri ei ole kat-mallinen

[jonkko]

Muutama päivä sitten olin ajamassa ihan yleisellä soratiellä misä olen pari kertaa aikaisemminkin mennyt,nytt ajelin takaisinkin samaa tietä enkä mennyt polkua pitkin metän läpi seuraavaan "kylään".
Noh,takaisin ku menin niin oli äjjä odottamassa käsi semmoises asennos mitä olis sannut itse hitlerin kateelliseks ja stoppasin sitten siin.
Ekat sanat äjjän suusta oli et etkö ymmärrä et sä et voi ajaa täällä,siiis öööööö???? ajattelin ja kysyin kinkä takia?
Hänen mielestä oli yksityinen tie (ei ole) ja kun kysyin et misä sitten toi kyltti on misä kerrotan et ajo kieletty niin äjjä sanos et soittaa polisille jä käänsi selkää,sanoin et soita ihmees,ei mulla ole kiirettä minnekään niin äjjä tulikin takas eikä soittanut

Vähän ajan kinattua siitä et saako vai ei ajaa ja polisien soitost sun muust niin lähtihän se äjjä siit sitten et sain matkani jatkettua.


Ja ku oli kypäräkamera päällä koko ajan niin tiedoksi muillekin että en tosiaan revinyt missään vaihees siinä tiellä enkä edes lähelläkään ylinopeutta ajanut,ja kaikki,myös keskustelu löytyy videolla et mulla on kaikki ok joss se äjjä yrittää jottain palturia poliseille puhua,mutta tuskin edes soittaa ku tietää olevans vääräs.

Päivä myöhemmin samaa äjjä tuli fillarilla vauhdil yhteen liikenteenjakajaan eikä edes vaivautunut katsoa sivuille ku kerran on kävelytie siin tien yli,lopputulos 2 autoo teki lukkojarrutuksen ja melkein veti kolarin.Itse olin autolla liikentees mutt toisella puolella rondellia.Taitaa se äjjä olla jottain täällä tulen minä tyyppiä ku luulee et asiat pyörii niin kun hän haluaa?
Ihime tyyppi!

[vkoivu]

Onneksi näillä nurkilla riittää yleisiäkin teitä vielä moneksi vuodeksi,ettei tarvii tapella ajoluvista.Oma periaate on ,että en mene sellaisille teille ollenkaan,joissa on jotain ajokielto,tai yksityistiemerkkejä.Ja pidän kyllä tehoputkea Gessussa,eikä ole kattiakaan koneen mahan alla.Koen tarpeeksi auttavani ympäristöä,kun perheen kaikki muut ajoneuvot ovat vähäpäästöisiä,tosin ruohonleikkuri ei ole kat-mallinen

Yleisiä sorateitä on oikeasti loppupeleissä todella vähän. Ehkä noista suuremmista hiekkasorateistä on osa yleisiä, mutta muutoin soratiet on lähes aina kuuluu jollekin tieosuuskunnalle. Lähes poikkeuksetta ne tieosuuskunnat saavat tukea kunnalta ja/tai valtiolta, jolloin niillä liikkuminen on laillista.

Vaikka niillä saa laillisesti liikkua niin siitä huolimatta kaikki tienvarren asukit tai muutoin tieosuuskunnan jäsenet eivät välttämättä ole kovin mielissään tietä kyntävistä mopokuskeista.

[gixxerman]

Ei varmaankaan,mut täytyy yrittää vähän pitää matalaa profiilia kun noilla ajelee ja koputtaa puuta,on mut tosin kerran tuolla Kangashäkin luona pysäytetty keskellä tietä seisomalla ja siinä sai kyllä käyttää kaikki diplomatian keinot,ettei setä vetänyt turpaan,mut kun aikani puhuin,niin lopuksi sitä jo sit istuttiin kahvipöydässä,ei viitsinyt kieltäytyä.

[TTA]

On minutkin pysäytetty poikittain ajetulla maastoautolla. Kaiken huippu oli kun keskellä maaseutua isäntä huutaa jotta ootkos Pahkalan Erkki (nimi muutettu) joka oli erään kaverini nimi. Että mistä ties kysyä juuri tuota nimeä? Selviteltiin asioita rauhassa ja isäntä oli vahvasti sitä mieltä ettei millään hiekkatiellä joka lähti päätieltä saa ajaa koska ovat yksityisteitä kaikki tyynni. Eli sama harhausko oli hälläkin.

Myöhemmin selvis että tilanne olis voinut kehittyä paljonpaljon huonompaankin suuntaan. Myönsin tuntevani kaverin joksi isäntä minua epäili. Myöhemmin selvisi että kaveri oli käynyt hoitelemassa isännän tytärtä takavuosina mutta onneksi oli pelimiehenä jättänyt lopulta tyttären ja isännän tyytyväiseksi niin ei tullut minullekaan heti haulikosta ja vasta sitten se kysymys "oletkos Pahkalan Erkki (nimi edelleen muutettu).