KTM Freeride

[Speedfighter]

On tämä Freeride kyllä varmasti suomen väärin ymmärretyin pyörä, ei voi muuta sanoa. Ilmeisesti tähän härmäläiseen ajatusmaailmaan ei mahdu muita kategorioita kuin perinteiset matkapyörät, customit, kyykyt, endurot ja trialit. Sitten kun tuodaan markkinoille tällainen pyörä jossa on ominaisuuksia kahdesta eri maailmasta niin siitä väkisin yritetään tehdä kääpiöiden päitsipyörää tai muuten vain vääntää siitä rahalla ja vaivalla EXC. Mitä järkeä?
Itsellä harrastus on mennyt takavuosien 125 - 250 cc kakstahtisista nyt vanhemmiten Husaberg 450 -> Husqvarna 310 -> Freeride 350 ja olen erittäin tyytyväinen pyörään.
Tämä avartaa mukavasti harrastusta kun on jo pikkuhiljaa kyllästynyt tavan polkurassailuun

[Koheltaja]

Eka viesti foorumille ja varsin viisaita sanoja, missä se tykkää nappula on?

[DT175MX]

Juu, se tykkää- painike puuttuu.

[Birdie]

Freeride on periaatteessa mielenkiintoinen kombinaatio. 350 "isolohkopata", kevyt runko jne. Kuulostaa hyvältä. Mutta suunnittelu ja toteutus Tirolissa on tehty aivan luokattomasti; suomeksi sanottuna päin persettä. Okei, Freeride voi vakiona toimia pikkusievässä mökkineppailussa. Mutta kun sen pitäisi toimia metsässä enskanajossa nais- tai mieskuskin harjoittelu- ja kisamopona, muutettavaa ja tehtävää on, ja vähän paljon...

Meillä pyörään on muutettu "vain" koko keula, etujarru, etuvanne, etulokari, takajousi, takajarru, välitykset, moottori hengitys tyystin, pakoputket, ohjaustanko, ynnä muuta, ynnä muuta... Jos jotain olisi voinut (periaatteessa) jättää väliin, olisi olleet ehkä nuo Acrat, vakioputkia olisi ehkä voinut kairata, mutta samaan konkurssiin nekin sitten menivät.

Enempää mopoa mollaamatta voin ehkä todeta, että moottorin saa pelaamaan ihanan hyvin ja halvalla. Kuristukset huitsin pimppaan ja paremmin hengittävää filtteriä kehiin sekä vähän duunia putkistoihin, niin vääntö- ja tehokäyrät dynossa tuplaantuvat. Ja ainakin meidän Freeridelle tyypillinen stumppailutaipumus loppui tyystin. Mutta kun se mopo pitäisi saada pysähtymäänkin (jopa vakionakin), niin pyörän vakiojarrut - varsinkin takanen - ovat lähes rikollisen huonot. Ainakaan meidän laitteen takarengasta ei saanut lukkoon assulla tai kiinteällä soralla ollenkaan, saati jäällä kunnon enskanastoilla. Ja vastaavasti mopo vakioalustalla oli huomattavan pintakova, mutta tämän jälkeen jouset painuivatkin pohjaan helpommin kuin vanhassa hetekassa. Jo varttuneemmat miesmotoristit varmaankin vielä muistavat aiemman elämän koeajot tuolla lastulevysänkyjen edeltäjällä...

Kiitos erään tälläkin palstalla vaikuttavan naispuoleisen huomattavan idearikkaan, teknisesti ennakkoluulottoman ja taitavan kuskin, visiomme Freeriden piilevän potentiaalin esille kaivamiselle toteutui. Jos jollakin - varsinkin pienikokoisella kuskilla - on halu kokeilla rajojaan maastossa niin kilpailuiden kuin treenienkin puitteissa hyvin toimivalla Freeridellä esimerkiksi piikin tai pikkunelarin sijasta, niin osaavasti modatulla Freeridellä pystyy nauttimaan menosta helpommin kuin monella muulla laitteella, olipa sitten pyörässä numerot tai ei.

Terv. Birdie

[skuikka]

Tuo Speedfighterin erittäin hyvin sanottu pointti tulee juuri tässä edellisessä esille, miksi ostaa pyörä jonka tarkoitus on olla jossain enskan ja trialin välimaastossa ja yrittää tehdä siitä enska?
Eli miksi ei ostaa EXC:tä, jos käyttö on sitä mihin EXC on suunniteltu?
Ymmärrän rakentelun ilon ja ymmärrän -niin hyvin kuin täältä lähemmäs kahdesta metristä nyt voi-, vertikaalirajoitteisten tarpeet pienemmän rungon muodossa.
En kuitenkaan menisi tehdasta haukkumaan jos on ostettu vesuri kirveen hommiin.

[Tohtori_650]

En kuitenkaan menisi tehdasta haukkumaan jos on ostettu vesuri kirveen hommiin.

