Projekti uusitomi.com - tissiposkesta teräsmieheksi

[Jukka]

Hengessä mukana! Ehkä hankkeesta irtoaa jotain osa-projekteja johon voisit haastaa meitä muitaki mukaan??
Hyvänä esimerkkinä tuo vasta somesta bongattu punnerrushaaste, joka päätty 115 punnerrukseen. Ja ei, ei menny yhtä soittoa... =)
Mutta oli kiva pikku projekti ja en ois omin nokkineni siihen alkanu. Itelle tämmöset pikkuprojektit voi olla helpompaa ottaa kontolle ko kunnon elämänmuutos.

[Syke]

Kiitokset Tomille, ettei kaiken tarvi olla naamakirjassa..eli seurantaan menee tämäkin projekti

[Koheltaja]

Miten mulla alkoi heti soimaan Koivuniemen kappale: Nyt duunataan Tomppaa...

Aivan loistojuttu ja varmaan jotkut saa uutta kipinää ja intoa omaan liikkumiseen, tätä tullaan seuraamaan jos vaikka jotain tarttuisi omiin juttuihin.

[MiikaM]

Tsemppii, kun tässä jaksaa niin vois kirjotella miten itse sai tuon parikymmentä kiloa tiputeltua. Lyhyesti se nyt oli keittiövaaka, kalorilaskuri, liikunta ja jägermeister.

[Jukka]

Huomenna testiin Sallin humpautus, hauskan näkönen!
Tänään lähti tissiposki-innoitukset voimalla kuntopiiri: Netflixistä jakso sons of anarchyä ja koko ajan neljää liikettä ympäri.
Jumppapallo ja pikku käsipainot apuna, liikkeet hatusta veettyjä, mutta löyty semmosia että tuntu kyllä koko kropassa kivasti.

[juvander]

Haiskahtaa ihan dns-ongelmalta. Täällä ainakin iPhone +Chrome&Safari sekä OS X + Chrome&Safari aukaisee sivun ilman ongelmia.

Sieltä uusitomi.com:n dns asetuksista löytyy kuinka kauan se on voimassa, yleensä sinne laitetaan tunti tjsp. mutta joillain palvelun tarjoajilla tuo oletuksena joku hävyttömän pitkä.

Edit: TTL onkin: SOA Expire Value out of recommended range ns1.wordpress.com reported Expire 604800.

Tuo ylläoleva taitaa olla sekunteja eli aika pitkä aika...

[juvander]

Eipäs kestä.

Jatkoa ajatellen, siirrä se .com domaini https://www.godaddy.com:n alle niin saat kunnollisen työkalun noidenkin määrittelyjen tekemiseen. Sillä missä sitä blogia pyörität ei ole mitään tekemistä missä domaini ja sen nimipalvelu pyörii.

Tuolta Godaddyn sivuilta löytyy työkalut tuon siirron tekemiseen.

[MiikaM]

Jos mä nyt jotain raapustelen, tämä on sitten vähän tajunnanvirtaa, että yrittäkää kestää Lisäksi nämä on juttuja mitkä toimii/on toiminu mulla, että ei kannata vetää mitään yleistä totuutta..

Ihan perusjuttu, että laihduttaminen onnistuu syömällä vähempi kuin kuluttaa, mitkään ihmedietit ei auta pitemmän päälle. Eli sellasta safkaa mikä tuntuu hyvälle, kattoo vaan makrot ja kalorit sopiviks. Kasviksissa vähän energiaa eli niitä voi vetää aika reilusti. Kalorit 500-1000kcal miinuksilla. Kaikki mitä suuhun laittaa menee puntarin kautta, myös paistamiseen käytettävä öljy.. Vettä reilusti ja syödään tasaisesti pitkin päivää. Itellä toimi se, että syötin laskuriin edellisenä päivänä seuraavan päivän syömiset.
Liikuntaa kannattaa lisätä kohtuullisesti, ei kannata aloitella liian kovaa ettei riko heti kroppaa. Kovilla miinuksilla ei vaan jaksa reenata ja ei palaudu treenistä.

