Akku

[Kewar]

Ajan lähinnä niitä lyhyempiä matkoja. Tosin kyllä sitä kymmeniä kilometrejä kertyy ajopäivinä, mutta ei satojen kilometrien matka-ajoja. Ajotyyli on pysynyt aika lailla samana ja aikaisempien akkujen kanssa ei ole ollut ongelmia. Tuohon ylilataamiseen en oikein jaksa uskoa tällä kertaa. Luulisi laturin(ei halvin mahdollinen) säätelevän lataamista asianmukaisesti.
Vaihtoakku ei myöskään sopinut XT:hen.. Mallimerkinnän mukaan oli oikea, mutta akkunapojen "kylki" oli kiinni akussa. Kantikasta miinusliitintä ei voinutkaan laittaa kiinni akkuun. Olisi taas pitänyt olla tarkempi. Samalla mallimerkinnällä oleva Yuasa oli juuri oikeanlainen ja sillä päristellään. Lisäksi tämä "kuraveli" ei ole veli laisinkaan. Paremminkin wannabe "kura/endurosisko", mutta vielä kuljen pikitiellä

Myynnissä siis ihan uusi, liikkeessä hapotettu Eurogloben akku YT9B-BS 12V 8Ah. Halvalla! Vaikka en ole merkkiä kehunutkaan, niin tässä vaihdokissa on ainakin erilainen, tiiviimpi kennosulku(samanlainen kuin Yuasassa). Ja napoihin tosiaan käy lituskat liittimet. Toimituskin onnistuu Turun seudulla.

[Mika_Tz]

Lisäksi tämä "kuraveli" ei ole veli laisinkaan. Paremminkin wannabe "kura/endurosisko", mutta vielä kuljen pikitiellä

Kun kerran tuon akun toimitus onnistuu Turun seudulla, niin ei muuta kuin mukaan Turun seudun päristelyihin ja hiekkateille .

[matti]

...tämä "kuraveli" ei ole veli laisinkaan...

Anteeksi oletuskohtelu ja lämpimästi tervetuloa joukkoon!
Nämä sähköaiheet ovat houkutelleet mukaan useampia
uusia osallistujia, teknistä askarettahan tällä saralla riittää!
Ajaminen on tietenkin useimmille elämän suola, mutta
kyllä täällä aika monella on yhtälailla näpräys ja rakentelu
sekä kaluston survival-haastaminen nimenomaan pääsisköhän
eikä kuinka lujaa pääsis -mielessä tärkeää! Kiitokset
piristävän yllättävästä avautumisesta

Nuo valmistajien käyttämät yleiset mallimerkinnät ovat tosiaan
ikävästi vain suuntaa-antavia, kuvannevat vain päämittoja
ja yksityiskohdat kukin valmistaja säveltää parhaansa mukaan.
Voisi kuvitella, että tuo XT:si on juuri suunniteltu tuollaiseen
lyhyeen ajoon ja usein toistuviin käynnistyksiin. Talvisäilytyksessä
ainoastaan useampivaiheiset automaattilaturit soveltuvat pitkä-
aikaiseen varaajakytkentään, yksivaiheinen laturi on kytkettävä
heti irti, kun akku tulee täyteen. Tuo YT9B-BS on suljettu akku,
sitä ei ole tarkoitettu hapotettavaksi kuten tavalliset lyijyakut.
Suljettuja akkujahan ei kannata ladata tavallisella akkulaturilla
ollenkaan, kun täyttymistä ei tiedä; akku ehtii helposti puhaltamaan
ylipaineventtiilistä ja on elektrolyytin menetyksen myötä nopeasti
vainaa.

[Kewar]

Eipä mitään, moi myös muille foorumilaisille! Esittelyt on jäänyt, kun on suoraan keskittynyt näihin tekniikkajuttuihin.

Btw. Kyllä tuohon YT9B-BS akkuun happoa tai vastaavaa laitettiin. Katsoin itse miten laitettiin "happopatteri" voimalla kiinni kennoihin ylösalaisin, neulalla reikä muovipatteriin, jotta happo meni kennoihin. Sitten akun sulku. Tuo on ymmärtääkseni ns. AGM teknologiaa, korjatkaa, jos olen väärässä..

[matti]

[quote="Kewar"...Kyllä tuohon YT9B-BS akkuun happoa tai vastaavaa laitettiin....[/quote]
No onpa mielenkiintoinen homma, "kaikkea se saksalainen
keksii ja jaappanilainen kopioi". Yuasakin antaa suoraan
nettisivuillaan happopatruunan asennusohjeet ja Boschillakin
on uunituore esite jopa suomeksi. Varsinainen keksintö, myyjille
luotu, kestää myyntivarastosäilytystä samalla tavalla kuin
märät lyijyakut. Mutta toisaalta, kun rakenne ei ole tiivis,
niin herkkä ylivaraustilanteille ja elektrolyytin menetykselle.
Varsinaiset suljetut akut voivat rakenteensa puolesta sietää
pientä ylivarausta ylipaineventtiilinsä ja kemiallisen toimin-
tansa ansiosta. Parhaimmillaan sovelluksissa, joissa riittää
maltillinen lataus kuten matka-ajossa. Jos tällaisen panee
märän akun tilalle, niin hyvin tarkkaan kyllä mittaisin lataus-
jännitteen ja tarvittaessa sarjadiodilla pudottaisin sitä akun
kestoiän varmistamiseksi.