+1 :):)

[Speedfighter]

Hyvin puhuttu skuikka, tätä juuri tarkoitin väärinymmärtämisellä. Vähän oudolta tuntuu myöskin aivoitus että Freeride olisi kisakuskin treenipyörä ja sitten ajetaan sitä kisaa ihan eri laitteella, minusta menee harjoittelu hukkaan?
Henkilökohtaisesti tykkään juuri näistä FR:n trialominaisuuksista jotka avaavat ihan uuden leikkikentän polkujen ulkopuolella, pääsee kokeileen itsensä ylittämistä muussakin kuin kierrosajoissa. Ja ne puutteet verrattuna kisaenskaan tulee sitten kuitattua siellä moninverroin.

[Koheltaja]

Henkilökohtaisesti tykkään juuri näistä FR:n trialominaisuuksista jotka avaavat ihan uuden leikkikentän polkujen ulkopuolella, pääsee kokeileen itsensä ylittämistä muussakin kuin kierrosajoissa.

Viime kesänä pääsin lyhyesti kokeilemaan FR:ää paikallisessa enskareitillä missä on kivikkoista ja paljon kallioita. Omalla EXC:llä vauhti on hiljaista kun ei vaan uskalla työntää menemään kaatumisen pelossa ja EXC on aika karmea kanki ajaa hidasta ajoa, FR:n kanssa ei ollut minkäänlaisia kovaa ajamisen paineita vaan tuli enemmänkin keskityttyä rauhallisempaan ja vaativampaan ajoon/kikkailuun. Hauska peli ja pojan kanssa on moneen kertaan sanottu että jos olisi pätäkkää niin FR tulisi hankittua mökille näpertely/kikkailu pyöräksi.

[timo]

Kotiuduin just Talvirallireissusta. Oli mukavaa nähdä vanhoja- ja uusiakin kavereita.
Erityisen hauskaa oli tehdä matka isokuutioisella matkaendurolla. Semmoisella mitä ei tarvi tankata huotoautosta ja jolla pääsee lumessakin lujaa. Endurokilpailuja sillä ei voiteta, paitsi korkeintaan kuntoluokassa, mutta jostain syystä peli sopii aivan mahtavan hyvin reippaaseen metsätiesamoiluun reppu selässä ja makuupussi takaritsillä. Niin, tiedätte tämän selittämättäkin.
Hienoa, että on semmoisia moottoripyörätehtaita, missä ennakkoluulottomasti on jo pitkään osattu askarrella toimivia matkapelejä meille kuraperseille.

Koska virtaa- ja aurinkoista talvisunnuntaita vielä piisaa, taidan tehdä kiireettömän palautteluvenyttelyn tuolla Freeridellä.
On se vaan hauska otus. Harmi silti että alkaa jo vähän repsahtamaan, Jesarilla sidotut muovit eivät ole kaunis näky. Tekniikaltaan peli on silti edelleen virheettömässä iskussa, vaikkakaan ei enää aivan alkuperäinen. Olen vaihtanut siihen muutamat jarrupalat ja tietysti koneöljyt suodattimineen. Muoviostoksille menen kunhan viitsin.
Peittävämmän pohjapanssarinkin rakensin ajat sitten ja lisäksi olen harkinnut myös jonkinlaista ledivalotuunausta. En täksi talveksi, päivä pitenee jo, mutta viimeistää sienestyskaudelle.

Menen taas tuonne Pirunkallioille väijymään huuhkajia. Otan kameran, kiikarin ja kolmijalan kantoon.

[timo]

Muuten, en oikein ymmärrä miten vakavia väärin ymmärryksiä pääsee syntymään, jos oletetaan, että asiakas ennen ostotapahtumaa tutustuu jollakin lailla myytävänä olevaan tuotteeseen, eikä myyjä yritä häjysti huijata.
Asiassa auttaa myös tämänkin tuotteen mukana tuleva suomenkielinen ohjekirjanen, joka mielestäni vähentää pettymyksen uhkaa.
Se mitä tuossa sivulla 5 valmistajan puolesta luvataan, pitää mielestäni aika hyvin kutinsa.
Ainakaan siinä ei luvata että:

sen pitäisi toimia metsässä enskanajossa nais- tai mieskuskin harjoittelu- ja kisamopona

[Birdie]

SKuikka ja muut väärinymmärtäjät,

Jos kuski on about 150-160 cm ja esimerkiksi naispuolinen, niin on melkein satavarma, ettei hän kykene ajamaan vaativassa enskamaastossa esim. vakiokokoisella 350 exc:llä. Meidän 80-110 kiloisten ja 180-195 cm pitkien on ihan turha huudella tai luulotella mitään muuta. Vertailu on suurin piirtein sama kuin meille lyötäisiin - ei suinkaan 690:nen - vaan Super Enduro 950 alle enskakisaan ja laitettaisiin kello ja kamera käyntiin. Minä olen korotetun 300 millisen alustan omaavalla 690:sellä kisannut - toisin kuin luultavasti te - eikä se herkkua ollut. Ero siitä 450:seen nykyiseen kilpuriin on raavaalle miehelle kokolailla sama kuin lyhyelle naiselle 350 exc:tä verrattaessa huolella laitettuun 350 Freerideen. Eipä 350 exc:ssä pienikokoisella naiskuskilla jalat, kädet tai muutkaan ulottuvuuteen liittyvät seikat riitä mihinkään, kun pelkästään varpaankärjet huitovat lähemmäksi 10 cm maanpinnan yläpuolella. Aloittele siinä sitten mielekkäästi enskaharrastusta.