Kannattaa vetästä paino pois kohtuu nopeesti, jotain puol kiloo-kilo viikossa riippuen paljonko ylimääräistä oikein on. Psyykkisesti paljon kivempaa, kun näkee tuloksia ja toi miinuksilla oleminen ei välttis oo hirveen kivaa. Kannattaa laittaa itselle välitavotteita, niin varsinainen maali ei tunnu olevan niin kaukana.

Sitten kun paino on tiputettu niin ruvetaan hakee lihasmassaa, itellä nyt alussa toiminu ihan perus arskan g6 eli yksjakonen isoilla perusliikkeillä. Tarkoitus vetää tuolla vähän muunneltuna jouluun asti, sen jälkeen alkaa kovempi juoksutreeni ja puntti siirtyy voimannostotyyliseen. Treenitahti mulla on tällä hetkellä 3xsali, kerran sählyy ja sulista sekä kerran lyhyempi lenkki + kerran pidempi lenkki viikossa.

[t.t.tammi]

Sä Miikka unohdit selittää sen jekun osuuden

Rauhallisemmassa painonpudotuksessa on se etu ettei vahingossa hävii lihaksii mukana...

Täälläkin tarttis painoo tiputtaa mutta en kyl kehtaa mitään blogii perustaa, siitä Tomille propsit.

Motivoihan tuo vähä eri tavalla ku ei oo pelkästään oma juttu.

[MiikaM]

Eli meillä oli työporukalla sellanen pieni leikkimielinen laihdutuskisa, mihin jokainen osaanottaja tuo litran jekkua, olikohan niitä 7 litraa pienten korotusten
jälkeen potissa ja loppupunnitus juhannuksen aatonaattona. Ei tuollainen tartte kun pari vähän kilpailuhenkisempää kaveria, niin käsistähän se sitten lähti.
Huipentui viimesen vuorokauden juomattomuuteen, metalaxiin ja 4h saunomiseen plussakortin kanssa. Olin muuten juhannuksena pikkasen sekaisin

[MrX]

"Pitäisköhän minunkin, jos edes vähä jotain..." Ensimmäinen ajatus blogisi lukemisen jälkeen.

Itselläni ei painoa ole hirveästi kertynyt vaikka vyötäröllä kieltämättä hieman ylimääräistä onkin, mutta muuten fyysinen kunto ei kovin kummoinen liene. Liikunta on jäänyt vuosien varrella täysin unholaan ja kyllä sen huomaa, ihan yleisessä jaksamisessa. Noh, nyt minulla on sukset. Vielä kun olisi latu.

Kiitoksia kipinästä ja tsemppiä tuleviin haasteisiin!

[mek]

Se mikä sopii yhdelle, ei sovi kaikille. Olen sivusta katsonut, kun setäni on laihduttanut omien laskujensa mukaan yhteensä yli 600 kiloa. Veti aina itsensä ensin pihvikuurilla 130-140 -kiloiseksi, sitten alkoi jumalaton laihdutuskuuri >1kg/vko -tahdilla, eläen melkein pelkällä lohella ja kananmunalla & maratoneja juosten. Pudotti kymmenkunta kertaa painon alle vuodessa 70 - 75 kiloon. Yhdettätoista kertaa ei enää tullut, kun polvet pettivät, nyt on uudet holkit molemmissa polvissa ja painoa ollut viimeiset 15 vuotta 130 kg+

