Paluu harrastukseen. mutta millä?

Yleistä keskustelua enduroista

Valvojat: Jukka, Moderaattorit

XL250R
Viestit: 241
Liittynyt: Ke Joulu 09, 2009 2:08 pm
Pyörä: V-Strom

Re: Paluu harrastukseen. mutta millä?

Viesti Kirjoittaja XL250R »

Onnittelut hankinnasta!
Laittamalla samankaltaiset kumit, kuin Svartpilenissa vakiona, saat todennakoisesti varsin maukkaan hiekka- ja asfalttitie pyoran.
Avatar
Jipe
Viestit: 51
Liittynyt: To Marras 01, 2007 11:11 am
Pyörä: 390 Duke
Paikkakunta: Imatra

Re: Paluu harrastukseen. mutta millä?

Viesti Kirjoittaja Jipe »

XL250R kirjoitti: To Kesä 15, 2023 10:00 am Onnittelut hankinnasta!
Laittamalla samankaltaiset kumit, kuin Svartpilenissa vakiona, saat todennakoisesti varsin maukkaan hiekka- ja asfalttitie pyoran.
Kiitos. Pienen totuttelun jälkeen, varmaan menee soratiet ihan ok. Ainakin abs jarrut vaikutti hyvältä hiekalla. Ei lähde heti eturengas alta, kun liukas rengas ja suht tehokas jarru. Melko räväkältä tuntuu viragon jäljiltä, kun ei hetkeen ajanut muilla pyörillä.

Mutkateillähän tuo on melko hauska, mutta nopeasti katse suuntautuu noille hiekka baanoille. No katsotaan, kuinka kauan intoa riittää tämä kanssa.
XL250R
Viestit: 241
Liittynyt: Ke Joulu 09, 2009 2:08 pm
Pyörä: V-Strom

Re: Paluu harrastukseen. mutta millä?

Viesti Kirjoittaja XL250R »

Renkaissa sora-alustalla on sitten melkoiset erot, jopa samaan kayttotarkoitukseen myydyissa. Kannattaa surffailla muiden kokemuksia ja sitten kokeilla. Esim V-stromissa alkuperaisrengastus on erittain epamielyttava hiekalla ja Avon Trekrider todella hyva, vaikka kuvion karkeudessa ei ole kovinkaan suurta eroa.
Avatar
Jipe
Viestit: 51
Liittynyt: To Marras 01, 2007 11:11 am
Pyörä: 390 Duke
Paikkakunta: Imatra

Re: Paluu harrastukseen. mutta millä?

Viesti Kirjoittaja Jipe »

Reilu tonni kilometrejä takana tämän laitteen kanssa ja pääosin positiiviset ajatukset toistaiseksi. Suurin osa ajeluista on ollut asfaltilla ja pientä matka-ajoakin, mutta jonkin verran soraakin pyörä on nähnyt.

Plussaa pienestä kulutuksesta ja sopivasti tehoa pienemmille teille, mutta ei kyllä liikaa, mikä ei välttämättä ole huono asia. Tilasin italiasta tuommoisen pienehkön tuulisuojan, niin nyt voi pitää 100-110 km/h matkavauhtia vähän pidempään. Pyörässä ostaessa ollut ergo satula vaihtui alkuperäiseen, joka hieman kovempana, tuntuu itselle sopivan paremmin.

Miinuksena tulee keulan kovuus. Hiemankin epätasaisella alustalla, hakkaa melkoisesti käsille. Tähän pitää miettiä jotain ratkaisua.
Toisena, ajoasento hieman liikaa etunojassa. Tästä selvittänee tangon korotuksella ja ehkä jalkatappien vaihdolla.

Renkaat tuli eilen todettua erittäin sopimattomaksi, vähänkään pehmeämmälle alustalle, kun kävin katselemassa entisiä "enduro" ajopaikkoja.
Eli seuraavaksi rengaskauppaan ja jotain jolla ajelee hiekat ja asfaltit, jota suurin osa ajosta edelleen on. Pirelli scorpion rally str taitaa olla melko suosittu näissä ja lisäksi kohtuu hintainen.

