Sassin DR 600:n tarina

Täällä voit esitellä oman rakennusprojektisi ja kadehtia muiden projekteja.

Valvoja: Moderaattorit

Avatar
Sassi
Viestit: 179
Liittynyt: Pe Syys 09, 2005 9:38 am
Pyörä: KTM 690 Enduro
Paikkakunta: Nivala

Sassin DR 600:n tarina

Viesti Kirjoittaja Sassi »

Aloin vastailemaan tuonne Pyörät -osastoon DR 600 kokemuksia, mutta tässä flunssan kourissa kotona öllistellessä tarinaa alkoi tulla, niinpä annoin näppäimistön paukkua ja kirjoitin stoorini tänne.

Olen ollut pelkästään katupyöräilijä aiemmin, poislukien satunnaiset kavereiden krossipyörillä kikkailut. Edellinen pyörä oli 2000 mallinen Honda CBR 1100 XX.
Olen kuitenkin aina tykännyt kaikenlaisesta rassaamisesta melkein yhtä paljon kuin ajamisesta ja kun tuossa Hondassa ei koskaan mitään vikaa ollut (pelkkä vahaaminen ei kiinnosta) ja lähiseutujen mutkatietkin on nähty jo niin monesti, että alkoi kyllästyttää. Lisäksi kevät ja kesä olivat niin kiireisiä, että ajelemaan ei ehtinyt kuin satunnaisesti.
Niinpä myin XX:n pois juhannuksena 2005.

Loppukesästä menot rauhoittuivat ja pyöräkuume alkoi taas nostamaan päätään. Veri alkoi vetämään sorateiden ja polkujen suuntaan, niinpä aloin etsiskelemään halpaa enduroa. Nettiä selatessa ja vaihtoehtoja kartoittaessa löysin kurapyöräfoorumin ja se oli viimeinen niitti!
Niinpä alkusyksystä 2005 ostin 49 000 km ajetun Suzuki DR 600S:n (vm. -89, rekisteröity -90).
Tekniikaltaan pyörä vaikutti olevan hyvässä kunnossa, mitä nyt kaasarin säädöt oli päin sitä itseään. Pyörä oli vakiokunnossa, eli mitään viriosaa ei ollut.

Äänenvaimentimen päästä oli otettu rälläkällä pätkä pois, jotta kaasut pääsevät vähän vapaammin ulos vaimentimesta. Siistin leikkuujälkeä ja isonsin vaimentimen päässä olevaa reikää, jonka seurauksena pakoäänet muuttuivat yllättäen huomattavasti vaimeammiksi ja matalammiksi, eikä teho ainakaan laskenut :) . Aiemmin pakoääntä säesti selvästi kuultava suhina, eli ahdasta oli pakoputken reiällä. (jos joku haluaa tietää tarkemmin, niin voin näpätä vaimentimesta kuvan ja pistää foorumille)

Ennen kuin aloin kunnolla ajelemaan, tein perusteellisen huollon pyörälle, vaihdoin moottoriöljyt, sodattimen, keulaöljyt, jarrunesteet ja rasvasin kaikki vaijerit. Samoin käytin pyöränlaakerit auki, irrotin laakereiden pölysuojat varovasti, pesin vanhat mähnät jarruosien pesuspraylla pois ja laitoin vedenkestävää vaseliinia (CRC KP2 N-30) sisään.
Ostin myös Polisportin kahvasuojat alkuperäisten ”norsunkorvien” tilalle, nuo suojaavat risukossa käsiä ja jos kumpsahtaa, niin myös kahvoja.

