Ohjauslaakeri

[EkiHoo]

Noista ylä- ja varsinkin alakolmien pulteista sekä momenteista on kuullu vaikka minkälaista juttua, ei suoraan Kopaskaan liittyen. En muista lehteä, taisi olla joku UK:lainen, olivat jossakin vanhemmassa tallissa kuskit keskenään käyttäneet erilaista momentteja ja joka pulttien määrää alakolmiossa kun ajo-ominaisuuksia oli "hienosäädetty".

Miksipä Tase vaihtoi ehyen laakerin fillariin ?

[amaunu]

....

Toinen mielenkiintoinen seikka on teleskooppien kiristys ylä- ja alakolmioihin. Painetussa manuaalissa vuodelta 2003 on momentit 23 ja 18. PDF vuodelta 2006 on vähentänyt määriä kolmella eli nyt arvot ovat 20 ja 15. 690 endurossa momentit oli vielä vähemmän ja ne oli jopa painettu ylä- ja alakolmiohin. Selvästikin tarkkaa hommaa, näillä ratkaistaan kisoissa tuleeko kultaa vai jääkö hopealle.

Ei sillä ole minusta väliä kumpia momentteja käytät. pitävät varmasti. Mutta sillä on väliä ettei vedä kolmioiden etuputken pannan kiristyspultteja vain yhteenkertaan kiinni momenttiavaimella.

Kun vedät ensin toisen pultin kiinni ja sitten sen toisen,, ensinkiristetty on aivan löysällä. Elikkä kannattaa momenttiavaimalle naksutella pari-kolme kertaa vuoronperään ja siten ettei viimeisessä naksussa pultinkannat kierry enää yhtään. Todennäköisesti lopullinen kiristysmomentti on silloin jotain vähän yli mutta eipähän jää ainakaan vierustoveripultti löysälle. Jos avain on kaliiperissa ja tippa öljyä pultissa ei ole pelkoa että vetäis/leikkaa jengat oikoseksi.

[meura]

Tuosta Tasen jutusta alkaen voisi laittaa uuden topikin liityen "etuputkien 3mion soppeli kiri"

[timo]

Kiristys on aika lailla erilainen kartiokuulalaakereille kuin normi kuulalaakereille. Jos kartiokuulalaakerit jättää niin löysälle että tanko pääsee vapaana omasta painostaan "kellahtamaan" toiselle laidalle niin on liian löysä. Kun sen kiristää semmoseksi soppeliksi että tangon saa parkkeerattua kaikkiin asentoihin, hieman tahmea, niin pysyy ehyenä. Eli siellä on oltava esijännitystä.

Kartiolaakerit eivät vain ole niin hereät kuin kuulalaakerit.

Mopoillessa pitää vauhtia olla ja sitä kiristää jos joku meinaa tunkea ohi. Kaikissa laakeriasennuksissa pitää silti välttää kiristää-sanan käyttöä.
Moottoripyörän ohjauslaakeri kuuluu niihin kone-elimiin joissa pitää olla välys. Eli lepotilassa ei voitelukalvoa litistetä pois paineella.
Kotarinkin laakeri on helppo asentaa kohdalleen ilman mitään tietoa momenttiarvoista. Koolit vaan pesiinsä sopivalla holkilla napauttamalla, niin ettei ne enää (esim litistyvän maalin takia) käytön aikana liiku.
Sitten kartioiden säätö sormivoimalla niin että voitelukalvolle jää pieni tila eli välys.
Samat periaatteet koskee valtakunnan verkossa olevia sähkögeneraattoreita ja kotoisia munamankeleita. Polkupyörähommissakaan ei ajeta kappa (eikä pipo) kireällä Siinä jos missä oppii tajuamaan laakerin herkkää elämää.

Jos nyt aletaan pillkua viilaamaan niin puhutaan laakereiden esijännityksestä. Jos ohjainlaakerissa ei ole esijännitystä niin se kestää pykälättömänä pyhättömän viikonlopun. Voi kokeilla jollei usko.

Esim Kopaskan oma manuaali tarjoaa momentitksi 12 Nm. Eli säätö tapahtuu siten, että yläkolmiosta kaikki teleskooppien ja ohjainakselin nipistykset auki, ohjainakselin päällä olevasta mutterista kiristys 12 Nm. Sitten nipistykset kiinni. Itse olen moisella menetelmällä viimeksi Advesta säätänyt abouttia 12 tkm:ia takaperin. Ei pykäliä tähän päivään, tanko on hieman tahmea kääntymään etupää ilmassa.

Ei sinne tarvi jättää rasvarakoja, kyllä siellä tapahtuu rehellinen metalli-metallia vasten koska tilanne on enemmän tai vähemmän staattinen. Painevoidellut kampi- ja nokka-akselit sitten erikseen.

