Akku kokeilu, LiFePo4 käynnistysakku

[Ludwig]

moro.

tämän mielenkiintoisen aiheen käsittely meni hieman sekaisin kun asiasta puhutaan siellä ja täällä...
suojapiireistä yms. ja niiden tarpeellisuudesta en tiedä, mutta tuolla kirjoitin tästä lataamisesta, jossa ei näytä olevan mitään spesiaalia:

http://www.matkaendurot.net/phpBB3/view ... 05#p275905


L

[AnttiL]

Nämä ovat erittäin suosittuja kennoja tuolla radio-ohjattavien vehkeiden harrastajien joukossa.
Myös sieltä löytyy asiantuntemusta ja toisaalta paljon testaamista jne.
JA keskusteltuani ko porukoiden(kin) kanssa olen antanut itseni ymmärtää että jotta saavutetaan "tasapaino" riittävän hyvin on suoritettava aikaisemmin mainitsemiani nopean purkamisen ja lataamisen syklejä kennoittain jne... Myös ennen paketin kasaamista olisi kennot syytä ko tavalla tasapainottaa. heidän tapauksessa tilanne on huomattavasti kriittisempi kun joka käyttökerralla periaatteessa ajetaan akut niin tyhjiksi kuin mahdollista jolloin toista tyhjemmät kennot eivät välttämättä aloita latautumista ollenkaan.

Ja siis minulla on nyt ihan omakohtaista kokemustakin ja mittaustulosta jotta miten kävi ja siten en suosittele kenéllekkään jotta ostaa akun jossa ei tuota tasapainotusta jollain keinoa mietitty/järjestetty.

Ludviikin postaama amerikkalainen on mittaillut virtoja, MUTTA ei jännitteitä yksittäisten kennojen yli tai ainakaan ole analysoinut miten niille jäljelle jääville kennoille riittää jännite-eroa (=sitä jännitettä minkä ko kenno voi maksimissaan saavuttaa).

Minä olen putkimies joten nuo sähköhommat varmasti joku muu tietää paremmin, mutta kuinkas nyt käy myös tämän amerikkailisen testailijankin tekstin perusteella. Hänen testin mukaan yhden kennon saavuttaessa täyden jännitteensä (sarjaan kytketyssä systeemissä) se alkaa lämmetä voimakkaasti (ja tässä vaiheessa mainitaan jänniteestä jotta nousee nopeasti eli toisaalta juuri todistetaan että muilta on kaikki se pois) ja virta jatkaa silti kulkuaan. ELI siis takaisinkytkentä havainnosta on että kennon sisäinen vastus kasvaa huomattavasti eli siis muille kennoille jäljelle jäävä jännite-ero pienenee mitä enemmän lämpenee eli vastus kasvaa eli syntyy jännitehäviötä (kun oli sarjakytkentä) ja väkisinkin tulee tilanne että ne eivät voi latautua samaan jännitteeseen kuin se ensimmäisenä huipun saavuttanut? Samalla syntyy tilanne josta erikseen varoitetaan että kennoa ladataan liian alhaisella jännitteellä, mitä lie vaikuttaa mutta ainakin sen, että epätasapaino lisääntyy automaattiseti?
Lisäksi näiden kennojen ominaisuus kun on että antavat jännitteen pudotessakin kutakuinkin saman virran ulos eli täydempi kenno ei tyhjene ensin voimakkaammin, jälleen epätasapainoa ylläpitävä ominaisuus...

Radio-ohjattavien puolella on sanottu että tasapainotuslaturin käyttö säännöllisesti kymmenkertaistaa akkupaketin iän (heidän käytössä). No, kukin uskoo mihin haluaa ja toimii niinkuin itsestä tuntuu.

No edelleenkin todella hyviä kennoja oikein käytettynä ja oikeassa sovelluksessa.

Lienee epäselvä ja huonosti jäsennelty hyppivä viesti kun on kirjoitettu vähän sinne tänne lisäillen huomioita väliin jne mutta asia voi jollekin selvitä tai ei


Muokataanpa tähän viestiin se ajatus mitä tarkoitan niin sähköteknisesti jotta josko tuosta höpötyksestä ei saa selvää.

