Kannentiiviste vuotoko?

[t339]

No niin nyt on savut otettu uudella kannentiivisteellä ja venavarren kumeilla. Savuttaa edelleen, ehkä lievemmin kun pelkät kraanavedet sisällä. Äänenvaimentimen vesipoistoreijästä tippasee vettä ja vuoto siirtynyt vasempaan sylinteriin. Tulpanreijästä näkyy märkä männänlaki. Mittasin kyllä että kansi on suora eikä halkeamia näkynyt missään. Taitaa siis olla nyt kuitenkin vaihtokannen aika eli voiko tuollaisen yksikerroksisen peltisen kannentiivisteen käyttää uudestaan vaihtokannen kanssa? Tiiviste on siis uusi kerran käytetty. Edit. Uusi tiiviste tilattu

[t339]

Nyt on 50tkm ajettu vaihtokansi paikoillaan, uusi kannentiiviste ja venat säädetty. Kun starttaa ei edes yritä käynnistyä, satunnaisesti poksauttaa kerran putkeen ryyppy täysillä. Tarkistin tämän jälkeen että jako on kohdillaan sekä venttiilin välykset ok sekä kipinä tulee kumpaankin tulppaan. Bensaa peli saa kun haisee ja kaasaritkin pitäis olla kunnossa kun kävi hyvin edellisellä kannella. Olisiko viellä hyviä ideoita mitä voisi tarkastaa? Tuli nyt mieleen voiko tuossa sekoittaa imu ja pakonokan keskenään eli kannen myyjä on käyttänyt niitä irti ja sekoittanut ne?

[THä]

Miten lie tuossa sytkä on? Ensimmäisenä tulisi mieleen, että sytkä 180-astetta pielessä. Eli lyö tulta overläpin kohdalla eikä suinkaan puristustahdin lopulla. Voi tosin olla myös ns. wasted spark, jolloin lyö molemmat tulpat aina kun mäntä on ylhäällä. Koita heittää tulpanhatut ristiin.

Katsoo jaon vaikka tönärillä, että millaiset on venttiilien nostot YKK:ssa. Sen tarkemmin tietämättä, mutta overläpin kohdilla pitäisi molempien venojen olla vähän auki, luokkaa 1..2 mm välillä voisi olla liki. Jos jako heittää, niin nostot on jotain muuta. Jos on heittokello, niin askertelee astelevyn jolloin onkin helppo katsoa nokkien ajoitukset ihan tarkastikin.

[t339]

Mitä mää nyt en ymmärrä*? Nokka-akseli siis pyörii vain kerran kampiakselin pyörähtäessä kahdesti. Vanhalla sylinterikannella ennen purkua käänsin vauhtipyörän C merkin kohdalleen ja kakkossylinterin mäntä yläkuolokohtaan+nokkien ajoitusmerkit ok. Nyt vaihtokannella sen nokat asennettu prikulleen samalla lailla takaisin kuin ennen edellisen purkua. Eilen kun tarkistin viellä kerran että jako on todellakin kohdallaan huomasin että vauhtipyörän ajoituksen C-merkin saa myös silleen 180astetta tosiaankin pieleen jos sitä pyöräyttää siis kaksi kierrosta yhden sijaan eli sitä en nyt käsitä tässä twini moottorissa miksi kakkossylinterin mäntä on kummassakin kahdessa tapauksessa aina yläkuolokohdassa? Eli toisin sanoen jos rupeat kasaamaan yläkertaa tietämättä kumpi nyt on se oikea C-asento kampuralla, mistä tuossa silloin tietää kumpi asento on se oikea ettei ole 180astetta pielessä? Ei auta pelkästään että veivit näkee ja kakkonen sojottaa yläkuolokohtaan.

[Roiske]

Meinaatko, että sulla on kaksi merkkiä kampuralla? En tuota konetta tunne mitenkään, mutta yleisesti ottaen kampuran merkki aina ensin kohdalleen. Tällä pois suljetaan jo se sytkän heitto, koska tuo lukee kampuralta ja todennäköisesti on hukkakipinä sytkä. Nokat sen sijaan voi ajoittaa väärin, mutta jos olet ihan varma ajoituksesta, niin lähtisin katsomaan puristuspaine mittarilla onko pytyissä puristusta (kannessa venttiilivaurio, neste vaurioittanut männänrenkaita tms.)

[t339]

Meinaatko, että sulla on kaksi merkkiä kampuralla? En tuota konetta tunne mitenkään, mutta yleisesti ottaen kampuran merkki aina ensin kohdalleen. Tällä pois suljetaan jo se sytkän heitto, koska tuo lukee kampuralta ja todennäköisesti on hukkakipinä sytkä. Nokat sen sijaan voi ajoittaa väärin, mutta jos olet ihan varma ajoituksesta, niin lähtisin katsomaan puristuspaine mittarilla onko pytyissä puristusta (kannessa venttiilivaurio, neste vaurioittanut männänrenkaita tms.)