Tässä hieman mietteitä pyörävalinnasta, vaikkei tällä foorumilla ehkä tämän pyörän kohderyhmää niin paljon olekkaan.
XL250R
Viestit: 241
Liittynyt: Ke Joulu 09, 2009 2:08 pm
Pyörä: V-Strom

Re: Paluu harrastukseen. mutta millä?

Viesti Kirjoittaja XL250R »

Jipe kirjoitti: Su Heinä 23, 2023 4:15 pm

Miinuksena tulee keulan kovuus. Hiemankin epätasaisella alustalla, hakkaa melkoisesti käsille. Tähän pitää miettiä jotain ratkaisua.
Toisena, ajoasento hieman liikaa etunojassa. Tästä selvittänee tangon korotuksella ja ehkä jalkatappien vaihdolla.
Monien peruspyörien jousituksessa on säästetty laittamalla mahdollisimman halvat ( löysät ) jouset, joita kompensoidaan kovalla puristusvaimennuksella. Lopputuloksena hiukan pintakova ja helpohkosti niiaava jousitus.

Kyseisissä tapauksissa parannusta saa jäykemmillä, mutta progressiivisilla jousilla ja ennen kaikkea nopeaa puristusvaimennusta pienentämällä.

Keulasta riippuen puristusvaimennusta säädetään shimmauksella tai oikein perinteisissä teleskoopeissa ns modulaattorin asennuksella keulaputken sisään.

Shimmaukset lähinnä iskaripajojen kautta, mutta modulaattorit säätöineen menee kotikonsteinkin.

Modulaattoreita on saatavilla mm YSS-merkkisinä noin satasen hintaluokassa ja joihinkin pyörämalleihin jouset sisältävien settien kera reilun 200 hintaan.

Stongaa on helppo korottaa ja/tai tuoda taaksepäin muutaman sentin pienillä siirtopalikoilla. Enempi siirtäminen voi vaatia muutoksia vaijereihin/letkuihin, joiden reittiä toki voi myös hiukan muuttaa lisäsenttien saamiseksi.
Avatar
Jipe
Viestit: 51
Liittynyt: To Marras 01, 2007 11:11 am
Pyörä: 390 Duke
Paikkakunta: Imatra

Re: Paluu harrastukseen. mutta millä?

Viesti Kirjoittaja Jipe »

XL250R kirjoitti: Ma Heinä 24, 2023 10:58 am Monien peruspyörien jousituksessa on säästetty laittamalla mahdollisimman halvat ( löysät ) jouset, joita kompensoidaan kovalla puristusvaimennuksella. Lopputuloksena hiukan pintakova ja helpohkosti niiaava jousitus.

Kyseisissä tapauksissa parannusta saa jäykemmillä, mutta progressiivisilla jousilla ja ennen kaikkea nopeaa puristusvaimennusta pienentämällä.

Keulasta riippuen puristusvaimennusta säädetään shimmauksella tai oikein perinteisissä teleskoopeissa ns modulaattorin asennuksella keulaputken sisään.

Shimmaukset lähinnä iskaripajojen kautta, mutta modulaattorit säätöineen menee kotikonsteinkin.

Modulaattoreita on saatavilla mm YSS-merkkisinä noin satasen hintaluokassa ja joihinkin pyörämalleihin jouset sisältävien settien kera reilun 200 hintaan.

Stongaa on helppo korottaa ja/tai tuoda taaksepäin muutaman sentin pienillä siirtopalikoilla. Enempi siirtäminen voi vaatia muutoksia vaijereihin/letkuihin, joiden reittiä toki voi myös hiukan muuttaa lisäsenttien saamiseksi.
Pitää perehtyä iskareihin enemmän varmaan talven aikana, jos tämä pyörä nyt jää pidemmäksi aikaa. Perus keulahuoltoja enempää ei ole näiden kanssa ropaamisesta kokemusta. Takaiskari menettelee säätämällä jäykyyttä, mutta ei sekään vaimennuksen osalta kummoinen ole, kun mennään huonomalle alustalle. Toki pitää muistaa, että kadulle tehty, halpa pyörähän tämä on, niin ei liikaa voi odottaa.

