Sisu Extreme matkaenduroperspektiivistä

Racing Team Pohjolan Kurapyöräililjät, eli kisakeskustelut tänne.

Valvojat: Jukka, Moderaattorit

skuikka
Viestit: 2203
Liittynyt: Ma Joulu 18, 2006 8:00 pm
Pyörä: SE ja Temmi 450fi
Paikkakunta: Vantaa/Parikkala

Sisu Extreme matkaenduroperspektiivistä

Viesti Kirjoittaja skuikka »

Tätä muille somealustoille olenkin jo jakanut mutta laitetaas tännekkin teksti kun kaikki ei niistä hömpäkkeistä tykkää.

Kisarapsaa Sisu Extremestä. Eli tarinaa Pirkanmaalaisten pakkomielteestä luetteloida hulluja.
Sisuun osallistuminen on ollut haaveissa heti ekasta Sisusta asti mutta kaikennäköiset terveysongelmat ja työkiireet on aina sattuneet sopivasti tielle. Tänäkin vuonna näytti pahalta, Moto Adventure Dayssin koulutuksia oli torstaista lauantaihin, onnekseni Sisu typistyi yksipäiväiseksi joten oli mahdollista ehtiä valmiiksi vähäsen väsyneenä sunnuntaiksi ajamaan.
Hemmetti että oli hieno kisa. Reitti oli huippu, yleisön kannustus soi vieläkin korvissa ja pääkin kesti nipussa niin että sain ajettua niin hyvin kuin minun taidoilla ja kunnolla vaan voi.
Näin jälkeenpäin luulen että oli ihan hyvä etten aiemmin lähtenyt, ei se ihan helppoa pätkää ole ajaa. Nyt aletaan olla tilanteessa että ne sadat treenitunnit on hakanneet tärkeimmät perusjutut sille tasolle että tekniikka kestää kasassa vaikka aivot sammuu ja kroppa hiipuu. Sen se vaatii, jokainen virhe vie voimia joten niitä ei saa liikaa tehdä
Prologi meni kivasti, ei sähellystä, perusvarmaa suorittamista. Edes kädet ei menneet tukkoon. Sinällään ei kummoista kiirettä ollut koittaa päästä lähtöjärjestyksessä kovin kärkeen mutta kun jännitti niin penteleesti, teki pari pikkulenkkiä alkuun hyvää.
Itse kisassa alkoi puolen tunnin jälkeen jännittää että loppuuko voimat, aina sitä tulee vähän liian lujaa alussa ajettua. Sain kuitenkin järkevästä rytmistä kiinni ja pidettyä pikku energiapatukkapiknikkejä. Siitä eteenpäin paria mokaa lukuun ottamatta helvetin varmaa perustekemistä loppuun saakka ja siihen olen äärettömän tyytyväinen. Ajoin rauhassa, aina kun yhtään epäilytti, kävelin katsomaan mistä kannattaa mennä, kuuntelin viisaampien vinkkejä, tuumasin vielä kerran, odottelin että on varma olo ja ajoin. Yhtään jos piti pinnistää, pikku tauko ekassa passelissa paikassa ja taas puurtamaan eteenpäin. Oikein kunnon insinöörienskaa, tylsää ja eleetöntä ajoa minimiriehumisella
Kerran heitin pyörän vahingossa, piti laukaista helpolle kynnykselle paikaltaan ja päästin kytkimen liian aikaisin, Superi nousi ylös ja kaatui kyljelleen, minä en ja kaaduin selälleni. Ei vaurioita. Toinen kaato oli vaan tyhmä, ylenkatsoin yhden helponnäköisen kivikkomäen ja luulin saavani rullailtua sen lepäillen ylös. Ei ollut niin helppo, stumppasin ja kaadoin alamäkeen. Laura Liimatta ja sen pyörännostoneuvot pyöri mielessä kun kampesin väärinpäin pötköttävää Superia pyörilleen ylämäkeen. Siitä kun sai ajettua pyörän ylös, piti ottaa kunnolla happea ettei koita liian väsyneenä töheltää ja aloita syöksykierrettä. Lepo palautti sen verran voimia että alkoi taas homma sujua vaikka pikkutaukoja piti alkaa pitää tosi tiheään. Se pitkä mäki varikon lähellä josta lauantai-iltana leukailin että miettikääs jos olisi tosi tehokas ja pitkä pyörä niin olisi varmaan helppo nakki, oli juuri sitä. Superi helpottaa elämää tuollaisissa paikoissa. Renkaan kun saa lähdössä puremaan ja painon takaselle, voi olla melko varma että juna on kohta seuraavalla asemalla.