eli laturi tuottaa vaikka sen 14,4 V, sarjaan kytketyt kennot ovat siis kukin "saamassa siitä" 3,6V eli jos kaikki ovat tasapainossa on lopussa kaikilla 3,6 napajännite. No, nyt jos yksi kenno (tai rinnan kytketty kennopaketti) saavuttaa täyden jännitteen niin amerikkalaisenkin havaintojen mukaan ko kennon jännite nousee ja se lämpenee. Oletetaan että ko noussut jännite on vaikka vain 3,7V (jännite eli jännitehäviöhän on sisäisestä vastuksesta riippuva, vastus taasen yleensä lämpötilan funktiona nouseva kuten tässäkin tapauksessa, kun on ulkoisen jännitelähteen eli laturin aikaansaamsta jännitteestä kyse) eli muille sarjassa oleville kennoille jää sitten 10.7V ja taas seuraava saavuttaa sen 3.7V jne ja lopulta sille viimeiselle jääkin enää 3.3V mikä ei ole kovin paljoa ja kenno ei lataannu lähellekkään täyteen! Kun riittävän monta kertaa lataa siten että kolme kennoa saavuttaa aina vain nopeammin nopeammin sen täyden jännitteen ja yksi jää aina vaan vajaammaksi niin lopulta yksi jää tuohon 3.3 volttiin olettaen että se kohonnut jännite ei ole kuin 0.1V yli tuon maksimin! Nyt kun tuohon lisätään vielä se, että kun kennon jännite on alhainen niin sen virran vastaanottokyky on aina vaan heikompi ja samalla sisäinen jännite häviö pienempi niin muille kennoille paremmassa iskussa oleville "käytettävissä oleva" jännite kasvaa ELI taasen niin että kohtapa saavutetaan kennokohtainen ylijännite vaikka laturin napajännite koko akun yli onkin oikea.

No, nämä ovat putkimiehen pään seinään hakkaamista eli jos joku tietää paremmin niin kuulen mielelläni.

Ja siis edelleen muokkausta niin tuo 3,6 on maksimi sallittu lataus jännite ko kennoille.

Se miksi täydet kennot eivät "lepotilassa" purkaudu sarjassa olevaan heikommassa jännitteessä olevaan taasen johtuu (minun tulkinnan ja lueskelun perusteella) siitä, että kennon lepojännite (täydellä kennolla noin 3,3V) ei juurikaan riitä lataamaan tyhjempää kennoa vaan heikompi kenno saavuttaa käytännössä heti saman jännitteen mutta ei ota taasen sitä virtaa vastaan ja tasaantumista ei juuri tapahdu? Mutta tämä nyt on sellaista rivien välistä tulkintaa että en ota mitään vastuuta ko tulkinnan oikellisuudesta josko muustakaan kyllä.

Mutta tämä havainto taasen tukee sitä, että jos täydet kennot nappaa latausjännitteestä vaikka sen 3,7 ja sille heikolle jää vain 3,3 niin se ei enää lataudu käytännössä ollenkaan!

[Creature]

Jos jotakuta kiinnostaa ja jotain apua kenties on niin tuolta löytyy haulla em merkittävän harrastajaryhmän keskusteluja. LiPot kuitenkin se yleisin akkutyyppi RC-lennokkikäytössä ja kovin kriittisenä akkutekniikkana ei taida olla sovellettavissa järkevästi mp-käyttöön - mm lataus- ja kylmäongelmat. LiFeistä toki myös keskustellaan.

http://lennokit.net/index.php

[Yamato]

Tiukkaa tuntuu vääntö olevan teorioiden ja käytännön kohtaamisesta.
Käytännössä tänä aamuna reilun 10 asteen pakkasessa akku vaati useamman minuutin herkistelyn valoja polttamalla ja starttaamalla ennenkuin alkoi antamaan virtaa ulos. Sitten pyöritti kuin kesäkelissä. Reserviä kannattaa akussa olla ettei mene tyhjäksi jo lämmitysvaiheessa. Epäilen kyllä käyntiinlähtöä 20 asteen pakkasessa. Se selviää kun pakkanen tulee. Teoriasta riippumatta.

[AnttiL]

Olikos yamato:lla minkä merkkinen?
Varsinkin Shorai mutta myös muut on pakkasessa ei niin hyviä.

Itse en oikeastaan koskaan starttaa pakkasesta ja jos (esim päitsi) niin sitten polkimella. Mutta talvellakin on toiminut juudelleen käynnistimenä erinomaisesti viime talvena.

[Yamato]

Antigravity 16 kennoinen.

[virta]

Mutta tämä havainto taasen tukee sitä, että jos täydet kennot nappaa latausjännitteestä vaikka sen 3,7 ja sille heikolle jää vain 3,3 niin se ei enää lataudu käytännössä ollenkaan!

Molemmista menee sama (todella pieni) virta läpi. Kovemmassa jännitteessä oleva kenno muuttaa sen lämmöksi pienemmässä jännitteessä oleva latautuu. Lennokkilaturihan lopettaa latauksen tässä kohtaa (eli vajaa kenno jää vajaaksi), mutta moottoripyörässä lataus jatkuu ajon ajan.

Koitin tavailla oleelliset osat advriderin tarinoista läpi ja lopputulemana näissä ei ole mitään elektronisia suojauksia ja tasauksia. lifepo akku tasaa itsensä pikkuhiljaa (tuolla läpi vuotavalla virralla) kun sen latausta jatketaan, mutta tästä tosiaan "paremmat" kennot kärsivät. Kukaan ei oikein osaa sanoa kuinka paljon. Antigravityn kennot tasaavat itsestään moninkertaisella virralla vs shorai (käytettyjen kennojen ominaisuus). Riittääkö se riippuu lopppeleissä starttien määrästä vs latauksen(ajon) määrästä ja kennojen tasalaatuisuudesta alunperin. Myös latausjännite vaikuttaa kovasti paljon näiden akkujen kanssa. 13.8V tuota itsetasausta tapahtuu enää 10% 14.4V:sta. 14.4V laturissa siis kennot ajan kanssa tasaantuvat, mutta samalla akkua kyllä peruttamattomasti kulututetaan.

