KTM Freeride 350:stä "joka paikan pyörä" - runkoo uusiks...

[THA]

Jaa, siis sorvatan resonanssitaajuutta - ristiriita ilmeinen hiilarin kans. Mutta mikäs tuosta koettassa, kun 80-85 km/h se pahin tarpeellisista!

[Piese]

Käsittääkseni tankopuntit perustuu tangon ominaisvärähtelytaajuuden muuttamiseen. Eli kun pata tärisee jollain taajuudella, jos se sattuu lähelle tangon ominaistaajuutta, lähtee tanko värinään mukaan voimakkaammin. Löysempi tanko tai massaa lisää, laskee taajuus, ja toisteppäin toisteppäin. Katumopoissa on monasti tehtaan jäljiltä toista sataa grammaa painavia puntteja tangon päissä. Taisipa olla Fantissakin.
Ei ole kallis kokeilu. Vedät vaikka rysterin päätypultin alle jotain rautaromua kiinni ja käyt ajamassa lenkin.

Samoin toimii vesipullo tangossa, tuotakaan ei olis itte heti uskonu mutta aikoinaan usa-valmisteella tuli kokeiltua ja ne pähimmat vibrat siirtyi eri kierrosalueelle.

[THA]

Täytyy ehdottomasti kokeilla, kunhan saa mopon ensiks nippuun!

Semmonen ehkä vähän hullu kysymys tässä tuli mieleeni, että kuinkas liian jäykkä runko vaikuttaa? Löysä runko on aivan kamala pehmeässä, jäykkä sitten kovallako? Runko kaiketi ottaa kuitenkin vastaan ne kaikkein nopeimmat iskut, joiden edessä öljy on kovaa kuten vesikin? Toisaalta isommissa heitoissa runko tekee myös isomman joustoliikkeen, mistä johtuen moottorin yläkorvakkeitakin joilla joissain pyörissä hajoilee.
Mutta entäs urat? Eli FR tuntu ihan mahdottomalle ajaa spooria istualtaan, niin pielessä ei voinu simmitys keulassa olla että sen takia olisi kammennut urasta ylös. Entäs jos runko on liian jäykkä?

Otin eilisen päätteeksi epähuomiossa paljalla kädellä kiinni muutamia minuutteja aiemmin punahehkuisesta kohdasta ja kolmeen asti yöllä meni ennen kuin kipu sen verran hellitti, että sai nukahdettua, joten sattuneesta syystä tänään ei tehdä metallikässyjä. Niinpä oli aikaa käydä prässillä heittokellon kanssa kokeilemassa paljonko millin taipumaan vaaditaan voimaa FR:n vakiovälirunkovalupalikalla ja toisaalta omalla korvaavalla (sain siis viimein vasemman puolen läjään). Vertasin Shercon 250:n runkoon, kun moinen nurkassa irrallaan on. Prässin mittari näyttää toki jotain, mutta FR:n palkki vaati noin kolminkertaisen paineen verrattuna omaan ja toisaalta n. 5-kertaisen verrattuna sercon runkoon (eli n. 2,5, koska painoin vastaavan osan runkoa puoliskoja toisiaan vasten) - joka siis kokonainen, eli voima suurempi kuin olisi ilman rungon etuosan ja kehdon tukea.

[JIIÄSSÄ]

DR:än tanko kanssa tärisee erilailla ja enemmän nykyisten alumiinisten karjarautojen kanssa.

Aiemmin oli tavalliset orggis käsisuojat ja isot kumisella kiinnikkeellä tangon painot, sekä alkuperäsen tangon että Fatbarin kanssa. Hyvin samanlaiset kuin alkuperäiset mutta Stormin tarvikemallit, oli parempi pitkässä ajossa...

Saa lainaan jos tarviit jos ne jemmasta löydän.



Samanlaiset puntit kuin tuossa 800:ssa on.

http://image.nettix.fi/extra/bikeimg/13 ... 84311d.jpg


Nykyään ei enää valikoimassa just sellasia...

http://www.storm-motor.fi/mp-tarvikkeet ... atypainot/

[Koheltaja]

Rungon jäykkyyden vaikutus ajo-ominaisuuksiin on hyvä huomio mitä moni ei tule edes ajatelleeksi. Kaksipyöräisten osalta ei ole kokemusta mutta nelipyöräisten kanssa on rungon jäykkyyksillä haettu käsiteltävyyttä ja vauhtia. Nyt kun on alkanut pikkuhiljaa ymmärtämään kaksipyöräisen mytologiaa niin monet asiat onkin tuttuja nelipyöräisten puolelta. Rungon fleksaavuudella on aivan varmaan merkitystä ja aika harvoin se kaikista jäykin runko on ollut paras vaihtoehto, varsinkaan offroad vehkeissä missä rungon fleksaavuus on yksi jousituksen elementti. Jos jollain on oikeasti tietoa kaksipyöräisen rungon fleksistä niin täälläkin kuunnellaan korvat höröllä sen vaikutuksista.