[Juhazi]

Hei kuraveljet ja -siskot,
kun luin tätä ketjua, niin tuli epäilys, että ymmärrättekö toisianne kun puhutte latausjännitteestä? Jotkut tuntuu puhuvan "ulkoisella" laturilla lataamisesta ja itse taas ajattelin että ketjun alkuperäinen ongelma olisi pyörän antaman latausjännitteen "ylimäärästä" elikkäs jännitteensäätimen viasta. Nämähän on oleellisesti eri asiat ja jos tätä ei tajua, ei pääse asiassa puusta pitkään.

Itsekin juuri haeskelin "SRX-polkupyörääni" uutta pikkuakkua ja lopulta se löytyi Motonetistä, tavallinen 6Ah hapotettava lyijyakku. Olisin ottanut hyytelöakun, mutta tuota pientä kokoa ei ollut hyllyssä, liekö olemassakaan. Onneksi näitä tavisakkuja saa nyt 20-25€ hintaan. Moottoriveneeseen ehkä otan seuraavaksi hyytelöakun, vai tietääkö joku sanoa pahaa sanaa niiden tärinänkestosta??

[Sottapytty]

Moottoriveneeseen ehkä otan seuraavaksi hyytelöakun, vai tietääkö joku sanoa pahaa sanaa niiden tärinänkestosta??

Mun mielestä hyytelö/geeliakkuja ja AGM akkuja kehuskellaan mainoksissa niiden tärinän kestolla.



Lyijyakuista viime päivinä jotain oppineena, ajattelin laittaa havaintoni tänne. Jos vaikka olisi jollekulle avuksi.
Korjatkaa jos on jotain väärin.


Perinteinen akku. Happo nesteenä ja akkuvesi lisättävissä.
Huoltovapaa akku. Happo nesteenä.
Geeli/hyytelöakku. Happo geelimäisenä.
AGM akku. "kuiva-akku" (Absorbed Glass Mat) Happo imeytetty lasikuitumattoon.

Geeli ja AGM-akut voi asentaa vaikka kyljelleen.

[Kewar]

Noin itsekkin ymmärtäisin akkujaottelun, kuten edellä mainittiin.

Ymmärsin kyllä että vikaa voi olla sekä ulkoisessa laturissa että mahdollisesti itse pyörässä. Laturi lataa ja siinä on testeri samassa. En oikein jaksa uskoa, että siinä olisi vikaa(akku ei ole edes ollut jatkuvasti latauksessa, vaikka laturi sen mahdollistaa). Miten voi parhaiten testata moposta, onko säädin mahdollisesti viallinen Ei viitsisi heti uutta akkua pilata.

[matti]

...ymmärrättekö toisianne kun puhutte latausjännitteestä?...

Eihän se akkurukka taida tietää eikä erotella mikä sitä
latausvirtaa puskee, aina kun sen navoissa on sen
omaa varaustilasta ja olosuhteista johtuvaa jännitettä
suurempi jännite, niin sillä myös akku latautuu. Kun
akku on mopossa kiinni, niin sama latausjännite näkyy
tietenkin myös kulutuksessa esim. jokaisella kytketyllä
lampulla.

Tuo Kewarin akunmenetys saattaa ilmanmuuta johtua myös
sulkemisen epäonnistumisesta ja/tai viallisesta ylipaineventtiilistä.
Suljettujen lyijyakkurakenteiden, olipa geeli vaikka vehnä-
jauhosta tai elektrolyytti lasikuitumattoon imeytettynä,
pitää olla tiiviitä, jotta erityisesti ylivarauksen aikana syntyvät
happi ja vety saadaan yhtymään vedeksi. Turvallisuussyistä
kaikkiin suljettuihin paineastioihin tarvitaan tietenkin ylipaine-
venttiili, jonka tehtävä on estää räjähdys silloin, kun akun
oma kemiallinen toiminta ei pysty hillitsemään paineen nousua.
Vuotamiselle on siis kaksi syytä, ehdottomasti todennäköisin
liian suuri ylilataus tai sitten akkurakenteen vika.

...Miten voi parhaiten testata moposta, onko säädin mahdollisesti viallinen...