Jälkeenpäin ajatellen voisin kuvitella, että oma systeemini olisi sedälleni tuonut paljon pysyvämpiä tuloksia, ja olisivat säilyneet omat laakerit polvissa ehjinä. Se on totta, että isolla elämäntapamuutoksella saa kyllä itsensä nopeasti hoikemmaksi ja parempaan kuntoon, mutta kuinka pitkälle tsemppi riittää? Joillakin riittää, aika monella ei. Mielestäni on paljon helpompaa (ja tuottaa pysyvämmän lopputuloksen) kun tekee monta pientä muutosta, sellaisia, joiden kanssa voi elää loppuelämän. Sokerittomaan kahviin ja teehen tottuu kahdessa viikossa. Muutama pala sokeria päivässä ei kuulosta paljolta, mutta vuodessa siitä tulee pakettitolkulla. Samaa pienten muutosten taktiikkaa peliin joka asiaan, ilman liian tarkkaa laskemista, ja pikku hiljaa lisää liikuntaa niin kuin mukavalta tuntuu, niin paino alkaa ihan itsestään hiipiä alaspäin. Eikä edes tunnu siltä, että laihduttaisi. Herkkuja ei tarvitse eikä kannata jättää kokonaan pois, pienentää vaan kerta-annosta.

Pikku hiljaa aloittaen keho tottuu paitsi painon putoamiseen, myös lisääntyvään liikuntaan ja vammojen todennäköisyys vähenee. Ja kun liikunta ei ole pakkoa, siitä oppii aika pian pitämään ja kaipaamaan.

Ja se tärkein, pieni takapakki, vaikkapa treenien väliin jäänti tai pikkujoulu runsaine ruokineen, ei pilaa mitään. Sen jälkeen ollaan muutama päivä vähemmällä ruualla ja tehdään pari ylimääräistä lenkkiä, mutta ei rankaista itseä liikaa. Naatitaan... elämästä.

[Koheltaja]

Tämä vaihtoehtoinen painonhallinta toimii mulla. Mä syön mitä syön mutta en vedä itteäni ähkyyn, oikea annos löytyy kun 3-4h kohdalla alkaa olla nälänpoikanen ja taas pieni ateria tai välipala. En ole oikein koskaan oppinut laskemaan kaloreita tai miettiä voinko syödä tota vai en, perusruokaa ja mahdollisimman monipuolista. Tiedän myös että jos en kontrolloi syömistä ja liikuntaa niin 10 kiloa lisäpainoa tulee hyvin nopeasti.

Lievä ylipaino on päällä jatkuvasti mutta se ei ole ollut millään tavalla haitaksi enkä ole ottanut siitä ressiä, tärkeintä on että tuntee oman olonsa hyväksi ja kykenee painonsa ja kuntonsa kanssa suoriutumaan normaalista elämästä ja harrastuksista. Jonkilainen painonhallinta on jatkuvasti päällä koska niinkin pieni kun 3-5 kilon painon nousu tekee mulle tukalamman olon ja ongelmia kropan toiminnan kanssa.

Parhaimmillaan mittari näytti 100kg ja se alkoi olla liikaa, siinä vaiheessa tajusi että jotain tars tehdä. Jätin vuodeksi alkoholin kokonaan ja sen jälkeen aika harvakseltaan tulee hörpittyä, tällä oli positiivinen vaikutus painon putoamiseen ja mm. yleinen turvotus laski. Painon pudotus lähtee aina ensin maksan ympärillä olevan rasvan, muutaman kilon painon pudotus merkitsee sion rasvamäärän vähenemisen maksan ympäriltä ja sisäkalut voivat siinä vaiheessa paljon paremmin.

Liikunnan puute tekee mulla ongelmia myös suoliston toiminnan kanssa ja sen toiminta on aika määräävässä asemassa painonhallinnassa. Ei tarvii vetelehtiä montaa päivää mökillä makkaroita grillaten niin vatsan turvotus ja suoliston toiminta on mitä on. Monelle on varmaan yllätys että myös suolisto kaipaa liikuntaa toimiakseen kunnolla, liikunta aktivoi suoliston toimintaa ja parantaa ravinnon imeytymistä sekä ruoan sulatusta. Yksi merkki suoliston toiminnan paranemisesta on se ettei joka kerta istuta pöntöllä ruikulilla, jatkuva ruikuli on myös yksi merkki siitä että suolisto ei kykene käsittelemään sitä ravintomäärää mitä kurkusta alas laitetaan.