[Jaakkovaakko]

Tuosta tärinästä: olen ollut siinä uskossa, että ei ykspyttystä tasapainoon saa oikein tasapainoakselillakaan. Edestakaiset massat aiheuttavat häiriön, josta kampiakselin vastapainolla joku osa siirretään vaakasuoraksi. Ja kiertokangen lyhyys sitten tekee toisen asteen heiton, kun mäntä ei ole 90 asteen kampikulmalla puolimatkassa.

Jos akseli ei ole suora, se aiheuttaan ravistusta. Mutta jos akselissa on päästä mitaten alle kolme satkua heittoa, sitä ei kuka tahansa seppä suoremmaksi kuitenkaan saa. Kuinka kovana värinä sitten tulee tankoon ja tappeihin, riippuu suuresti rakenteiden jäykkyyksistä ja resonanssitaajuuksista, ja runkomuutoksien myötä asiat voivat muuttua suuntaan tai toiseen. Jos auton rengas ravistaa jossain nopeudessa, ja ravistus häviää suuremmassa, resonanssista siinäkin on kysymys, ei se tasapainottomuus vauhtia lisäämällä häviä.

Rungon notkuminen tekee voblausongelmia asfalttiraasereihin. Ja oikeasti tiedän, että jo 70...80-luvuilla tehdastallit vaihtoivat crossipyörien rungot uusiin tietyin välein siksi, että ajajan mukaan runko muuttui veteläksi ja sen antama ajotuntuma muuttui. Silti itse arvelisin tuon fr:n spoorissa pysymättömyyden syyksi enemmän pystympää kulmaa ja pienempää jättöä varsinaisiin enduropyöriin verrattuna?

Nämä ovat enemmän arveluita kuin tietoja, yön kähmässä.

Jv

[THA]

Siis dynaaminen tasapainotushan ei onnistu rakenteessa, jossa ei ole vastaavaa päinvastaisessa vaiheessa liikkuvaa massaa, mutta näissä on ne ees taas sahaavat osat/liikemäärä niin pieniä verrattuna pyörimismäärään (just fysiikan opeks valmistuvan pitäis tietää oikee termi, mutku se on mulle ollu aina liikemäärämomentti, niin en oo sata varma), ettei tee määräosaa tärinästä. Mitä tohon kampuraan tulee niin huom! 350:n toleranssi eli huoltolimiitti on 3 satkua! Ja kyl mä painan aina omani siihen alle satkuun.

Mut ei tuo tärinä kyllä tarkemmin ajatellen resonanssilta vaikuta, koska se lisääntyy sitä mukaa kun nopeuskin nousee. No kokeillaan, jahka mopo nipussa. Tuo ekan välirungon puolikkaan mittailu ja kiinni ruuvaus onnistuneesti nosti kyllä motivaatioo kummasti, etenkin kun vielä toisen puolikkaan aihio-palojen puhdistelu vanhoista maaleista keskeytyi Birdien soittoon - järkkäs mulle yhteyden mappaajalle, jes! Itse asiassa vain yksi reikä oli vajana puoli milliä väärässä paikassa, odotin paljon isompaa vetelyä. Heftasin siis palaset toisiinsa rungossa kiinni ja sitten mahdollisimman taiten vetelin sen reilun 30 cm tiggisaumaa, siis heftit vastanurkkiin aina ja paloittain ensin vähän ristiin ennen kuin ympäri. Silti tuossa häkkyrässä noin pieni muodonmuutos on tosi hyvä, pelkäsin pahinta ja mahdollisesti lisätalkoota vielä jigin tekemisen muodossa.