Jännitemittarilla on helppo varmistaa latausjännite joko akun
navoista tai startin päästä, jos se on helpommin näkösällä tai
yksinkertaisimmin, jos mopossa on lisälaitteiden virtaliitin kojetaulussa.
Jännitenäyttämä riippuu akun varaustilasta ja kierroksista. Tärkeintä
olisi mitata täyden varaustilan jännite eli pitkän reissun päälle
muu kulutus pois ja mittari kiinni. Jos näyttää etenkin ajokierrok-
silla reilusti yli 14 V, niin jäljet johtavat ajotavoista, käyttöolosuhteista
ja ylityksen määrästä riippuen ennemmin tai myöhemmin sylttytehtaalle...
Jos taas näyttämä ei yllä 13,8 V asti, niin ongelmana on kuten
muutamissa DRZ-keskusteluissa on tullut esille alilataus, lyijyakun
purkaus-varaus-prosessi ei ole palautuva, vaan kennolevyt
sulfatoituvat pilalle.

[Juhana]

Mun yammussa normaali jännite ilman kuormaa 14.1-14.9 v

Eikä se valot päälläkään laske kuin tyhjäkäynnillä.

Ex koneesta rikkoutui tasaaja,jännite nousi 15,5 v valotpäällä.Akku kiehahti silloin.

[matti]

Tuo 14,9 V mahtanee olla ehjäksi luokiteltavan irtosäätimen
antojännitteen yläraja ilman akkua (no load). Jos latausjännite
ajettaessa olisi noin kova, niin kesäkuumalla akseleita myöten
suossa revitettäessä moottorin vieressä oleva akku käy niin
kuumana, että helposti puhaltaa ylipaineventtiilistä. Tuo lyijy-
akun kaasunmuodostus näyttää olevan voimakkaasti lämpö-
tilariippuva, alkaa 50-asteisena 13,8 V:ssa ja -30 asteen
pakkasessa sietää 18 V, kiinnostuneille syventäviä taulukoita.

[Juhana]

Elektroniikka komponenteissa yleensä kyllä,mutta tässä kohtaa ei ole,vaan ohjekirjan mukaan mittaus ilman valoja,ja varmenmmaksi vakuudeksi kävin tallissa vähän mittailemassa,

akkujännite sammuksissa 12,84 V
Käydessä 14,32 V
Valotpäällä käydessä 13,83 V (130w)
Kierrosten kasvu ei vaikuttanut ilman kuormaa tai kuorman kanssa jännitteeseen yhtään.

Btw,tuossa orginaalisti akku takalokarin ja penkin välissä kyljellään,mulla takajousen vieressä penkin alla,eli kaukana koneesta ja varsinkin pytyistä.

Akkuvalmistaja silti hauskasti ilmoittaa max lataus virraksi 1A

http://www.mdsbattery.co.uk/shop/produc ... mentID=155

Ohjekirjakin sanoo,että ERILLISELLÄ latauslaitteella pitää ladata pienellä virraalla pitkään.

Mutta kyllä nää akut silti kestää,kun oikein käyttää.

[matti]

...Käydessä 14,32 V, valotpäällä käydessä 13,83 V (130w)...
Akkuvalmistaja silti hauskasti ilmoittaa max lataus virraksi 1A

No jovain, tuohan on varsinkin valot päällä jo kovinkin varman
päälle hyvä, suorastaan eniromainen! Varsinkin, jos virtaa kuitenkin
riittää toistuviin starttailusahauksiin!
Tuo akkuvalmistajan ilmoitus tarkoittaa maksimiylilatausvirtaa (C/10),
jolla kaasunmuodostus vielä hallitaan paineen karkaamatta.

[Juhana]

Ajattelinkin että jotain outoa on kun laturin max latausvirta on 31,5A :lol

Jos tuo akku nyt tyhjenee jostain ihme syystä,niin on kyllä lujilla,kun alkaa laturi tuuppaamaan virtaa...

[matti]

Tuolla Sottapytyn löytämässä Odyssey-manuaalissa
on mielenkiintoinen kuva akun ominaisuuksista suurilla
virroilla ladattaessa. Jos laturista saataisiin yksinomaan
lataukseen tuo 30 A, joka on tosiaan paljon mopoon,
niin esimerkiksi tilanteessa, jossa käyntiinlähtöongelmien
vuoksi akku on starttailtu tyhjäksi, niin kun kone vihdoin
saadaan käyntiin, niin puolessa tunnissa 40 % täydestä
kapasiteetista on saatu ladattua. Siis aika nopeasti
kapasiteetti palautuu, mutta täyteen lataukseen menee
tietenkin paa'aljon pitempi aika, kun akun napajännitteen
nousu pienentää nopeasti latausvirtaa. Ja lataushyötysuhde
suurilla virroilla on aika huono, tässä esimerkissä pantiin
0,5 h * 30 A = 15 Ah ja akkuun jäi vain 40 % eli 4 Ah.

Odyssey ei näytä lupaavan mitään Yuasan tyylistä selkeää
max. ylilatausvirtaa (jota mopossa ei käytännössä voi valvoakaan),
vaan kehottaa vain huolehtimaan, että ylläpitovaraustilassa
jännite ei nouse yli 13,8 V.