Pitipa iskee nappinsa tahan kun ei ole tullut aikoihin taalla kaytya.
Sattuipa niin etta muutaman vuoden mopottoman vuoden jalkeen piti konepyora saada alle kun polkupyoraily alkoi olemaan liian tuttua ja ylikuntokin ihan oikeasti paasi iskemaan. Kun oikealla kurapyoralla ei taalla oikein helposti paase edes soralle, piti katsoman jotain korviketta. Ettei menisi aivan peruskauran mukaan niin tuli rohkeasti hankittua aitoa italialaista verta, MV Agustan Turismo Veloce. Monta kertaa mietin etta meneeko sormet sontaan mutta kerrankos tuota, tehtaalle matkaa kampilta 80 km ja tehdastakuukin nykyaan 3 v joten rohkaisin mieleni.
Nyt vuoden saldona voin todeta etta aika tyytyvainen Agustan omistaja. Naita ei nae edes taalla kuin silloin talloin eika maine ole kovin kaksinen luotettavuuden osalta. Itseltani poksahti lambda-anturi sisaanajon aikana joka vaihtui ekassa huolossa. Sen jalkeen pelannut ihmeen hyvin. Mopolla on yllattavan makia ajaa jo aivan ajoasennon johdosta: Loiva polvikulma, korkeahko satula ja stonga lahella. Ja moottori kay yllattavan siististi kun vertaan vanhaan KTM 950:seen. Alakierroksilla hieman on-off mutta kun paasee kunnolla lykkaamaan niin ei voi moittia. Jousitus on hyvin balanssissa jo tehtaan jaljilta, ainoastaan teravat kolot / saumat iskee hieman lapi ilmeisesti melko yksinkertaisten etukeppien vaimentimien johdosta, loppuu virtaus kesken. Eli ei ole WP:n veroinen, valitettavasti.
Mutta ei talla soralle ole asiaa vaikka mopo tulee tehtaalta Pirellin jonninmoisilla Scorppareilla. Pikipyora.