Pohjolan Kurapyöräilijät

Minä vissiin olin tyrinyt ohjauslaakerin rasvauksen silleen, että olin kiristänyt laakerin väärään momenttiin jolloin seurauksena oli, että laakeriin tuli porras. Mulla vieläkin laiskottaa ja vein korjaamolle. 175€.

Eli suhtautukaa asiaankuuluvalla vakavuudella oikeaan kiristysmomenttiin ettei käy kuin Kälviällä.

350xt

Uuden laakerin asennus: mutteri 3kg/m momentti avaimella ja löysäys rajaan jossa klappia ei tunnu.

Noin ainakin armeijan huolto-ohjeiden mukaan vuonna 1995, kun noita härveleitä siellä huolsin.

Itse uusin juuri 2viikkoa sitten Hondaan ohjauslaakerit. 50€ makso AllRighistä laakerit. Olivat yllättäen jotain erikois kokoa.

Kiristys momentistä ei kyllä oo oikeastaan tietoa. Ei löydy tallista semmosta "lovi"mutteri-hylsyä.

JUHHisi kirjoitti:Ei löydy tallista semmosta "lovi"mutteri-hylsyä.

Haka-avain autotarvikeliikkeestä. Omani hain motonetistä ja maksokohan se jotain kympin hujakoilla. Tommonen säädettävä on ihan kätevä, niin käy useempaan eri kokoon.



Tuo siis sen varalle, ettei porukka ruuvarin ja vasaran kanssa vedä noita "momenttiin".

Niinpäs juu. En oo tajunnutkaan että se homma onnistuis myös tommosella avaimella. Aina vaan ajatellu että saa jostain jousen esikiristystä säätää.. mutta sama mutteri molemmissa..

Tarvii heti maantaina käydä hakemassa tommonen ja vetää kevyeseen rannemonttiin se ohjauslaakeri.

Pasi kirjoitti:Minä vissiin olin tyrinyt ohjauslaakerin rasvauksen silleen, että olin kiristänyt laakerin väärään momenttiin jolloin seurauksena oli, että laakeriin tuli porras. Mulla vieläkin laiskottaa ja vein korjaamolle. 175€.

Eli suhtautukaa asiaankuuluvalla vakavuudella oikeaan kiristysmomenttiin ettei käy kuin Kälviällä.

Mikäs se on oikea momentti?

KTM 950 LC8 Repair Manual 2003-2006 taulukon mukaan 12 Nm, mutta itse tekstissä sanotaan että kiristä kunnes välystä ei tunnu.

PS. Mites siellä Kälviällä kävi, viimeksi olen siellä ollut huhtikuussa 1985.

Eli siis mun tapauksessa olin huoltavinani ohjauslaakeria putsaamalla sitä ja laittamalla uudet rasvat. Kiristin juurikin tällä "kunnes klappia ei tunnu" menetelmällä kun sopivaa momenttiavainta ei sattunut käsille.

Ilmeisesti menetelmässä tai sen implementoinnissa oli sanottavaa koska ohjauslaakeriin kului porras ja jouduin sen uusaamaan.

Kiristys on aika lailla erilainen kartiokuulalaakereille kuin normi kuulalaakereille. Jos kartiokuulalaakerit jättää niin löysälle että tanko pääsee vapaana omasta painostaan "kellahtamaan" toiselle laidalle niin on liian löysä. Kun sen kiristää semmoseksi soppeliksi että tangon saa parkkeerattua kaikkiin asentoihin, hieman tahmea, niin pysyy ehyenä. Eli siellä on oltava esijännitystä.

Kartiolaakerit eivät vain ole niin hereät kuin kuulalaakerit.

Mitenkä jos mä nyt haluaisin kiristää ohjauslaakerini esim.10nM tommosella edellämainitulla koukkuavaimella?

Laitan siihen kahvanjatkoks 1metrin putken, ja vedän sitä kalavaa'an avulla 10kg voimalla?

JUHHisi kirjoitti:Mitenkä jos mä nyt haluaisin kiristää ohjauslaakerini esim.10nM tommosella edellämainitulla koukkuavaimella?

Laitan siihen kahvanjatkoks 1metrin putken, ja vedän sitä kalavaa'an avulla 10kg voimalla?

Eikös tuosta tule ~100 Nm? 1 kg == 9.81 N

EkiHoo kirjoitti:Kiristys on aika lailla erilainen kartiokuulalaakereille kuin normi kuulalaakereille. Jos kartiokuulalaakerit jättää niin löysälle että tanko pääsee vapaana omasta painostaan "kellahtamaan" toiselle laidalle niin on liian löysä. Kun sen kiristää semmoseksi soppeliksi että tangon saa parkkeerattua kaikkiin asentoihin, hieman tahmea, niin pysyy ehyenä. Eli siellä on oltava esijännitystä.

Kartiolaakerit eivät vain ole niin hereät kuin kuulalaakerit.

Mopoillessa pitää vauhtia olla ja sitä kiristää jos joku meinaa tunkea ohi. Kaikissa laakeriasennuksissa pitää silti välttää kiristää-sanan käyttöä.
Moottoripyörän ohjauslaakeri kuuluu niihin kone-elimiin joissa pitää olla välys. Eli lepotilassa ei voitelukalvoa litistetä pois paineella.
Kotarinkin laakeri on helppo asentaa kohdalleen ilman mitään tietoa momenttiarvoista. Koolit vaan pesiinsä sopivalla holkilla napauttamalla, niin ettei ne enää (esim litistyvän maalin takia) käytön aikana liiku.
Sitten kartioiden säätö sormivoimalla niin että voitelukalvolle jää pieni tila eli välys.
Samat periaatteet koskee valtakunnan verkossa olevia sähkögeneraattoreita ja kotoisia munamankeleita. Polkupyörähommissakaan ei ajeta kappa (eikä pipo) kireällä Siinä jos missä oppii tajuamaan laakerin herkkää elämää.