Lopun kivikkonousu oli tosi työläs mutta pala kerrallaan se tuli. Sitä samaa tuubaa mitä Jämsässä kolme päivää opetin, pidon tekemistä jaloilla ja voiman annostelua kytkimellä sai tehdä loputtomasti mutta ne kun sattuu kohdalleen, pyörä liikkuu aina. Välillä enemmän, välillä vähemmän. Se tämän homman hienous on minulle siinä että tämä on vähän niinkuin tosi liikunnallista ongelmanratkaisua. Se ajotekniikka on mikä on, kunto on mikä on ja se pyörä se mikä se on. Ne paiskataan tilanteeseen joka on sitten sellainen kuin se sattuu olemaan. Kolmea ekaa voi valmistella etukäteen, neljäs on yllätys ja se ratkaisu pitää siinä paikan päällä keittää kasaan noista kaikista. Joskus sattuu palaset kohdalleen, nyt sattui.
Kiitoksia eritoten Vaimolleni Jennille, ihan paras huolto. Markku Niemelälle ISOt kiitokset kannustuksesta ja ajolinjavinkeistä, olit valtava apu. Ari Stenberg ja Markku Pesonen tupsahteli joka välissä vastaan peukut pystyssä, vieläkin hymyilyttää. Samoin kiitokset kannustuksesta tosi monelle muulle, pää on niin jumissa vielä etten edes yritä alkaa kaikkia tuttuja listata, samasta syystä tämä teksti on varmaan aika sekavaa.
Erityismaininta Petro Hämäläinen ja Santeri Sikiö. Jätkät oli keskenään kelailleet että eikös myö pojat se Sisun kultaluokka koiteta kun ei aikaisemmin olla kilpaa ajettu? Tulivat melkein molemmat ekan kiekan läpi. Petro ihan kokonaan ja Santerilta jäi vähän vajaaksi.
Tulos 30/45 Kultaluokassa, tosin tuloksissa voi olla jotain heittoa, Rami ajo ymmärtääkseni yhden checkpointin verran pitemmälle kuin minä. Ajoa tuli yksi täysi kierros ja yksi checkpoint päälle. Pyörään ei koko kisan aikana koskenut kukaan muu kuin minä, poikkeuksena yksi toimitsija joka ekalla kiekalla halusi kovasti jelpata yhdellä kynnyksellä, kävin sitten sen paikan ajamassa vielä toisen kerran ettei jää mieltä painamaan. Ja jos tätä luet, en todellakaan kanna kaunaa auttamisesta.
Pyörä on jostain syystä täysin ehjä, jarrupoljin vähän vääntyi mutta korjasin jo reitillä.
Nuo checkpoint höpinät on sitä että kun normaali CC-kisoissa lasketaan kierroksia, Sisussa on reitillä jokunen välitarkastuspiste joita lasketaan. Eli tuloksen saa sen mukaan kuinka monta pistettä on kiertänyt.
Kuvia koitan muistaa latailla, nyt ei kännyllä jaksa nykertää niitä tänne.
Arhippa
Viestit: 173
Liittynyt: To Loka 13, 2011 8:47 pm
Pyörä: KTM Exc 540
Paikkakunta: Nivala

Re: Sisu Extreme matkaenduroperspektiivistä

Viesti Kirjoittaja Arhippa »

Ei ristus, kyllä tuolla suorituksella pitäs jo vähintään osa-aikaeläkkeelle päästä, sen verran hullua hommaa :lol:
Hattu nousee täältä korkealle, pikkupyörälläkin kova suoritus saati sitten superilla!
ceevu
Viestit: 2004
Liittynyt: La Huhti 07, 2007 10:04 pm
Pyörä: 900ss elefant+fe 501 Husaberg +TE610
Paikkakunta: jokela

Re: Sisu Extreme matkaenduroperspektiivistä

Viesti Kirjoittaja ceevu »

Niin,mites se erzberg...?
Oli se hienoa nähdä miten onnistuu reitin löytämään isollekkin pyörälle sieltäkin missä sitä ei mitenkään näytä olevan missään tarjolla. Ja trial mies puskee vieressä,hieman kontrastia laitteiden koossa.
Vastaa Viestiin