Ajelin tällä viikolla kahtena päivänä kotoa Tampereelle ja takaisin; kaikki neljä matkaa eri reittejä. Maanantaiaamuna oli vähän hoppu joten oli ajettava moottoritietä mutta muuten pääsin katselemaan uusia ja tosi mukavia sorareittejä!
Hirvivaara on taas todellinen näin alkukesällä: maanantain ajelulla näin yhdellä vilkaisulla, kuinka neljä nuorta hirviötä toljotti motarin kupeessa, että tuonne kun pääsisi...! Olivat onneksi aidan takana. Eivätkä olleet lehmiä. Eikä hefosia.
Eilisen saldo oli viisi jänistä, teeri, kanahaukka, orava ja pyy. Pienemmistä ja tavallisemmista ei lasketa. Eikä lehmistä tai hefosista. Eivätkä nuokaan alle jääneet vaan menivät edestä karkuun ilman suurempia kiireitä.
Uusia maisemia tuli myös nähtyä. Kyllä Suomessa on kaunista!
Palasinpa tänään parin päivän pikareissulta itä-Suomeen. Matkalla bongattua; Pöllö, kyyhkysiä, ylämaan lehmiä (pitkät karvat ja sarvet) ja susi(koira).
Tuttu tukkiautotie-tyyppinen tie kulki talon pihan vierestä ja sieltä se susi yritti juosta vasemmalta vajan takaa suoraan alle, ainoat reaktiot tuossa kohdassa oli ohjata vielä lähemmäksi oikeanpuoleista ojaa ja vääntää kaasu tappiin. Vauhtia oli n.50 kmh kun tiesin että siinä on se talon liittymä. Onneksi oli oikea vaihde pesässä että pyörä reagoi tarpeeksi nopeasti kaasuun. Mielessä ehti käydä että pitäiskö vielä nostaa vasen jalka tapilta ja kumauttaa sitä koiraa sillä päähän, niin läheltä se meni. Olisi kenties oppinut ettei kannata juosta tielle katsomatta ensin oikealle ja sitten vasemmalle.
Taustapeilistä katselin kun koira tuli perässä 500m kieli poskessa, säälittävää. Vinttikoirat jaksaa juosta kurapyörän perässä useita kilometrejä, varsinkin jos on sellainen tie että sillä säilyy näköyhteys pyörään. Kokemusta on.
Tuolla TA-kokoontumisesta palaamisessa oli tullut tosi lähelle kanalintu eli suoraan maskiin. viewtopic.php?p=26435#26435
Kyllä meinasi minullakin käydä akka-metson kanssa kylmät tänään Hossan maisemissa. Jyrkkä (varoitettu oikein merkillä) täysin suora yksikaistaisen asfalttitien vastamäki ja metso lähti tien vasemmalta puolelta, laskeskelin nopeasti etten siihen osu, enpä vaan siinä muistanut että metso lähtee mielellään alamäkeen ja aukkoon eli vastapalloon minua kohti. Pikkusen ehdin vielä jarruttaa ja metso turvallisesti ohi tien oikealle puolelle läheltä etulokasuojaa, niin että se jäi osittain jo etukatteen taakse.
Minä onnistuin katkaisemaan pikkulinnulta kaulan. Ajelin erästä metsätietä kun edestä nousi pikkulintu siivilleen. Sen verran oli hidas että kopsahti kypärään lipan yläpuolelle niin että tärähti. Käänsin pyörän ympäri ja menin katsomaan. Linnunraato oli keskellä tietä, vaan pää puuttui. Kun tulin ajosta ja otin kypärän päästä, oli lipan ja kypärän väli täynnä höyheniä. Ilmeisesti lippa osui suoraan lintuun katkaisten sen kaulan. Linnun vartalo meni onneksi lipan yläpuolelta, päästä ei ole havaintoja. Ilmeisesti se meni sivusta kun ei se ainakaan suuhun tullut. Onneksi suurin osa linnusta meni lipan yläpuolelta. Se olisi saattanut hieman hämäännyttää jos linnunraato olisi läsähtänyt keskelle ajolaseja ja valunut siitä alaspäin kohti suuta.