Liikunta on mulle pakollista, oli se sitten treenaamista, kauppakeskuksessa kävelyä tai vaikkapa käy jonkun kierroksen ajamassa krossia. Ikäni tehnyt fyysistä työtä ja nyt kun ollaan himassa niin kroppa suorastaan huutaa rasitusta ja hikoilua. En ole mikään himourheilija enkä pidä punttisalista tai mistään muustakaan "pakkoliikunnasta" mutta jos en tee mitään niin paikat on jumissa ja särkyjä alkaa tulla sinne-tänne. Sinänsä jännä tilanne että mulla kroppa kertoo mitä mun pitää tehdä että vointi pysyy hyvänä.

Aina sen liikunnan ei tarvitse olla edes urheilupainoitteista, tärkeintä on ettei jää tuleen makaamaan vaan nostaa sohvan pois selästä ja käy vaikka pienellä kävelylenkillä jos ei huvita hiki-voimaliikuntaa tehdä. Jos tykkää kävelystä mutta tuntuu ettei siitä saa riittävästi rasitusta, painoliivi tai painava reppu on hyvä keino lisätä kuormitusta. 10kg painoliivin huomaa hyvin nopeasti ja 30kg liivillä alkaa rasitus olla jo aika kovalla tasolla. Painoliivi on myös siitä hyvä että sitä voi pitää päällä normi askareissa, nostaa rasitustasoa ja samalla kroppa polttaa enemmän kaloreita eikä välttämättä tarvii tehdä sitä ylimääräistä "pakkoliikuntaa".

Yksi tärkeä asia on että kun liikuntaa lisätään, ei nosteta syömisen määrää samassa suhteessa. Yllättävän usein törmännyt ajatukseen että nyt on vedetty näin kovat treenit tai liikuttu muuten vaan normaalia enemmän, niin nyt voi vetää pari pizzaa tai jälkkäriksi kääretortun.

[Koheltaja]

Nyt Tomi on asian ytimessä ja toit hyvin rinnastuksen alkoholismiin, siitä mulla taas on kokemusta niin omalta kuin läheisten osalta, pienemmässä ja suuremmassa mittakaavassa. Näissä tilanteissa asiat ei ole itsestäänselvyyksiä, vaan monesti asiat on mustaa tai valkoista, silloin tilanteen hallinta menee toistuvasti vuoren huipulle ja sieltä syvälle laaksoon kun toisilla on vastaavasti helppo pysyä sillä harmaalla alueella.

Siinä vaiheessa kun kello alkaa pääkopassa soimaan ja tiedostaa itse tilanteen sekä mahdollisen ongelman ytimen, ollaan jo aika vahvoilla. Tie harmaalle alueelle, ja siellä pysymiselle on pitkä mutta kun se kivinen tie on käyty läpi ja ymmärtää miten suuri muutos on tien kulkemisen aikana tapahtunut, alkaa olla taistelussa voitolla. Houkutukset on matkan varrella suuria ja kunnianhimoa täytyy olla matkassa, mutta pitää olla myös nöyryyttä ja ymmärrystä itseä kohtaan mahdollisten lipsahdusten osalta.

Koko prosessin voi kiteyttää yhteen lauseeseen. Elämä on täynnä taistelua ja vastoinkäymisiä, mutta väliin mahtuu huonojakin päiviä.

Mun mielestä on Tomilta valtavan rohkeaa lähteä purkamaan palettia julkisesti blogin ja kirjoittelun muodossa ja tuoda esille asioita jotka on monelle muullekkin arkipäivää, mutta niistä ei haluta tai uskalleta puhua. Huominen on aina parempi päivä, kun se aloitetaan jo tänään

[mek]

Hienoa, että uskallat puhua vaikeasta asiasta, toivottavasti siitä saavat rohkeutta ja voimaa muutkin itsensä kanssa painiskelevat. Äläkä lannistu, vaikka välillä tulisi takapakkiakin, painon, kunnon tms. suhteen. Päivä kerrallaan...

Perjantain Kalevassa oli pitkiin aikoihin paras strippi Viivistä ja Vagnerista, joka toivottavasti auttaa meitä sikoja hieman paremmin ymmärtämään sitä kauniimpaa osapuolta.