Viilataan vaan, kyllä se mulle sopii
12Nm ei ole paljon tiukempi kuin sormikireys noin isossa osassa.
Eikä esijännityksellä ole tässä vakiolämpöisessä rakenteessa merkitystä, paitsi jos sitä on liikaa. Mieluummin sen jättää tekemättä, kuin järjestää sinne valmiiksi turhaa kitkaa. Sanokoon manuaali mitä tahansa. Jos välys tuntuu keulaputkien alapäässä, tai jopa kuuluu, niin silloin sitä on liikaa.
Ja kyllä ne kestää pyhällisenkin viikonlopun yli pienellä välyksellä. Näillä eväillä edelleen käytössä oleva ST- Jammu; 20 vuotta ja yli 200 000km. Vaihdoin siihen uudet laakerit täysin ehjien tilalle kerran ja ihan sen takia kun sattui ylimääräiset olemaan. Eli kokeiltu on. Uusin moponi 40tkm ja muutama pyhä päälle, senkin laakerit säädin itse. Wanha takavetoautoni aika pirusti enemmän, vaikka siinä (samantapainen etupyörän säädettävän kartiorullalaakerin) klappi on käsiin tuntuva. Väärin kestetty?

Olisko jollain koneinssillä heittää soppaan vierintälaakereiden kuormituspöytäkirjoja? Onko Kleemolan Jaska kuulolla? Asia on vakava

[Tase]

Miksipä Tase vaihtoi ehyen laakerin fillariin ?

Jaa, saiko viestistä sellaisen käsityksen. En vaihtanut laakereita, käytin vaan auki, putsailin ja laitoin uudet rasvat. Ihan tein homman huoltotoimenpiteenä, pyörällä kun on ikää jo kuusi vuotta. Tarkoitus oli vaihtaa rikkinäinen etuvilkku ja samalla kun oli paikat esillä ajattelin huoltaa ohjauslaakerin.

[Tase]

....

Toinen mielenkiintoinen seikka on teleskooppien kiristys ylä- ja alakolmioihin. Painetussa manuaalissa vuodelta 2003 on momentit 23 ja 18. PDF vuodelta 2006 on vähentänyt määriä kolmella eli nyt arvot ovat 20 ja 15. 690 endurossa momentit oli vielä vähemmän ja ne oli jopa painettu ylä- ja alakolmiohin. Selvästikin tarkkaa hommaa, näillä ratkaistaan kisoissa tuleeko kultaa vai jääkö hopealle.

Ei sillä ole minusta väliä kumpia momentteja käytät. pitävät varmasti. Mutta sillä on väliä ettei vedä kolmioiden etuputken pannan kiristyspultteja vain yhteenkertaan kiinni momenttiavaimella.

Kun vedät ensin toisen pultin kiinni ja sitten sen toisen,, ensinkiristetty on aivan löysällä. Elikkä kannattaa momenttiavaimalle naksutella pari-kolme kertaa vuoronperään ja siten ettei viimeisessä naksussa pultinkannat kierry enää yhtään. Todennäköisesti lopullinen kiristysmomentti on silloin jotain vähän yli mutta eipähän jää ainakaan vierustoveripultti löysälle. Jos avain on kaliiperissa ja tippa öljyä pultissa ei ole pelkoa että vetäis/leikkaa jengat oikoseksi.

Minun mielestä ruuvit eivät mene ainakaan liian tiukalle. Tämä sen takia kun tartuntakitka on tavallisesti suurempi kuin liukukitka. Vrt. vaikkapa sylinterikannen tai alumiinivanteiden jälkikiristys. Ruuvia avataan hiukan ja momenttiavain naksaktaa kun ruuvi on kiertoliikkeessä. Jos avausta ei tee, naksahdus kuuluu ilman että ruuvi kiertyy yhtään. Ilman avausta kiristystä ei tapahdu ja ruuvi saattaa jäädä löysälle.

[amaunu]

Toi on kyllä erittäin totta. yksittäisen pultin kohdalla vallankin. Tossa etuputkienputkien rutistimien joissa on vierekkäiset pultit,, kaverin kiristämineen käytännössä avaa kertaalleen kiristetyn pultin. Sama ilmiö mutta vähäisempänä tapahtuu akselikengässä ohuemman akselin takia..

[Tase]

Toi on kyllä erittäin totta. yksittäisen pultin kohdalla vallankin. Tossa etuputkienputkien rutistimien joissa on vierekkäiset pultit,, kaverin kiristämineen käytännössä avaa kertaalleen kiristetyn pultin. Sama ilmiö mutta vähäisempänä tapahtuu akselikengässä ohuemman akselin takia..

Niin se tekee.