Tase kirjoitti:

Pasi kirjoitti:Eli suhtautukaa asiaankuuluvalla vakavuudella oikeaan kiristysmomenttiin ettei käy kuin Kälviällä.

PS. Mites siellä Kälviällä kävi, viimeksi olen siellä ollut huhtikuussa 1985.

No siellähän jää ilman...
Joku muu saa kertoa koko tarinan, jos haluaa

Sori, oli pakko vastata

timo kirjoitti:

EkiHoo kirjoitti:Kiristys on aika lailla erilainen kartiokuulalaakereille kuin normi kuulalaakereille. Jos kartiokuulalaakerit jättää niin löysälle että tanko pääsee vapaana omasta painostaan "kellahtamaan" toiselle laidalle niin on liian löysä. Kun sen kiristää semmoseksi soppeliksi että tangon saa parkkeerattua kaikkiin asentoihin, hieman tahmea, niin pysyy ehyenä. Eli siellä on oltava esijännitystä.

Kartiolaakerit eivät vain ole niin hereät kuin kuulalaakerit.

Mopoillessa pitää vauhtia olla ja sitä kiristää jos joku meinaa tunkea ohi. Kaikissa laakeriasennuksissa pitää silti välttää kiristää-sanan käyttöä.
Moottoripyörän ohjauslaakeri kuuluu niihin kone-elimiin joissa pitää olla välys. Eli lepotilassa ei voitelukalvoa litistetä pois paineella.
Kotarinkin laakeri on helppo asentaa kohdalleen ilman mitään tietoa momenttiarvoista. Koolit vaan pesiinsä sopivalla holkilla napauttamalla, niin ettei ne enää (esim litistyvän maalin takia) käytön aikana liiku.
Sitten kartioiden säätö sormivoimalla niin että voitelukalvolle jää pieni tila eli välys.
Samat periaatteet koskee valtakunnan verkossa olevia sähkögeneraattoreita ja kotoisia munamankeleita. Polkupyörähommissakaan ei ajeta kappa (eikä pipo) kireällä Siinä jos missä oppii tajuamaan laakerin herkkää elämää.

Jos nyt aletaan pillkua viilaamaan niin puhutaan laakereiden esijännityksestä. Jos ohjainlaakerissa ei ole esijännitystä niin se kestää pykälättömänä pyhättömän viikonlopun. Voi kokeilla jollei usko.

Esim Kopaskan oma manuaali tarjoaa momentitksi 12 Nm. Eli säätö tapahtuu siten, että yläkolmiosta kaikki teleskooppien ja ohjainakselin nipistykset auki, ohjainakselin päällä olevasta mutterista kiristys 12 Nm. Sitten nipistykset kiinni. Itse olen moisella menetelmällä viimeksi Advesta säätänyt abouttia 12 tkm:ia takaperin. Ei pykäliä tähän päivään, tanko on hieman tahmea kääntymään etupää ilmassa.

Ei sinne tarvi jättää rasvarakoja, kyllä siellä tapahtuu rehellinen metalli-metallia vasten koska tilanne on enemmän tai vähemmän staattinen. Painevoidellut kampi- ja nokka-akselit sitten erikseen.

Minulla on nyt 950 Advesta ohjauslaakeri purettuna ja alkaa kasaus vaihe. Aion pyöräyttää tuohon 12 Nm momenttiin. Kartiolaakeri on kumminkin yksi parhaimmista kuormankantajista joten ei tuollainen pieni esijännitys sitä rasita. Jos hajoaa niin vaihdetaan sitten uusi. Entinen oli täysin ehjä ja rasvakin oli vielä puhdasta. Uusi rasva on Retinax EP2.
http://www.shell.com/static/fi-fi/downloads/50515.pdf

Tase kirjoitti:Minulla on nyt 950 Advesta ohjauslaakeri purettuna ja alkaa kasaus vaihe. Aion pyöräyttää tuohon 12 Nm momenttiin. Kartiolaakeri on kumminkin yksi parhaimmista kuormankantajista joten ei tuollainen pieni esijännitys sitä rasita. Jos hajoaa niin vaihdetaan sitten uusi. Entinen oli täysin ehjä ja rasvakin oli vielä puhdasta. Uusi rasva on Retinax EP2.
http://www.shell.com/static/fi-fi/downloads/50515.pdf

Nyt on ohjauslaakeri kiristetty eiku säädetty ja keula on läjässä. Ohjaus tuntuu herkältä, kääntyy ilmassa itsestään ja välystä ei tunnu.

Toinen mielenkiintoinen seikka on teleskooppien kiristys ylä- ja alakolmioihin. Painetussa manuaalissa vuodelta 2003 on momentit 23 ja 18. PDF vuodelta 2006 on vähentänyt määriä kolmella eli nyt arvot ovat 20 ja 15. 690 endurossa momentit oli vielä vähemmän ja ne oli jopa painettu ylä- ja alakolmiohin. Selvästikin tarkkaa hommaa, näillä ratkaistaan kisoissa tuleeko kultaa vai jääkö hopealle.