Ajelun ja pyörään tutustumisen lomassa säätelin kaasaria, mutta siitä ei oikein hyvää saanut, matalilla kierroksilla tasakaasulla ajaessa pakkasi rykimään ja käynnistyminen oli heikkoa lämpimänäkin. Sitten katkesi kiksin jousi, laitoin palautuksen toimimaan mustekalavirityksellä että pääsi vielä pari viikkoa ajamaan :twisted:
Otin tietoisen riskin siitä, että katkennut pätkä saattaisi huonolla tuurilla mennä väärään väliin (ajohalut liian kovat), mutta koneen avauksen yhteydessä tuli todettua, että kiksin jousi on omassa "kolossaan" eli vaikka se katkeaisikin, niin katkennut pätkä ei pääse vaihteistoon aiheuttamaan tuhojaan.

Kurapyöräfoorumin kautta ostin täydellisen tiivistesarjan (siitä oli käytetty kytkin- ja magneeton puolen tiivisteet, mutta ne oli piirretty tiivistepaperille, joten tarvitsi vain mattopuukolla leikata) ja samalla sain kaasariin pari suutinta ja ylimääräisen neulan. (Terveiset Talkulle 8) )

Noh, sitten kun tuli lumet maahan, irrotin koneen rungosta, pistin lihoiksi ja katsoin mitä se on syönyt. Foorumin kautta ostetun (Terveisiä Veskulle 8) ) tehtaan huoltomanuaalin avustuksella purkaminen oli helppoa (paitsi että magneeton ulosvetäjä piti tehdä, on niin saakelin lujassa että ei irtoa muuten).

Ennen avaamista oli jo tiedossa että uusi omistaja oli uusinut pakoventtiilit ja laittanut uudet seetit 48 000 km kohdalla, oli ilmeisesti ajettu pakoventtiilien kantaessa ja venttiilit olivat palaneet. Niinpä kansi oli priimakunnossa, hioin vielä venttiilit hiomatahnan kanssa ja laitoin tiivistesarjan mukana tulleet uudet ohjarinkumit.
Nokka-akselin päittäissuunnassa paikallaan pitävä C-ring oli varmaan venttiiliremontin yhteydessä unohtunut pois, onneksi se ei ollut aiheuttanut mitään vakavampaa. Nokka-akselin hammaspyörä oli hipsinyt laakeripukin reunaan, mutta vain lievästi (konetta avatessa löytyi kuitenkin alumiinilastua öljypumpun sihdistä, tässä vaiheessa meinasi syke nousta). Uutta C-rengasta en saanut mistään, niinpä ostin aihioksi sopivan kokoisen laakerin päittäissäätölevyn ja tein siitä, tuli erittäin hyvä :)

49 000 ajettu kone oli sisältä kuin uusi.
Mittailin välyksiä ja vertailin korjaamomanuaalin antamiin arvoihin, kaikki oli reilusti ohjearvoissaan.
Männässä oli pakopuolella männänrenkaiden alapuolella pieni pisteleikkautuman jälki, mutta männänrenkaat olivat ehjät, sylinteri ehjä ja sekin mitoissaan.
Päätin kuitenkin samalla vaivalla uusia männän (sisään tuli Viseco 95.0mm) ja hoonauttaa sylinterin.

Kurapyöräfoorumia lukiessa olin viisastunut niin, että samalla kun tilasin kiksin jousen, tilasin myös uuden nokkaketjun ja tasapainoakseleiden ketjun. Uusia vanhoihin verratessa huomasi selvästi, että vanhat olivat venyneet.
Osia odotellessa askartelin kaasarin kanssa:
Purin ihan osiksi ja putsasin huolellisesti. Vakiosuutin on 135, tyhjäkäyntisuutin 20 ja tällaiset oli paikallaankin. Seosruuvin kanssa syksyllä värkänneenä olin tullut tulokseen, että tyhjäkäyntisuutin pitäisi ainakin vaihtaa isommaksi, koska seosruuvia joutui pitämään 4,5 kierrosta auki ja noin auki ollessa on vaarana, että se tipahtaa.
Aiemmin ostamani tiivistesarjan mukana tuli 30 tyhjäkäyntisuutin ja 150 pääsuutin, joten ruuvasin nämä paikalleen ajatuksella, että katsotaan miten äijän käy. Neula oli syksyn säätelyn jäljiltä ylimmässä asennossaan (rikka alimmassa lovessa) ja nyt isomman pääsuuttimen myötä laskin neulan keskimmäiseen asentoonsa.