Tuosta etuakselin kiristyksesta tuli mieleen kokemus ensimmäisestä KTM:stä nuoruusvuosilta. Siinä oli Marzocchin keula ja etuakselin clampin (vissiin akselikenkä) ruuvit kiristettiin "varmasti" kiinni. Ajoin sillä kuoppaan ja tunsin kuinka keulasta tuli vetelän oloinen. Tutkin asiaa ja huomasin että clamppi oli murtunut ja akseli oli melko vapaasti kiinni. Onneksi ei ollut paljoa vauhtia eikä sattunut mitään.

Opetus: Kannattaa kunnioittaa niitä kiristysmomentteja, ei liian löysälle eikä liian kireälle.

[JUHHisi]

Mitenkä jos mä nyt haluaisin kiristää ohjauslaakerini esim.10nM tommosella edellämainitulla koukkuavaimella?

Laitan siihen kahvanjatkoks 1metrin putken, ja vedän sitä kalavaa'an avulla 10kg voimalla?

Eikös tuosta tule ~100 Nm? 1 kg == 9.81 N

Jaa että jos on metrin vääntövarsi, niin sitten 1kg voimalla niin tulee se n.10Nm.

Hondan manuaali kertoo että:

Ensiksi laakeri kiristetään 29Nm, käännellä ohjausta muutamankerran ees-taas jotta laakerit asettuu.

Sitten löysätään, ja lopuksi kiristetään 4,5Nm. Pitää huomenissa yrittää.

[Toivo]

Transalpin (1990) ohjeissa neuvotaan kiristämään ohjauslaakeri (kartio) kunnes tarvitaan 1,1-1,6 kilon voima kääntämään ohjausta. Tämä ilman vaijereita ja etupyörää. Kolmioiden väliin teleskooppiputkeen kiinnitetään naru jota kuormitetaan eteenpäin k.o. momentilla. En ole kokeillut.

[RTJ]

Terve

Vaihdoin toissa viikolla ohjauslaakerit ktm 640 adventureen. (ajettu 44tkm).
Jo jossain 20tkm (2007) huomasin että laakerit olivat syöneet ulkokooliin rullan kuvat.
Maahantuojan mukaan näin pitääkin tapahtua tuossa ajassa eli en saanut uusia laakereita takuuseen.

Kesällä 2009 alkoi tuntumaan pientä poikkeavuutta ajossa ja pistin laakerit vaihtoon. 28E x 2kpl + alasuoja 12E.
Kotarissa on myös alalaakerilla pölysuoja/tiiviste mikä on alalaakerin sisäkoolin alapuolella.
Ala T-kappalleen laakerin sisäkoolia ei saa pois rikkomatta ko tiivistettä.

Ohjauslaakerin kiristämisessä on varmaan joku tehtaan momentti, mutta kuten takuuajasta nähtiin se ei toimi.
Nuo aikaisemmin kerrotut armeijan kiritysohjeet ovat parempia eli käännetään siihen asti kun kiristyy ja vähän takaisin kunhan ei ole väljää.

Kotarissa (kuten kai kaikissa) joutuu ylä T-kappaleen klämpsit putkien ympäriltä löysäämään ohjauslaakerin kiristämiseksi.

Sitten tapahtuukin ihmeitä, kun kiristät ensin laakerin sopivaan kireyteen ja sitten kiristät ylä T-kappaleen niin laakeri onkin liian kireällä. En ymmärrä miksi tämä tapahtuu, mutta pikkuhiljaa laakeria löysäämällä (tietenkin ylä T-kappale vapauttaen) löytyy oikea kireys?

Tuossa USD-keulassa on sekin paha puoli etten täysin tiedä miten se olisi pitänyt koota. Laitoin ensin ala T:n clampsit kireälle. Seuraavaksi rengas paikalleen akseli kiristäen päätymutterista mutta jättäen se vapaaksi alapään clämpseistä. Pumppailin keulaa ja kiristin renkaan akselin clampsit ja ylä T-kappaleen clampsit.


Riku

[EkiHoo]

Onko tuossa pienessä Advessa clamppi myös emäputkelle ? Eli itse laakerin kiristys tapahtuu isosta mutterista T-kappaleen päältä ? Jos näin on, kuulostaa perin merkilliselle jossa laakeri tiukkautuu kun T-kappale kiristetään kiinni.

Aikoinaan kun Hondassa vaihdoin laakerin, oli oikean esijännityksen saaminen hankalaa kun itse laakeri säädettiin päällekkäisillä, ohuilla muttereilla, T-kappaleen alapuolelta. Sitten kun T-kappale vedettiin 100 Nm momenttiin, painoi se laakerin liian tiukalle. Säätö oli tosiaan ilmoitettu kun joku jo aiemmin mainitsi, tarvittavana voimana vedettäessä teleskooppiputkesta.