Ei kun vain yksi C merkki yläkerran purkamista varten vauhtipyörällä mutta se oikea kohta on vain joka toisella kampuran ympäripyöräytyksellä, koska muuten C merkki lipsahtaa helposti ohi merkin kohdalta ja jos sen saakin pysymään kohdallaan jostain syystä nokkia ei tällöin saa kohdilleenkaan vaikka kakkossylkyssä on yläkuolokohta. Tarkoitan tällä että joka kampiakselin ympäripyöräytyksen yhteydessä kakkonen käy yläkuolokohdassa mutta vain joka toinen on se varsinainen oikea C-kohta.

[Roiske]

No nyt kuulostaa jo ihan normaalilta. Tuossahan on rivikakkosissa harvinaisempi 180 asteen kampura.

Jos nyt lähdetään siitä, että jako on kohdillaan. Moottori tarvitsee käydäkseen sen lisäksi sopivan määrän polttoaine/ilmaseosta, riittävästi puristusta ja kipinän sytytykseen. Lähde siitä tutkimaan mikä ei toteudu.

[THä]

Niin, siis 4-tahti moottorihan pyörii kaksi kierrosta jokaista työtahtia kohti. Siksi vain joka toisella kerralla kun mäntä on ylhäällä, niin on työtahti kohdallaan.
Jos sytkä lyö kun mäntä lopettelee pakotahtia ja on aloittelemassa imua, niin ei se silloin käy. Siksi ei riitä katsoa, että merkit on kohdillaan, pitää myös tietään ollaanko puristustahdilla vai vaihtotahdilla. Ei sinällään liity varsinaiseen "jakoon", millä yleensä viitataan nokkien ajoitukseen suhteessa kampuraan.

Itse aina katson nuo ajoitukset esimerkiksi heittokellolla. Enempi touhuan autonmoottorien kanssa, mutta noissa etenkin vanhemmissa kun voi olla osia sekoiteltu mistä vain ja siten merkit voi olla vähän sielläpäin tai jopa ihan pielessä. Merkkejä kun voi olla vaikka jossain suojakopissa ja eri versiossa voi merkki olla ihan eri kohdassa vaikka sinällään koppa paikalleen käykin. Yleensä kun tuo ajoitus on helpoin mittailla 1-pytystä ja se tehdään overläpin kohdalla, niin helpolla tulee sitten laitettua myös sytkä tuohon 1-pytyn overläpin kohdille, mikä on sitten sen 180-astetta pielessä.

[Roiske]

Ei nyt sotketa niitä auton moottoreita tähän, niissä kun useimmiten on virranjakaja joka pyörii nokka-akselin kautta, jolloin on mahdollista asentaa virranjakaja väärän yläkuolokohdan mukaan. Näissä järjestelmissä tulee vaan yksi kipinä kahta kampiakselin kierrosta kohti, jolloin on oleellista antaako se kipinän puristustahdin lopulla vai pakotahdin lopulla.

Niin kauan kuin trikkeri on kampiakselilla, niin sytkää et käytännössä voi saada heittämään. Se antaa kipinän joka kierroksella molempiin pyttyihin puristustahdin lopulla ja pakotahdin lopulla.

[THä]

Kyllähän auton moottori toimii aika samalla lailla.. Eikä niissä nykyään jakajiakaan ole enää kovin usein ja jos on, niin nekin lähinnä hoitaa suurjännitteen jakelua ilman sen syvempää funktiota.

Jos on tosiaan tuollainen wasted spark -systeemi, niin silloin sytkä on väkisin kohdallaan.

Kuitenkin kannattaisi nuo perusasiat katsoa koska nyt on kuitenkin onnistuttu korjaamalla luomaan uusi vika

[t339]

Vaihdoin tuosta vähän ajetusta kannesta nostajat ja nokat tuohon vaihtokanteen kun noiden paikallaan olevien nokka akseleiden pakopuolen pinnat olivat huonot. Mutta, moottori on nyt aika jäykkä pyörittää kampiakselilta käsin. En ole startannut konetta viellä käyntiin, vaatiiko nämä uudet sisuskalut jonkinlaisen sisäänajon? Aika lujaa joutuu tosiaan kääntämään hylsyllä kampuraa vanhaan sydeemiin verrattuna.

[THä]

Kyllä siellä nyt on joku pahasti pielessä. Ei pidä vaatia mitään sisäänajoja. Älä yritä käynnistää noin missään nimessä äläkä pyöritä väkisin. Männät puoleen väliin ettei venat tapaa ja sitten nokkaketjua pois jne. Noin pääset pyörittämään esimerkiksi nokat erikseen ja selvittämään että mikä jumittaa.

Nyt kyllä on vähän fiilis, ettei olisi yhtään huono jos saisit siihen jonkun kaverin vähän katsomaan kanssa. Loppupelissä voi myös tulla halvemmaksi viedä kone johonkin pajalle/kanssaharrastajalle joka kasaa sen. Tosin kun itse on purettu ja osia vaihdeltu vähän summassa, niin mitään takuuta tuskin työlle saat.