Eilen illalla ajelin isoa soratietä, onneksi vain 50 km/h kun etsiskelin erästä tienhaaraa. Yhtäkkiä huomasin että oikealta puolelta juoksee hirvi suoraan tien yli vasemmalle. Matkaa oli noin 10 metriä. Sen verran olin hitaalla että kun aloitin jarrutuksen oli hirvi jo ylittänyt tien. Tästä voidaan päätellä että hirvikolarin välttäminen on ihan tuurista kiinni, hyvin harvoin käytännössä ehtii tehdä yhtään mitään.
No sitten tuli pimeää ja jänikset sekosivat valokeilassa. Ajelin noin 40 km/h pientä tietä kun näin että jänis juoksee kohti. Väistin sen verran että se ei renkaan alle jäänyt. Vaan pupuraukka törmäsi suoraan vasemman jalan kärkeen. Pysäytin pyörän ja palasin katsomaan. Siinähän se pupu maassa makasi silmät pyörien ja sydän pamppaillen. Etujalkoja haroi vaan ei saanut takapäätä nostettua. Autoin sitä hieman nostamalla saappaankärjellä vaan ei takapäähän tullut eloa. Päättelin että pupusta ei taida tulla eläjää ja vapautin sen kärsimyksistä. Minä en ole metsästäjä enkä ole koskaan ennen pikkukalaa suuremmalla eläimeltä henkeä riistänyt. Ei se kivalta kyllä tuntunut vaan ilmeisesti parempi näin.
Edellisellä kerralla oli pikkulintu, nyt jänis. Seuraavana on varmaan poro, toivottavasti ei sentään vaikka niitäkin on täällä Oulun pohjoispuolella ihan elannoksi asti.
Onko tälläinen matkaenduroharrastajan arkipäivää vai onko minulle sattunut näitä elukoita tavallista enemmän kohdalle?
Tase kirjoitti:Onko tälläinen matkaenduroharrastajan arkipäivää vai onko minulle sattunut näitä elukoita tavallista enemmän kohdalle?
Kyllä niitä elikoita näkee, ja joskus valitettavasti osuu. Useampi pikkulintu ja vähän isompikin on sulkiaan vähentänyt. Pupua olen vasta hipaissut, mutta yhden sorsan jouduin lopettamaan sen pyrähdettyä lentoon suoraan etupyörään. Hirviä on näkynyt läheltä ja kaukaa, mutta onneksi ei vielä liian läheltä - kop, kop, koputan puista päätäni.
eilen meinasin ajaa kanahaukan päälle, lähti sisäkurvin ojasta lentoon mut kerkes onneks pyörtää. Ne kynnet jotka vilahti etupyörän vierestä ei hirveesti houkkuttelisi..
Ajelin eilen iltahämärässä pikkutietä jossa on tiheät pusikot kahtapuolta. Ajattelin että nyt pitää olla malttia, sillä puskasta saattaa tulla mitä tahansa. Samassa huomasin että hirvi tuli noin 10 metrin päästä vasemmalta ja meni oikealle puolelle tien yli. Pysäytin pyörän ja totesin että hirvikin pysähtyi noin 50 metrin päähän. Istuskelin käynnissä olevan pyörän päällä ja siinä me hirven kanssa toljotettiin toisiamme noin viiden minuutin ajan. Nappasin hirvestä kännykällä kuvankin, mutta oli niin hämärää ettei siitä mitään erota. Sitten hirvi alkoi liikehtiä ja minä jo mietin että lähteekö se tulemaan kohti. Vaan se menetti kiinnostuksensa ja lähti jatkamaan matkaansa. Täytyy sanoa että lähes joka reissulla näkee hirviä, varsinkin iltahämärässä ajaessa.
eilen giro notturno eli
klo 20 lähtö ja puoliyöltä takas.
Varustus 6 voltin valot (pitkät päällä , valoisuus kierrosluvun mukaan), sekä kypärässä Petzl Tikka Plus ledi valot.
Ei ollut valoteho Petzlissä niinkuin toivon, piti ostamani halogeenilla mutta menin mainoksen uhrina uusien ledien halpaan. Valoa on mutta ei se paljon auta. Kuitenkin,
villisikoja ja piikkisikoja ja hiiriä ja erilaisia lintuja !!!!
Kolari oli lähellä villi- ja piikkisian kanssa .... huh. ... mahtavaa oli mutta parempi mennä päivällä...