Kun tuo käsi antaa vaan myöten niin jatkan plasmalla leikkelyä ja teen oikean puolen välirungon. Sitten pääseekin mittaamaan paljonko iskari, takanakki, swingi, ketju, jarru ym. tarvii tilaa, jonka jälkeen rimoilla tankin alueen rajailu, teippailu ja uretaania perään, veistely muotoon ja elmukelmussa 100l saaviin, mittaan tilavuuden ennen lasikuituhommia. Jos 9L:aan pääsee niin se on rok, sitten vaan yhdestä -03 temmin takahäkistä modaamaan. Tankki tulee siis, jos taakse saa tarpeeksi tilavuutta, takahäkin sisään siten, että takahäkki pois ja sit tankki takahäkistä. Oikean änkän tilalle jäävään tilavuuteen pitää rakentaa joku suojaputki. Idea tehdä tankki sisi takahäkin suojaan, jolloin riittää ohuempikin lasikuitukuori. Sitten sivunumerokilvet myös lasikuidusta, jotka asettuu takahäkin putken vahvuuden verran irti tankista ja änkästä. Mutta korkki tulisi silloin oikealle taakse, näkyviin, joten mietin josko laittaisi sivunumerokilvet kiinni penkkiin, jolloin penkki pystyyn nostaen tulisi vasta tankin korkki esiin?
Vähän ideat sinkoilee sinne tänne ja haittaa, ettei tiedä/pysty vielä mittaamana lähtöarvoja ja laskemaan tankin tilavuutta, mutta otaksun edelleen, että saa tarpeeksi ja putsari tulee eteen. Eteen toisaalta sitten lisätankin laitto aika mahdotonta, jos penkin pohja muodostaa putsarikopan yläosan ja lisätankki estäisi penkin noston pystyyn.

E: niin siis oon ajanu liian löysällä ja liian jäykällä rungolla, löysä oli mm. Dominaattori, todella avuton oikeastaan. Jäykkä oli CRF, siitä kun irrotti, joskin ekan sukupolven alurunkoihin perustuvan tiedon pohjalta, ehdotetusti moottorin yläkiinnikkeen niin johan muuttui käytös terävässä kivikossa. Siis mitään muuta en tenyt, iskareita muokannut, klisuuihin koskenut, jousia vaihtanut, esijännityksiä muuttanut, en mitään, otin vaan yhdet korvakkeet pois ja kivikossa pyörä alkoi mennä sivulta toiselle sinkoilun sijasta suoraan. Muistui niin mieleen kun tajusin kuinka järjettömän jäykkä toi FR:n rakenne on, pitkittäin. Sivuttain se saattaa olla jopa suht normaali.

[skuikka]

Lueskelin taannoin juttua jostain DH:n ajamisesta palkkaa saavasta kaverista ja sen pyörästä. Se ajaa kivikkoradoilla löysemmiksi pinnatuilla kiekoilla, jolloin vanne joustaa sivusuuntaisia voimia helpommin. Saattaisi olla kokeilemisen arvoinen mopossakin.

[THA]

Ei, ei ole, älä kokeile... mopossa on tosi vähän pelivaraa sen välillä alkaako pinna löystyä itsekseen vai onko liian kireällä. Eikä sitä fillarissakaan paljoa ole, mutta DH:ssa sen pinnojen läpikäyntiväli on joskus 2 min. - en kyl mopoillessa suostuis

[skuikka]

Ei minulla ole moiseen tarvetta, painava kuski ja vanhat paljon ajetut rungot. Tuumin vaan josko tuota liian jäykän Freeriden ongelmaa saisi tuolla tempulla helpotettua. Mutta joo, jos se noin helposti rikkoo vanteen, niin sitten ei auta.

[samppa2005]

Mut ei tuo tärinä kyllä tarkemmin ajatellen resonanssilta vaikuta, koska se lisääntyy sitä mukaa kun nopeuskin nousee. No kokeillaan, jahka mopo nipussa.

Noita osia on moottoripyörässä kovin paljon ja siten on myös ominaistaajuuksia jotka voivat herätä resonoimaan. 80 km/h tuntuu olevan monessakin pyörässä juurikin se nopeus joka herättää resonointia. Niin katupyörissä kuin kurapyörissäkin. Olettaisin, että se pyörivän renkaan taajuus osuu siinä kohden useamman osan resonanssitaajuudelle siten, että se yhteisvaikutus on kumulatiivinen. Resonointiin voi vaikuttaa kahdella tavalla. Muuttaa herätettä tai muuttaa ominaistaajuutta. Sitten menee monimutkaiseksi. Jos tanko resonoi jollain taajuudella voi tärinän vaimentaa muutamalla tangon ominaistaajuutta. Jos taas runko esimerkiksi resonoi ei tangon ominaistaajuuden muuttaminen välttämättä vaikuta mitenkään koska tanko vain liikkuu rungon mukana. Toisaalta jos tangon ominaistaajuus on lähellä samaa kuin rungon ominaistaajuus vaimentaa vastakkainen liike värähtelyn. Herätteen muuttaminen voi olla kiinni esimerkiksi renkaan kuvioinnista, kampiakselin epätasapainosta tai ihan vaan renkaan tasapainottamisesta. Kaikkia muuttamalla heräte muuttuu ja resonointi muuttuu. jnejne...