Tyytyväisiä tuntuvat käyttäjät olevan ostamiinsa lifepo akkuihin. Taitaa vaan suuri osa viesteistä olla kirjoitettu muutaman päivän oston jälkeen:)

[AnttiL]

Mikään kenno ei lie lataudu latausjännitettä korkeampaan jännitteeseen!

[Yamato]

Tänään pääsin kokeilemaan antigravitya pakkassäässä. Ulkona -25 astetta ja eristämättömässä kylmässä tallissa ehkä aika liki saman verran tai vähän vähemmän.
Ensimmäisellä starttinapin painalluksella ainoa elonmerkki oli penkin alla naksuva rele. Muutaman minuutin valojen polton ja startin kiusaamisen jälkeen akku heräsi ja alkoi antaa virtaa ulos. Starttinappi tukevasti pohjaan ja hetken päästä älseekasi heräsi henkiin. Akkutesti sai hyväksytyn arvosanan.

[ÖÖ.]

Tänään pääsin kokeilemaan antigravitya pakkassäässä. Ulkona -25 astetta ja eristämättömässä kylmässä tallissa ehkä aika liki saman verran tai vähän vähemmän.
Ensimmäisellä starttinapin painalluksella ainoa elonmerkki oli penkin alla naksuva rele. Muutaman minuutin valojen polton ja startin kiusaamisen jälkeen akku heräsi ja alkoi antaa virtaa ulos. Starttinappi tukevasti pohjaan ja hetken päästä älseekasi heräsi henkiin. Akkutesti sai hyväksytyn arvosanan.

Aika samalta kuulostaa kun Shoraillakin. Toivottavasti tuo Anti-g kestää tuota pitempään.

[Yamato]

Akkutesti (Antigravity 16 kennoinen) on menossa nyt siinä vaiheessa, että se pitäisi saada jollain konstilla takaisin ameriikkaan tehtaalle tutkittavaksi, jotta mikä meni pieleen.
Savua siitä ainakin tuli runsaanlaisesti.

Lentorahtina ei voi nykyisten määräysten vuoksi lähettää. Sitä en vielä tiedä onnistuuko laivarahtikaan. Siinä tapauksessa voi tosin takuukäsittely ihan pikkusen venähtää pitkähköksi.

[jaa]

Onkos kukaan asennellu noita Antigravityn 16 cell akkuja 990 Adveen? Ite tilasin tuon siinä vol 2 kimpassa (liekö kohta 3-4 kk sitten) ja nyt olen viimein pyörän kasausvaiheessa ja aloin nyt vasta katsomaan miten sen saa asennettua tuonne akulle varattuun tilaan. Kun ulkomittoja tajunnut tarkastaa, niin tuohan 16 cell on yli 2cm korkeampi kuin alkuperäinen 990 akku, niin ootteko sorvanneet sitä akulle varattua koteloa vai oletteko muokanneet johtoja ja laittaneet akun kylelleen? Kylelleen kun tuo mahtuisi ihan ongelmitta. Tosin valmistaja tuskin on tarkoittanut tuota akkua kyljelleen asennettavan, että mitähän se siitä taas tuumailee... Vai meneekö tämä nyt tyhmien kysymysten osastolle...

[Yamato]

Saa sen laittaa miten päin parhaaksi näkee. Valmistajan sivulta "CAN BE INSTALLED IN ANY ORIENTATION- These are DRY CELL batteries and do not have liquids that can spill out of the battery."

[Ludwig]

hola.

juu, kyljelleen vaan, näin laitoin juuri omanikin. paketissa olleista teipillisistä pehmusteista leikkasin pari soiroa fylliksi, ettei hölsky.
johdot vedin niin että molemmat tulee vasemmasta yläkulmasta lokeroon, akku vasemmalla kyljellään, navat siis vasemmalle, +napa on alapuolella sijaiten siinä alkuperäisen akun kumilaatikossa, ja -napa yläpuolella niin että sen kaapeli tekee ylimääräisen pituudenpoistolenkin alaspäin, ja alamutka jää kotelon ja sen kumilooran väliin kumin vasemmalle puolelle;

laitoin vielä +kaapelin kulkemaan muoviputkessa sisääntulokohdalla, koska alunperin asennuksessahan se (vanha johto) oli kulunut puhki ja oikoi akun tyhjäksi.

http://www.advrider.com/forums/showpost ... stcount=23

" You could also try our Small Case 16-Cell but it would have to be laid on its side... Which is fine for lithium but it not as pretty as a direct fit. "

on kyllä sähäkkä akku, napista kun painaa, niin kone käynnistyy kuin sähkömoottorin napsais päälle...

L

[Ludwig]

...jotta mikä meni pieleen.
Savua siitä ainakin tuli runsaanlaisesti.....

mitä tapahtui? siis ennen savustusta? pitkä starttaaminen, vai rysäys ryteikköön, vai mitä?

L