Osia edelleen odotellessa ostin 7 hammasta isomman takarattaan (Terveiset Petrille 8) ), enduropiikkirenkaat ( http://www.kisarengas.fi ) ja ruuvasin ne alle jotta pääsee sitten heti ajelemaan kun saa koneen kasattua ja paikoilleen.
Samalla kun renkaat olivat irti, käytin takahaarukan iskareineen irti, pesin kaikki linkun laakerit ja voitelin veden kestävällä vaseliinilla. Linkun laakeritkin olivat kunnossa, mutta siellä oleva rasva oli jo sellaista hiomatahnaa, että tämän huolloin aika oli enemmän kuin paikallaan!

Osia odotellessa meni melkein kuukausi ja vuosikin kerkesi vaihtua. (sanoin tilatessa että ei ole kiire, tarkoitus on ajaa vasta kun on lunta ja jäätä kunnolla, joten osat tilattiin vasta kun oli samaan tilaukseen muutakin) No osat saapuivat sitten eräänä tammikuun alun torstaina ja seuraavana päivänä sain sylinterin mäntineen koneistamolta, joten ei kun kasaamaan. Kasaamisessa ei ollut ongelmia, aikaa meni perjantai-ilta ja lauantaikin iltapäivään asti. Käytin aikaa reilusti kun tein erittäin huolella ja tarkistin kaikki vielä tarkistamasta päästyänikin. (kyllä, olen perfektionisti) Vielä öljyt sisään ja pata olikin valmis ruuvattavaksi takaisin omalle paikalleen runkoputkien syleilyyn.

Seuraavana päivänä piti mennä ruuvaamaan kone runkoon paikalleen, vaikka olikin sunnuntai. Ei malttanut enää..
Pari tuntia pyörän ympärillä häärättyäni laitoin tankin kiinni, bensaletku kaasariin ja bensahana auki. Ryyppy päälle, peukku pystyyn ja potkua. Kone räjähti kolmannella polkaisulla käyntiin ja kävi kuin kello!

Käyttelin koneen siinä sisätiloissa lämpimäksi (hallissa on pakokaasuimuri) ja hykertelin itsekseni.
Arvaamalla heitetyt kaasarin säädöt tuntuivat osuneen heti kerralla nappiin. Seosruuvin olin laittanut ohjearvoonsa, eli 2 kierrosta auki. Koneen lämmetessä alkoi käymään rikkaalla, joten pyörittelin seosruuvia pienemmälle. Oikea arvo tuntui löytyvän 1,5 kierroksen tuntumasta, joten jätin siihen.

Sitten vain kamat päälle, kypärä päähän ja koeajolle. Ja voi veljet että pelaa hyvin!
Kaasarin säädöt tuntuivat toimivan erittäin hyvin, toimii kaikilla kierrosalueilla kuin ajatus.
(täyskaasua en tietenkään tässä vaiheessa kokeillut).
Aiemmin pelinäkyvyyttä haitannut tärinä oli tiessään, tähän varmasti vaikutti uusittu tasapainoakseleiden ketju, vanha kun oli selvästi venynyt, joten ajoitus oli hieman pielessä.

Parisataa km ajeltuani uskalsin antaa jo runtua koneelle. Tällöin kävi ilmi, että pääsuutin on ehkä hieman liian iso, täyskaasulla kiihdytettäessä ja siitä puolikaasuun palautettaessa kone käy liian rikkaalla ja rykäisee. Laskin neulaa pykälällä ja suurensin ilmanputsarin kannessa olevaa aukkoa dremelillä, jolloin tilanne parantui oleellisesti! Taas tuli lisää hönkyä koneeseen :)
Mutta vieläkin on havaittavissa, että täyskaasulla mennään vähän rikkaan puolelle. Mutta antaapa olla, näin pakkasilla se ei ainakaan haittaa ja jos löytäisi tuohon vähän paremmin hengittävän putken, niin eiköhän se asetu kohdalleen.

Tammikuun lopulla laitoin myös Pro-oiler ( http://www.pro-oiler.com ) ketjurasvarin. Edellisessäkin pyörässä (CBR 1100 XX) sellainen oli, enkä aio enää tuhrata aikaani rasvapurkin kanssa ährätessä.

Nyt olen ajellut remontin jälkeen n. 1000km ja täytyy kyllä sanoa että ihan eri pyörä on kyseessä kuin ostettaessa! Lämpimänä lähtee aina ensimmäisellä polkaisulla käyntiin ja alle -10 pakkasesta 6 – 10 polkaisulla.
Käynnistinpä piruuttani kerran -22 pakkasessakin (pyörä oli seisonut 1,5 viikkoa), se vaati jo vähän enemmän töitä kun öljyt oli niin kankeana, että kone ei yhdellä polkaisulla meinannut täyttä kierrosta pyörähtää :P En laskenut polkaisuja silloin, mutta kohtuudella lähti, alle puolen minuutin työllä. Sittemmin olen kovilla pakkasilla laittanut sisätilalämmittimen puhaltamaan koneen alta (suojapeite pyörän päällä) ja antanut olla vartin – puoli tuntia, riippuen pakkasesta. Tällaisen jälkeen lähtee muutamalla polkaisulla ja on varmasti koneellekin terveellisempää kun öljyt kerkiää vähän lämmetä.

Kunhan kevät saapuu ja ilmat lämpenee, voi olla että joutuu tuon pääsuuttimen laittamaan hieman pienemmäksi (145?) ellei tule sitä avarampaa vaimenninta laitettua.
Mutta aika näyttää, nyt naatiskelen talvikeleistä ja enduropiikkien tuomasta ilmiömäisestä pidosta ja hauskuudesta :roll:

Vielä on vähän tekemistä, etuiskareiden toisessa haitarikumissa on reikä, uudet on jo hyllyssä odottamassa vaihtamista. Samalla on tarkoitus purkaa etuputket ”atomeiksi” ja putsata nekin vimosen päälle. Samalla katson että missä kunnossa ohjauksen laakerit ovat ja vähintään putsaan ja rasvaan ne.

Saapa nähdä mitä muuta tässä vielä innostuu tekemään (rälläämisen lisäksi) 8)

Tykkään DR:stä, tehoa on ainakin vielä riittävästi ja ajo-ominaisuudet on hyvät. Krossiradalle ei kannata mennä, sinne massaa on liikaa ja alusta liian pehmeä, mutta metsärypemiseen ja soratiesurffailuun loistopeli!
(En ole vielä uskaltanut käydä kaverin 625 SXC:tä kokeilemassa, käy pian höpsis :roll: )

Olen myös laittanut merkille, että vaikka DR 600 on vanha, on siinä vakiona paljon sellaisia ratkaisuja, joita nykypyöriin joutuu ostamaan jälkikäteen kalliilla rahalla, kuten:
Kunnollinen ketjunohjain, ketjurullat takahaarukan ylä- ja alapuolella, litteäluistinen suoravetoinen ja kiihdytyspumpullinen Mikuni VM38 kaasutin, hyvät valot (H4 poltin) ja myös käsikäyttöinen puolipuristin automaattisen lisäksi.

Ainoat miinukset minun mielestäni ovat paino ja liian löysä alusta kovempaan ajoon.
Mutta kuten todettua, jos ei aja krossiradalla tai spoorissa, niin noistakaan ei haittaa ole :)

Tekniikka tuntuu olevan lujaa tekoa. Ainoat ongelmat moottorin kanssa vaikuttaisi olevan kansi/venttiiliongelmat. Nämäkin ilmeisesti johtuvat enimmäkseen puutteellisesta huollosta, venttiilit on syytä tarkistaa/säätää 6000km välein, kuten manuaali neuvoo. (kuten myös tasapainoakseleiden ketjun kireys)
Viimeksi muokannut Sassi, Ma Syys 18, 2006 9:25 am. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
--
Saukki
Oli KTM 690 Enduro, nyt Can-Am mönkijä
Avatar
Sassi
Viestit: 179
Liittynyt: Pe Syys 09, 2005 9:38 am
Pyörä: KTM 690 Enduro
Paikkakunta: Nivala

Viesti Kirjoittaja Sassi »

Lisäätäänpäs vielä kuvia. Vaikka tuossa jo varmaan 1000 sanaa onkin, niin lisätään muutama tuhat vielä kuvien muodossa 8)
Viimeksi muokannut Sassi, Ma Helmi 27, 2006 3:23 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
--
Saukki
Oli KTM 690 Enduro, nyt Can-Am mönkijä
Avatar
HeikkiL
Viestit: 628
Liittynyt: La Loka 02, 2004 9:15 am
Pyörä: Kaik' o mänt
Paikkakunta: Jakarta
Viesti:

Re: Sassin DR 600:n tarina

Viesti Kirjoittaja HeikkiL »

sassi kirjoitti:Edellinen pyörä oli 2000 mallinen Honda CBR 1100 XX. Olen kuitenkin aina tykännyt kaikenlaisesta rassaamisesta melkein yhtä paljon kuin ajamisesta ja kun tuossa Hondassa ei koskaan mitään vikaa ollut (pelkkä vahaaminen ei kiinnosta) ja lähiseutujen mutkatietkin on nähty jo niin monesti, että alkoi kyllästyttää.
Tuo niin totta myös itselle; toissa keväänä menin hölmöyksissäni hävittämään pikku-Teneren, ostin upouuden moottoripyörän ja jopa oli karmea talvi, kun ei ollut mitään rassailemista! "Normaalitalvina" aika (ja rahat...) mennyt moton ruuveja aukoessa / kiristellessä ja muka ajokkia parannellessa. Nyt tuo uusi moto vain seisoi kaverin tallissa tyhjänpanttina ja eipä tuon olemassaoloa olisi ilman osamaksutilityksiä muistanutkaan...

Viime syksynä piti pistää hölmöilylle loppu: möin Stromin pois ja tilalle kiikutin wanhan kunnon Super Teneren. Helpotti. :)
Avatar
Sassi
Viestit: 179
Liittynyt: Pe Syys 09, 2005 9:38 am
Pyörä: KTM 690 Enduro
Paikkakunta: Nivala

Viesti Kirjoittaja Sassi »

Ja loput kuvat
--
Saukki
Oli KTM 690 Enduro, nyt Can-Am mönkijä
Avatar
Tero
Viestit: 119
Liittynyt: La Heinä 23, 2005 11:57 am
Pyörä: Tiger 900, KTM LC4, Dr 650SE,Fantic 250
Paikkakunta: Joensuu

Viesti Kirjoittaja Tero »

Mainitsit tuossa änkkärin modifioinnista. Itselläni on Saksan tuontia oleva Dr jossa kuulemma erinäköinen putki kuin Suomeen aikanaan tuoduissa. Näkyy nuissa Saksassa myytävissä olevan samanlainen tötteröputki ja 27 hevosvoimaa, no oma pyörä tuntuu kyllä täysitehoiselta vaan silti mietityttää. Jos kehtaat laittaa kuvia siitä änkkäristä niin olisi kiva verrata ja miettiä seuraavaa toimenpidettä sen kanssa. Pyörä on mielestäni todella hiljainen , mikä ei nyt sinänsä ole aina huono juttu --> vähemmän närästystä aiheuttaaympäristön ymmärtämättömille.
Liitteet
11111111194559929-23663-1137659442_2.jpg
Kuvassa pyörä kyseisen näköisellä änkkärillä, hieman huono laatu (mobile.de)
(19.72 KiB) Tiedosto ladattu 349 kertaa
Avatar
Sassi
Viestit: 179
Liittynyt: Pe Syys 09, 2005 9:38 am
Pyörä: KTM 690 Enduro
Paikkakunta: Nivala

Viesti Kirjoittaja Sassi »

Tero kirjoitti:Mainitsit tuossa änkkärin modifioinnista. Itselläni on Saksan tuontia oleva Dr jossa kuulemma erinäköinen putki kuin Suomeen aikanaan tuoduissa. Näkyy nuissa Saksassa myytävissä olevan samanlainen tötteröputki ja 27 hevosvoimaa, no oma pyörä tuntuu kyllä täysitehoiselta vaan silti mietityttää. Jos kehtaat laittaa kuvia siitä änkkäristä niin olisi kiva verrata ja miettiä seuraavaa toimenpidettä sen kanssa. Pyörä on mielestäni todella hiljainen , mikä ei nyt sinänsä ole aina huono juttu --> vähemmän närästystä aiheuttaaympäristön ymmärtämättömille.
Tässäpä kuva vaimentimesta.
Valitettavasti ei ole kuvaa alkuperäiskunnossa, kun tuota oli jo rälläköity aiemmin. Edellisen omistajan mukaan siinä oli joku tötterö päässä, ilmeisesti juuri tuollainen kuin laittamassasi kuvassa

Ihmetys oli kyllä suuri, kun tuon ulostuloreiän suurentaminen ja pienen "huulen" (n. 1cm reunus sisäänpäin käännettynä) poisto pienensi ääniä huomattavasti. Myös virtaus parani selvästi.

Tarkoituksena on vielä isontaa tuota hieman ja laittaa muutaman sentin pituinen ulostuloputki, jossa on mutka alaviistoon.
--
Saukki
Oli KTM 690 Enduro, nyt Can-Am mönkijä
Avatar
Sassi
Viestit: 179
Liittynyt: Pe Syys 09, 2005 9:38 am
Pyörä: KTM 690 Enduro
Paikkakunta: Nivala

Viesti Kirjoittaja Sassi »

sassi kirjoitti:
Tässäpä kuva vaimentimesta.
Valitettavasti ei ole kuvaa alkuperäiskunnossa, kun tuota oli jo rälläköity aiemmin. Edellisen omistajan mukaan siinä oli joku tötterö päässä, ilmeisesti juuri tuollainen kuin laittamassasi kuvassa

Ihmetys oli kyllä suuri, kun tuon ulostuloreiän suurentaminen ja pienen "huulen" (n. 1cm reunus sisäänpäin käännettynä) poisto pienensi ääniä huomattavasti. Myös virtaus parani selvästi.

Tarkoituksena on vielä isontaa tuota hieman ja laittaa muutaman sentin pituinen ulostuloputki, jossa on mutka alaviistoon.

Ja nyt sain mutkankin paikalleen, ohessa kuva. Kyllä tuli muuten siistit äänet! Sellaista matalaa murinaa...
Ja ihan kuin matalien kierrosten veto olisi parantunut samalla, keuliminen ainakin on aivan liian helppoa ja hauskaa :twisted:
Putken ulkomitta 40mm ja sisä 37,5.
--
Saukki
Oli KTM 690 Enduro, nyt Can-Am mönkijä
Avatar
Tero
Viestit: 119
Liittynyt: La Heinä 23, 2005 11:57 am
Pyörä: Tiger 900, KTM LC4, Dr 650SE,Fantic 250
Paikkakunta: Joensuu

Viesti Kirjoittaja Tero »

Itsekkin huomasin alaväännön parantumisen kun huvikseni vaihdoin vakio putken vanhan CB Hondan lähes läpinäkyvään torveen. Oli änkkäri irti ja kiinnikkeiden rakentaminen ei kestänyt kuin 10 min. kävi just kohilleen. No äänet kyllä olikin sitä tehen kovat, että ei juurikaan kehtaa moisella ajella. On kyllä tukkoinen ja hiljainen tuo alkuperäinen, pyrkii puhaltamaan pakokaasut änkkärin liitos kohdasta ulos , kun ei oikein läpi kulje.

Mutta että keuliminen ois alkanu onnistumaan. Itse kyseisen operaation tein sohjokelien aikaan, eikä silloin pitoja niin löytynyt että olis keulaa keventäny. Keuliiko siis ihan kaasusta?? Ootko muuten muutellu, ilmanputsaria / suuttimia? Onko siul siin vakio välitykset? Itse hommasin pienemmän eturattaan, kun välitykset on pahoissa paikoissa välillä liian pitkät, muttei sattunut ketjun jako käymään , pitänee odotella kunhan ostaa uudet ketjut .
Avatar
Sassi
Viestit: 179
Liittynyt: Pe Syys 09, 2005 9:38 am
Pyörä: KTM 690 Enduro
Paikkakunta: Nivala

Viesti Kirjoittaja Sassi »

Tero kirjoitti: Mutta että keuliminen ois alkanu onnistumaan. Itse kyseisen operaation tein sohjokelien aikaan, eikä silloin pitoja niin löytynyt että olis keulaa keventäny. Keuliiko siis ihan kaasusta?? Ootko muuten muutellu, ilmanputsaria / suuttimia? Onko siul siin vakio välitykset? Itse hommasin pienemmän eturattaan, kun välitykset on pahoissa paikoissa välillä liian pitkät, muttei sattunut ketjun jako käymään , pitänee odotella kunhan ostaa uudet ketjut .
Kaasulla keulii, ei kylläkään enää kakkosella jos ei kuski tee samalla muita temppuja :)
Mutta kun ykkösellä nostaa etutassun ilmaan, niin kakkosella menoa on helppo kontrolloida pienellä ranneliikkeellä :twisted:

Piikkirenkaiden kera takana oli 47 hampainen, mutta nyt suvikumeilla (TKC80) laitoin vakiovälitykset, että "kehtaa" ajaa matka-ajoakin. Esim. huomenna Kokkolaan kummityttöä moikkaamaan ja tarkistamaan MP-näyttelyn tarjonta. Tuon ylläkerrotun pienen rempan ja putkimodifikaation jäljiltä vääntöä on niin, että hyvin jaksaa mennä maastossakin noilla pidemmillä välityksillä. Ja kun kaasari alkaa olla säädöissä, ei tarvitse pelätä stumppaamista pienilläkään kierroksilla...

Ostaessa tuo oli ihan mahdoton, ei vetänyt ollenkaan alle 3000 kierroksen (arvio, kiekkamittaria kun ei ole), vaan pyrki vain tussahtamaan.

Pääsuutin on vakio 135, talvella oli 150 suutin, mutta alkoi käymään liian rikkaalla kun ilmat lämpesi. Neula on nyt toisiksi ylimmässä asennossaan, 150 suuttimella toisiksi alimmassa.
Tyhjäkäyntisuutin 30, kun vakio on 20. Vakiolla ei riittänyt tyhjäkäynnin seosruuvissa kierrokset, nyt seosruuvi on 2 kierrosta ja neljäsosan auki.

Ilmanputsari on muuten vakio, mutta talvella kun oli isompi suutin, oli pakko vähän jyrsiä ilmanputsarin ilmanottoaukkoa väljemmäksi, alkoi täyskaasulla moittimaan rikkaaksi.
Toimii nyt vakiosuuttimellakin todella mallikkaasti, mutta meinaan laittaa pykälää isomman suuttimen vielä, 140 tai 142,5.. Vähän on kutina että soppaa saisi mennä inan verran enemmän :roll:

edit: kesäkuun alussa laitoin 143 suuttimen, neula on nyt keskimmäisessä asennossa, ja seosruuvi 1 3/4 kierrosta auki. Kyllä toimii ja vetää 8)
Viimeksi muokannut Sassi, Pe Syys 08, 2006 9:16 am. Yhteensä muokattu 3 kertaa.
--
Saukki
Oli KTM 690 Enduro, nyt Can-Am mönkijä
Avatar
Sassi
Viestit: 179
Liittynyt: Pe Syys 09, 2005 9:38 am
Pyörä: KTM 690 Enduro
Paikkakunta: Nivala

Viesti Kirjoittaja Sassi »

Nyt oli vuorossa penkin modaus ..

Jatkan tähän samaan osioon, vaikka tuolla olikin oma säie penkin muokkausta ja verhoilua varten, mutta tuleepahan tästä omasta stoorista "ehjä".

Edellinen omistaja (mokomakin persejalka) oli madaltanut penkkiä leikkaamalla alkuperäisestä pehmusteesta puolet pois, joten oli melkoisen kova tuhto ajella pidempää matkaa. Kiinnikkeiden kohdat tuntui ahterissa jo 50km ajon jälkeen.

Blackbirdin penkkiä tuli aikoinaan muokattua omalle ahterille sopivammaksi, niinpä päätin tehdä tällekin jotain.
Kävin verhoiluliikkestä hakemassa 15mm vahvaa 100 kiloa kantavaa solumuovia (tai mitä superlonia tuo on) ja 5mm vahvaa superlonia, jossa on molemmin puolin ohut kangas kiinni. Päällikankaaksi sinistä keinonahkaa, jotta tulee vähän väriä :wink:
Tarveaineet maksoi muuten kokonaista 13 euroa :shock:

Ensin tietysti vanha päällinen irti (oli laitettu ainakin miljoonalla niitillä..) ja tutkailemaan miten homma olisi parasta tehdä. Alkuperäisen penkin muoto oli hyvä, niinpä päätin kokeilla yhdellä kerroksella 15 millistä ja muotoilla sitä vähän. Vähän reilumpi pala ensin sprayliimalla kiinni alkuperäiseen pehmusteeseen ja penkin runkoon, sen jälkeen käärin kuormaliinalla penkin tiukaksi paketiksi jotta matto tarttuu kunnolla kiinni.
Kun liima oli kuivanut, niin leikkaus haluttuun malliin (kuvassa raakileena vielä) ja sen jälkeen muotoilu mattoveitsen kanssa.
Tämän päälle sitten liimaamalla samalla opilla 5mm superlonikangas tasoittamaan pienet epätasaisuudet, ja taas kääriminen paketiksi kuormaliinan avulla.

Tässä vaiheessa lopputulos näytti jo niin hyvältä, että olin tyytyväinen ja aloin laittamaan nahkapäällistä paikalleen. Nahka on aika vankkaa, vaati aikalailla voimaa ja näpertelyä, että sai pyöreät kulmat ja taitokset tehtyä nätisti, mutta 40 minuutin puuhastelun, ähellyksen ja nitomisen jälkeen päällinen oli paikallaan. Onnistui ainakin omasta mielestäni täydellisesti!
Istuinmukavuus parani ainakin 150%, eikä penkistä tullut niin korkea että haittaisi ainakaan minua. Vielä yltää jalat maahan asti 8)

Sininen väri tuo ainakin minun mielestä mukavasti väriä muuten mustaan mopoon. Sävy ei ole ihan sama rungon ja haitarikumien kanssa, mutta kaikkea ei voi aina saada..

Lopuksi kuvat, ne puhunevat enemmän kuin 1000 sanaa.
--
Saukki
Oli KTM 690 Enduro, nyt Can-Am mönkijä
Vastaa Viestiin