Mitä tästä opimme. Tieteellinen analysointi ja spekulointi toimii tiettyyn pisteeseen hyvin ja sitten mennään syvälle sfääreihin. Paljon helpompaa ihan vaan kokeilla josko kävisi tuuri ja klunssit tangossa vaikka toimisi

[THA]

Hyvin suurella mielenkiinnolla luin ajatelmiasi, joten kyllä tieteellisyys palkitaan
Nythän rungon resonanssitaajuus muuttuu totaalisesti. Samoin imukanavan, koska tuskin vahvistavaa interferenssiä enää voi syntyä kun häiriöitä on 270 astetta ja alati vaihtuvin poikkileikkauksen muodoin. Mä oon sen verran vahvasti sekä teoreettisesti, että käytännössä lahjakas, että meen aina helpoin ja näppärin edelleä - ainakin melkein, joskus vaan paperilla pyörittely on ylivoimasen hauskaa ja joskus taas mieli tekee vaan niin liimata ja leikata metallia, että tekee ennemmin kun laskee

No tänään tuli harrastettua sitä suoraviivasta tekemistä ja lopputulos oli, etten käsitä miksei swingin akseli osunu edes 1 mm tarrkkuudella vasemaan puoliskoon, mutta kun sen oli katkassu ja kasannu taas oikean orkkiksen paikoilleen niin rako oli just sen mitä plasma teki. No ei kai sitä muuta kun tigillä taas huomenna nippuun. Oikea puoli jo sen verran valmis, että pääs vaaksoon tankkia, takahäkkiin tulee, min. 5 l ja lisä-/sivuosana saa ainakin 3l, tod. näk. saa sen 9l yht. Pitää vielä varmistaa kaverilta mitä se noista vanhoista takahäkeistään tarvii, etten tuu leikanneeks paloja semmosista osista joita ei saa käyttää, kun toi teräsversio tuntuu vähän painavalta... kaverilla siis takahäkki rikki, mutten muista mistä, eli tiedä mitä paloja tarvii elvytykseen ja mitkä joutaa mulle.

Mutta olihan fiilistä kohottava hetki kun tipautin FR:n pukilta, rullasin takapään alas korokkeelta ja nousin lisäsäiliön päälle istuun! Ensin vaan päkijät tapas maahan, mutku laskin painoni lisäsäliölle, niin tapas hivellä kantapäätkin, oho! No juu juu nouseehan se tuosta sen 5 cm kun paluttaa vakiojoustoihin ja vielä yhdet lk. 20 mm lisää kun ruuvaa Showan 47:n eteen, mutta jumankekkale edelleen paremmin yltää kintut maahan kun koko päiskillä! Ja nyt voi sentäs ajaa hanuri penkissä ja keula TOIMII!!!! Että juu, johan nous motivaatio, huomenis aamusta Keitaalle poistattaan lukitus ECUsta ja sit ECU postiin päivitettäväks, jippii!

Kännykällä napsin kuvia, mut se on nyt ruokittavana, laitan tänne huomenna.

[samppa2005]

ps. Se pinnojen jännitys vaikuttaa vanteen jäykkyyteen. Löysillä pinnoilla vanne soi matalammalta kun tikoilla pinnoilla. Että vaikka niitä pinoja ei löysälle asti laskisikaan niin se kireyden muuttaminenkin voi vaikuttaa.


7v poikani on sitä mieltä, että pilaan kaikki loistavat ideat tsygiikalla. Ei kannata sortua samaan vaan rohkeasti kokeilemaan

[THA]

Jep. tämä tiedossa, mutta käytäntö on osottanu, että alkaa nippelien ja pinnojen välinen kierreliitos löystyä jo 10-20% momenttia löyssäämällä. Oon mäkin DH:ta ajanu

Mun 15v. taas tykkään kun ihmettelee jotain ja sit mä vedän teorialla selityksen, on kaverinsa kans samanlaisia, menevät klasuun lukioon luonnontieteelliselle linjalle Ovat kuulemma oma likka tuleva lääkäri ja se kaveri tuleva fyysikko/tutkija

[THA]

Tämmösiä huonoja kuvia taas luurilla:

Tässä realisoituu jakkaran putoaminen, orkkis oikea puoli vielä paikallaan:

Sorvattavat sorvattuina, seuraavaks heftaillaan kilkkeet toisiinsa:

Puristin vaaditaan, koska muuten rungon vinopalkkien päät venyttää akun koppaa, eli palkit on vapaana höröllään:

Vasen puoli valmis, tuota ylimääräistä johtoa jää jonnekin kieputettavaksi muuten reilut 100 m...

Oikean puolen yläpääkin alkaa muotoutua, tässä siis ollaan nyt: