Akku ja sen lataamisen jalo taide

[matti]

Pkilpo-veli tuossa hienosti todisti nimenomaan vakiovirralla
ladattavien akkujen kuten NiCd&NiMH-koneistojen kemiasta.
Mopoissa yleisillä lyijyakuilla taas ei itseasiassa ole nimellistä
latausaikaa, kun niitä voi varata loppuvaiheessa vain vakio-
jännitteellä, jottei ylilataus vahingoita akkua. Tosin uusimmat
suljetut lyijyakut sietävät pientä ylilataustakin oivallisen raken-
teensa ansiosta. Mutta tyhjän lyijyakun elektrolyytti on lähes
pelkkää vettä. Se ei ota heti virtaa, joten varautumistakaan
ei voi hyvin ennustaa.

Me Matit olemme usein pienipotentiaalisia ja auton akulle tuo
huima Matti-laturin 4 A on aika vähän, hyötysuhde * aika * 4 A
vaatisi tyhjälle 70 Ah akulle, ottaen huomioon tuon virran nollilta
lähtemisen luokkaa päiväkausia lataamista ja on silti liian vähän
nostamaan napajännitettä kovin ylös. SE:n 11 Ah akulle 1 A laturi
on taas jo melko paljon, joten sen saa paljon helpommin ylivaraus-
tilaan eli jännitteen nousemaan veli-Hannun todistamaan esim. 15 V:iin.

Ja lyijyakuilla erityisesti jännite on se tappava, niin liian matala
kuin korkeakin. Varaus-purkaus-kemia toimii vain, kun jännite
saadaan latauksen loppuvaiheessa tarpeeksi ylös (esim. 14,5 V
hetkittäin) ja pidempään ei yli 13,8 V. Vastaavasti purettaessa
ei ole hyvä mennä jatkuvassa tilassa alle 12 V, koska siellä tulee
vesiperä vastaan. Jos jännite ei nouse ladattaessa tuonne yli 14 V,
niin akku menee nopeasti pilalle kennolevyjen ei-palautuvan
sulfatoitumisen vuoksi.

Automaattilaturit ovat nykyään useimmat kolmivaiheisia, jolloin
alussa yritetään panna vakiovirtaa, jotta kovalla jännitteellä
saadaan lataus käyntiin. Keskivaiheilla pidetään sopivan korkealla
vakiojännitteellä varautumisaika lyhyenä ja virta kuitenkin kohtuul-
lisena ja loppuvaiheessa luokkaa 13,8 V vakiojännitteellä varaustila
vain yllä elektrolyyttiä "kiehuttamatta" .

Ja pitäisikö vielä korostaa, että jännitteellä on suuri merkitys tietenkin
vain tyhjälle tai täydelle akulle. Jos varaustila on sieltä väliltä, niin
esim. kylmää moottoria startatessa akun napajännite saattaa hetkellisesti
laskea reilusti alle 11 volttiin. Ja taas jos halutaan akkuun nopeasti lisää
virtaa, niin jännitettä (ja latausvirtaa) voidaan nostaa huomattavasti,
kunhan ei ajauduta ylivaraustilanteeseen (HUOM: räjähdysvaara!).

[Hessu M]

Ainakin CTEKin latureissa tulee mukana johdonpätkä jonka asensin mopoon kiinteästi. Johdossa on pistoke + kuminen tulppa, joka suojaa roiskeilta. Eli kun halajaa akkuun latausta, niin laturi kiinni tähän pistokkeeseen ja sitten virtaa seinästä.

On helppoa eikä tarvitse räpsytellä akun tuntumassa hauenleuoilla. Sitä nimittäin kannattaa varoa. Jos akku poksahtaa kasvoille, niin ulkonäkö ei varsinaisesti kohene. Poksaus saattaa käydä akun sisäisenkin vian takia. Eräs korjaamoammattilainen sai auton 60ah akun silmilleen tällaisen vian takia siinä vaiheessa, kun kytki laturin verkkovirtaan. Henki säilyi ja näkökin ainakin osittain mutta kasvot oli kuin elokuvan zombiella.