Voihan sen jättää löysällekin (sormikiristys), mutta hajoaa varmasti aiemmin kuin että sen kiristää oikeaan tiukkuuteen. Laakereille (kuula sekä kartio) ilmoitetaan erikseen kuormituskantavuudet staattisena ja dynaamisena. Eli asia on aivan puhuttaessa auton pyöränlaakerista kuin prätkän ohjauslaakerista. Tietää ken niitä joskus on mitoitellut.

[Pastori]

Alkoi askarruttamaan sellaanen pikkujuttu, että voiko keulaputkien asennuksessa tehdä jonkin virheen jolla nopeuttaa ohjauslaakerin tuhoa? Huolsin taannoin keulapumput ja siitä n300km hajosi ohjauslaakeri. Ohjauslaakereihin tai akseliin ei siis ole koskettu.

Omasta mielestäni asensin keulaputket ja etuakselin+ renkaan oikeaoppisesti ja oikeisiin momentteihin .

Ohjauslaakerilla takana ilmeisesti kaikki 29tkm, eli en tiedä liekö vaan sattumaa.

EDIT:Alempi laakeri näköjään oli jo ottanut hiukan ruosetta ja vaseliineistä ei tietoakaan, eli sattu vaan tulemaan sopivasti tiensä päähän. Väljystä ei ollut, mutta aika raju pykällys kun oli neuloja jumissa.

[jaa]

Mennee enempi sinne tyhmät kysymykset, mutta kun otsikko on sopivampi aiheen kanssa niin kysyn tässä. Itellä siis iso adve ja tuossa olin tarkastamassa etulaakeria samalla kun temppuilin korotuspalojen kanssa. Laaker näyttää melko suttaselta, mutta ohjauksessa ei ole ollu missään vaiheessa mitään omitusuuksia. Ei ole klappia ja kääntyy hyvin. Mutta tosiaan melko mustan näköstä kaikki vaseliini ja kun ajattelin vaan lisätä vähän, että menisi nyt seuraavaan isompaan huoltoon ja vaihdan siinä yhteydessä, niin eikös sieltä alkanu laakerin rullat putoilemaan... Eli ilmeisesti entinen koko laakeri? No, kun ei ollu just parempia työkaluja käsillä ja mopo menossa nokalleen, niin tungin kaikki osat nätisti samaan asentoon takasin ja laakerin osat kiinni vaseliinilla, notta voisin tässä ens viikolla sitten paremmalla ajalla vaihtaa. Eli tyhmiä kysymyksiä:

1. Ilmeisesti laakeri entinen kun osat jää käteen?

2. Kun nykyisin mistään mopokaupasta Raumalla ei saa mitään osia ilman tilaamista, niin ajattelin aikani kuluksi käydä kysymässä paikallisesta ihmekaupasta (Rauman akku) olisiko niillä sopivia laakereita, niin vois jo viikonloppuna alkaa ähräämään. Kysymys kuuluukin, että Allrightilla myyvät tuotenumerolla numerolla 22-1026 All balls racing -keräämä settiä. Laakereiden valmistaja KML, laakereissa numerot L45449 ja L45410. Pitäsikö noilla tiedoilla löytyä sellaisesta kaupasta jossa on laakereita vasemmalta oikealle jne vaikka kuinka paljon joku muu vastaava? Vai tarviiko jotain muita tietoja?

3. Mitä rasvaa nohin kuuluu laittaa? Itellä hyllyssä on valkosta (väriltään) laakerivaseliinia. Käykö toi, vai kannattaako hankkia jotain toista?

Siis joskus noista laakereista lukenu ingenjööri koulutuksessa, mutta taisi tärkein anti olla rään valuminen poskelle tossa kohtaa kun ei muista näistä hölkäsen pölähtämää eikä sen jälkeen ole tarvinnu miettiä koko asiaa. Ja lisäksi kun on melko tumpelo ja tekemätön näissä mopohommissa = opetellaan koko ajan niin joutuu kysymään tämmösiä aivan perusjuttuja. Pahoittelut tietämättömyydestä.

[skuikka]

Jos siinä laakerissa on kaikki kosketuspinnat ehjiä, niin ei se välttämättä kuollut ole vaikka ne rullat ei siinnä pannassa pysykkään.
Raumalla lienee Etra, laakerit on on stantardikamaa, voi hyvinkin olla hyllyssä. Ainakin Etran luettelosta löytyy noita kokoja.
Vaseliinilla voinee hipistellä, mutta olen yleensä laittanut jotain hyvälaatuista vassua mitä sattuu hyllyssä olemaan. Eipä noita ole tarvinnut vaihdella kuin edellisten käyttäjien huoltamattomuuden takia.
Ohjainlaakeri, niinkuin kaikki muutkin kannattaa kerran vuoteen putsata ja laittaa uudet rasvat, niin säästyy vaihtamisen vaivalta jatkossa.