sitä ajatteli ajavansa tien läpi enkä edes muistanut, missä piti olla sen toisen pahan paikan. Luulin sen tulevan muutaman kerran,
mutta sittenpä tuli taas yksi pahaenteinen "punainen rasti", ja todellakin oltiin Uuraojalla. Lukihan se kyltissäkin. Vettä ei olisi ollut kuin polviin asti (kahlasin läpi pikkukalsareilla paljain jaloin), mutta sitä mietti, että jos se pyörä siihen stumppaa, koska penkka oli varsin jyrkkä, niin mitäs minä sitten teen?
En minä jaksa sitä nostaa. Eväitäkin oli jotenkin alimitoitetusti hapankorppuja ja ananaspurkki. Eli jänistin, joku voisi taas sanoa, että järjen ääni voitti. Joka tapauksessa olin ajanut pyörän siihen penkalle ja siinä sitten "u-käännös" oli sekin jo 25 minuuttia punnerrusta.
Jostain olisi voinut näyttää huvittavalta, kun päällä oli paita, pikkukalsarit ja ajokengät siinä vaiheesssa. Samaa reittiä takaisin, jolloin huoltotie ei tuntunut niin pahalta.Koko motivaatio oli tietysti siinä vaiheessa päivää vähän kärsinyt, kun olin ajanut Sodankylästä "isoja teitä" Savukoskelle. Esim. Moskuvaarasta Tanhuaan olisi ollut 26 km, mutta minä ajoin jotain 60 metriä ja päätin, että parempi tie pitää löytää.
Ketjulukko, tuo perusosa, sekin puuttui ja kun ketjut loikkasivat sitten päästyäni tuolta huoltotieltä noin klo 17, sitä sekunnin ajan mietti mielessään tosiaan niiden eväiden vähyyttä ja montaa muuta asiaa... Tässä on kuvia paikalta tältä viikolta.
Pitänee ottaa räikkäliinat mukaan...