Tankoa hieman jo korotinkin, mutta kuten mainitsit, jarruletkut on mitoitettu alkuperäiselle korkeudelle aika tarkkaan. Hieman uudelleen reitittämällä, tuohon saa muutaman sentin löysää, joka varmaan auttaa.
Avatar
Jipe
Viestit: 51
Liittynyt: To Marras 01, 2007 11:11 am
Pyörä: 390 Duke
Paikkakunta: Imatra

Re: Paluu harrastukseen. mutta millä?

Viesti Kirjoittaja Jipe »

Lisää kokemuksia dukesta, jos näitä sattuu lukemaan. Nyt kilometrejä takana ~2500 ja kaikki toiminut niinkuin pitääkin. Renkaat vaihtuivat scorpion rally str:iin, joten sora- ja metsäteitä tullut koluttua viimeaikoina enemmän.

Miinukset edelleen samat kuin aiemmin, eli jousitus hieman kova suurempiin heittoihin ja ajoasento varsinkin seisaaltaan ajoon turhan kumara. Tankoa korotettu nyt n.20mm ja kovin paljoa enempää ei onnistu ilman suurempia muutoksia jarruletkuun ja kytkinvaijeriin.

Laukkuja, kahvalämppäriä ja jonkinlaista navia tullut asenneltua ja pyörää tuntuu ihan sopivalta pienille reissuille, mutta katsotaan jaksaako tällä vielä ensi kesän ajella.

Laitetaas vielä kuva tähän, toivottavasti näkyy.
Kuva
Avatar
Jipe
Viestit: 51
Liittynyt: To Marras 01, 2007 11:11 am
Pyörä: 390 Duke
Paikkakunta: Imatra

Re: Paluu harrastukseen. mutta millä?

Viesti Kirjoittaja Jipe »

Vielä lyhyt video ajelusta https://www.youtube.com/watch?v=9i7zcRP8vC0
Tuolla myös muutama video viragolla kurvailuista. Samanlaisia teitä näillä tullut ajeltua, dukella vaan pääsee huomattavasti mukavammin.

Seuraavaksi kiinan kameran päivitystä.
Pata
Viestit: 50
Liittynyt: Pe Maalis 26, 2010 3:03 pm
Pyörä: CRF250L -19
Paikkakunta: Järvenpää

Re: Paluu harrastukseen. mutta millä?

Viesti Kirjoittaja Pata »

Ite ollut ilman pyörää vuosikaudet ja nyt tuli jostain "vanhat muistot" mieleen ja tarve ostaa kurapyötä. Itsellä ollut aikanaan monia erityyppisiä mopottimia; enskoja, smotoa, katupyörää ja kyllä se veri on aina vetänyt nappularenkaisen puoleen. Nyt kun tässä tuli aprikoitua millaiseen käyttöön ja mitä pyörältä odottaa niin vaihtoehtoja ei ihan hirveästi ollut. Tärkeitä asioita itselle oli 1)luotettavuus 2)käyttökulut 3)hinta 4)paino 5)teho
Ennenkaikkea halusin sellaisen pyörän jolla voi keskittyä ajamiseen, eikä jatkuvaan osien vaihtoon ja rassailuun. Perheessä on muitakin kulkuvälineitä sen verran, että tähän ei jaksa ylimääräistä remontointiaikaa tuhlata :D
Lopulta huutokaupat komiin tuli myyntiin Hondan CRF250L vuosimallia 2019 ja kohtuu vähän ajettu. Se oli se, mikä täytti kaikki kriteerit sopivissa määrin. Ainoa miinus on vaatimaton teho, tolla ei soraa kyllä lennätetä kuten esim Kotarin 690. FunFactor sitä kautta vähän alhaalla Hondassa. Mutta uskon, että kunhan pitää huolen moottorin jakoketjunkiristäjän kunnosta niin tolla päästelee pitkään! Kulutus on ollut sitä 3L luokkaa mikä on ihan kiva asia.
Yksi vanha vaihtoehto oli Suizan DR350, mutta niitä ei ollut oikein saatavilla... Svartpilen olis ollut kiva, mutta hinta meni vähän yli tällä kierroksella.
Vastaa Viestiin