[t339]

Täytyy tutkia. Käytin jo kaksi kertaa nokat irti,ketju pyörii ei ole sykkyrällä,kiristin nollattu. Vent.välykset. Kone pyörii normaalist. Ainoastaan kun nokkapukit ruuvat kiinni nokkien pyöriminen muuttuu tuolleen nihkeäksi. Näitä hieman löysäämällä pyörii kuten pitää. Kaikki pukit kuitenkin oikeassa järjestyksessä ja jako on tismalleen kuten pitää. Tuli vain mieleen että mahtaako tuo vaihtokansi olla sökö, kiero, jolloin pukeiltaan ehjän kannen nokat+pukit nyt ahdistaa prkle..esim. irroitettu ilman esilöysäämistä kannenpultit. Täytyy kokeilla tuon vaihtokannen omilla nokkapukeilla ahdistaako enään.

[Pturu]

Ei kannata missään nimessä pyörittää konetta tai nokka-akseleita edes käsin, jos nokka-akselit eivät pyöri kevyesti. Nokka-akselien tulisi pyöriä kevyesti laakeripukit kiristettyinäkin. Ensiksi perusteellinen ja huolellinen tarkastus kansien ja nokka-akselien laakeripinnoille ettei ole kolhuja tai muita epämääräisyyksiä. Onhan kaikissa pukeissa kohdistusholkit paikoillaan ja ehjät? Jos oikein ymmärsin, niin paikallaan olevat nokat eivät ole tästä kannesta? Pyörivätkö toiset nokka-akselit hyvin vai oliko niissäkin ongelmaa? Jos ne pyörivät kevyesti, niin sitten tutkisin huonosti pyörivien nokkien laakeripinnat vaurioiden osalta ja voi myös vertailumitata laakeripintojen halkaisijoita, että onko niissä eroa akseleiden välillä. Nämä täytyy muistaa mitata useammassa suunnassa, koska kuluvat käytössä rasituksen mukaisesti epätsaisesti eivätkä siis ole pyöreät. Myös nokka-akseleiden suoruus olisi hyvä pystyä todentamaan.

Onhan laakeripukit peräisin tästä kannesta ja varmasti oikeassa järjestyksessä? Nämä tulee aina pitää järjestyksessä, koska ovat kuluneet ”pareiksi” ja käsittääkseni useimmissa tapauksissa jo tehtaalla pareiksi koneistettu. Käytettynä ostetussa kannessa ei kannata luottaa siihen, että pukit ovat olleet ostettaessa oikeassa järjestyksessä, on tullut vastaan väärin kasattuja vaihtokansia.

Hyvä apu tutkimisessa olisi kunnollinen huoltomanuaali, jossa on ohjeet eri osien mittaamiseen ja tutkimiseen sisältäen eri osien sallitut mittojen vaihteluvälit. Clymerin manuaalit olen ainakin Yamahoiden kohdalla todennut aika hyviksi. Joitain virheitä niistäkin on tosin löytynyt.

[t339]

Ei kannata missään nimessä pyörittää konetta tai nokka-akseleita edes käsin, jos nokka-akselit eivät pyöri kevyesti. Nokka-akselien tulisi pyöriä kevyesti laakeripukit kiristettyinäkin. Ensiksi perusteellinen ja huolellinen tarkastus kansien ja nokka-akselien laakeripinnoille ettei ole kolhuja tai muita epämääräisyyksiä. Onhan kaikissa pukeissa kohdistusholkit paikoillaan ja ehjät? Jos oikein ymmärsin, niin paikallaan olevat nokat eivät ole tästä kannesta? Pyörivätkö toiset nokka-akselit hyvin vai oliko niissäkin ongelmaa? Jos ne pyörivät kevyesti, niin sitten tutkisin huonosti pyörivien nokkien laakeripinnat vaurioiden osalta ja voi myös vertailumitata laakeripintojen halkaisijoita, että onko niissä eroa akseleiden välillä. Nämä täytyy muistaa mitata useammassa suunnassa, koska kuluvat käytössä rasituksen mukaisesti epätsaisesti eivätkä siis ole pyöreät. Myös nokka-akseleiden suoruus olisi hyvä pystyä todentamaan.

Onhan laakeripukit peräisin tästä kannesta ja varmasti oikeassa järjestyksessä? Nämä tulee aina pitää järjestyksessä, koska ovat kuluneet ”pareiksi” ja käsittääkseni useimmissa tapauksissa jo tehtaalla pareiksi koneistettu. Käytettynä ostetussa kannessa ei kannata luottaa siihen, että pukit ovat olleet ostettaessa oikeassa järjestyksessä, on tullut vastaan väärin kasattuja vaihtokansia.

Hyvä apu tutkimisessa olisi kunnollinen huoltomanuaali, jossa on ohjeet eri osien mittaamiseen ja tutkimiseen sisältäen eri osien sallitut mittojen vaihteluvälit. Clymerin manuaalit olen ainakin Yamahoiden kohdalla todennut aika hyviksi. Joitain virheitä niistäkin on tosin löytynyt.

Juurikin laakeripukit ovat tästä kannesta mistä nokat ja nostajatkin. Mahtaisko sen takia puristua liiaksi kiinni.