Nykyinen Freeride kaikkien tuunausten jälkeen istuu kuskinsa käteen melkein kuin hansikas, mutta helkkaristi töitä ja kustannuksia se on vaatinut. Tuo tympeyteni tehtaan aikaansaannoksia kohtan johtuu Freeridessa nimenomaan siitä, että niin keulan, takavaimentimen kuin jarrujenkin toiminta oli vakiona niin ala-arvoista, ettei niitä voinut edes tuunata olennaisesti paremmiksi, vaan kokonaan vaihtaa. Ainakin minun mielestäni pyörän jarrut eivät ole tehtävänsä tasalla, jos niiden teho on niin huono, ettei niillä saa pitävällä alustalla edes rengasta lukkoon. Ja jos minä saan pyörän pohjaamaan reilussa juoksuvauhdissa crossiradan ulkopuolella, niin eipä se alustakaan ihan tikissä ole. Edes kohtuudella paremmilla exc-sukuisilla jarru- ja alustaosilla varustettuna kaiken maailman muutostarpeet olisivat olleet huomattavasti vähäisemmät. Ja tehtaalla sarjatuotantona tehtynä mopon hinta olisi ollut ehkä 300-500 euroa kalliimpi. Nyt jälkikäteen "pakon edessä" tehtynä tuo raha paloi suurin piirtein pariin jarrulevyyn ja oheispultteihin...

Joo, olisihan Freeriden laittamiselle toki ollut vaihtoehto. Jättää paras ajokaveri - oma vaimo - kotiin, kun sopivaa kikotinta ei löyty. Ei tosin tullut mielenikään.

Ugh, olen puhunut.

Jatkossa käytän aikani parempaan; vajaavaisen enskataitoni parantamiseen...

Terv. Birdie

[VAK]

eikö isopyöräinen 85 SX olisi tullut paljon halvemmaksi? Valmis pyörä viivalle.

-ville

[Birdie]

VAK,

Hyvä yritys, mutta ei.

Vaimo inhoaa korppusahoja ja halusi pyörän, missä on sähköstartti, kunnon alavääntö, "sivistynyt" nelariluonne ja turhaa "rytkymistä" estävä normirengaskoko...

Mutta onpa hän jaksanut nyt sitten kehua tuota huolella tuunattua Freeridea; kas pyörää, johon on jo tullut violetti numeropohja ja numeroakin on tulossa...

Terv. Birdie

[timo]

Minä olen korotetun 300 millisen alustan omaavalla 690:sellä kisannut - toisin kuin luultavasti te - eikä se herkkua ollut.

Mä en noilla pikkulohkoilla ollenkaan, eli valitettavasti perstuntumani on siltä osin olematon.
Mutta asiaan ja Riirairin jarrutuntumaan; tuo takajarru- ja joskus etukin, on kyllä linjaa noudattaen kevyeksi viilattu juttu ja täpärä tapaus. Siinä voi olla tietysti vikaakin jos ei voimaa löydy, mutta ennen kaikkea se (takajarru) on tarkka kunnostaan ja tarkka ilmattava jos haluaa sen toimivan ongelmitta. Nyt piikkirengaskaudella on taas jäätyillytkin, eli pitäisi laittaa suojia ja reijätön levy, mutta en ole viitsinyt.
Alkuperäisillä trialikumeilla kun kikkailee vesimärkänä, silloinkin on jarrut hetkittäin hakusessa ja varsinkin ohut etulevy kiljuu ilkeästi .
Kuivassa maisemassa koko juttu unohtuukin. Eli selvästkin marginaalit trialihommien ulkopuolelta on jätety jo suunnittelupöydällä vähemmälle huomiolle.

2-t enskapeleissä oli joskus tapana laittaa pikkasen kuplia takaletkuun, muuten stumppaili ärsyttävästi liian tehokkaan ja tunnottoman jarrun takia. Niissä ongelma oli täysin toisen suuntainen.

[Timo Tasakaasu]

Mistä lähtien se, että lyhyen ihmisen jalat eivät EXC:n selästä ylety maahan, on tarkoittanut, että FR on tehty hänenlaistensa kilpakäyttöön?
Jos FR ei kerran ole tehty kenenkään kilpakäyttöön, on sitä aivan turha arvostella sellaisessa ympäristössä, vaikka sitä ajaisi kiinan palatsikoira.
Keskustellaanko seuraavaksi siitä mitkä ovat oikeat rengaspaineet talvikäytössä. Voin kertoa, että oikea vastaus ei ole reilusti alle 1bar.