Alkuun pienellä budjetilla...

[ceevu]

jaa meinaat ite muuttuu järkeväks,SE ei käsittääkseni ole sitä,kuluttaa tuplana sen mitä muut,aurauskulmat metässä kun takarenkaatkaan ei kestä kun hetken,ja mitähän muuta vielä

[teppogarde]

Löysin sitten pääsiäsen seutuun Jyväskylän lähistöltä 650 DR:än vähän reiluun pariin tonniin.

Mulla on aika väkevä fiilis siitä että n.90% kurapyöräilijöistä on aloittanut uransa dr 650:llä . Onhan se aika legendaarinen peli.

Ei sunkaan???? Olisko todennäkösempi alotusmopo vaikka Yamaha DT125... (osuu myös omaan nilkkaan)

[jarno78]

Niin vanha legendaarinen dt, kyllä silläkin alottelee ihan kivasti ja korvien välistäkin kiinni miten kovaa uskaltaa vetää ja jos tuon dt kippaa nurin siis huolella niin ei niin vituta niin paljoo kun osat ei paljoo maksa

[bisti]

Ei sunkaan???? Olisko todennäkösempi alotusmopo vaikka Yamaha DT125... (osuu myös omaan nilkkaan)

+1

Ja samassa merkissä pysytty

[gixxerman]

Löysin sitten pääsiäsen seutuun Jyväskylän lähistöltä 650 DR:än vähän reiluun pariin tonniin.

Mulla on aika väkevä fiilis siitä että n.90% kurapyöräilijöistä on aloittanut uransa dr 650:llä . Onhan se aika legendaarinen peli.

itse aloitin Kawan KLX650 JA SITTEN GESSUILUA ja talvileluna Motohispania duna hard road enduro 125 ja sitä ennen Honda piikkinelarienduro,mut gessu on the thing

[gixxerman]

mut pudJettiproketina on tuo MH Motohispania duna hard road enduro 125

[Prätkis]

Eka oma pyörä oli 16-vuotiaana Honda SL125 vm.-76, joka oli hankittaessa n.10 vuotta vanha.
Hintaa oli 1500mk. Pyörä oli käytössä yleispyöränä, mutta näin jälkikäteen ajatellen
se toimi tosi hyvin hiekkatielläkin ja olihan se vähän enduropyörän näköinenkin.

Toinen pyörä oli 18-vuotiaana Honda CB500 Four vm.-73 13 vuotta vanha pyörä.
Hintaa oli 7500mk. Sillä tuli jo ajettua pitempiäkin matkoja Suomessa.
Ainut huono puoli on kun on aikoinaan aloittanut motskareilla liikkumisen, niin
ei ole nuo autot oikein innostaneet koskaan, niillä liikutaan paikasta A paikkaan B.

[Jumatsuippa]

Tervehdys kaikille, toivottavasti tuleville enduro kumppaneille!

Elikkä tarkoitus olisi hankkia enduro mopo taas vaihteeksi... Taustaa löytyy enduromopoista ja kevareista, täysi-ikäiseksi tultuani harhauduin asvaltin puolelle ja muoviluoti löytyy (vielä).

Jokapäivä kun on mieli tehnyt polkuja mennä kiertämään, enemmän ja vähemmän tosissaan niin on tullut ajateltua että miksi helv* minä olen kyykyn mennyt ostamaan. Pitäisi yksinkertaisesti olla väh. 2 pyörää. Siihen ei varat tällä hetkellä riitä valitettavasti.


Todellinen ongelmani siis on kun pidän täysin kompromissittomista pyöristä, eli kisahenkisistä enduroista. Rahatilanne taas tykkää enemmän huoltovapaimmista enduroista. Budjettini on 2000-4500e. Eli melko laaja. Jos hinta yltää tuonne +4000e yläpuolelle on mopon oltava ehdottoman luotettava teknisesti. Kulutusosia menee joka vehkeessä.

KTM:än rfs kone on useasti luotettavaksi kehuttu, mutta minun budjetilla saatavissa vehkeissä arveluttaa kilometrit, joita löytyy alle 5000km jopa 30 000km asti!! Remontteihinkaan on paha uskoa kun kuitteja ei kellään löydy... Tuntimittarikin kun toimii osassa pyörissä patterilla, on niihin lukemiin paha uskoa. Ulkoisestikaan kun näistä ei voi arvioida oikein mitään.


KTM LC4 on ehdottoman kiinnostava malli, mutta mietin paljon kyllästynkö taustani vuoksi LC4:sen painoon ja "tehottomuuteen" nopeasti. Kilpaenduroita on ollut, taitojeni puolesta en varmaan paljoa tehoa tarvitsisi mutta kun pyörä alkaa kyllästyttää sille ei voi mitään.

Hondan XR650 nestekoneella on varmaan pyörä minkä voisin ottaa ja vaikka väkisin tyytyä sen ominaisuuksiin, ulkonäöltä/koneelta yms. miellyttää sen verran voimakkaasti itseäni. Hinta budjetillani on vain erittäin vähän kyseisiä tarjolla.Ulkomailta tuotuna verotkin on järjettömän suuret.

Jokatapauksessa käyttöni olisi satunnaista soratie ja polkusurauttelua, mutta ehdottomasti pyörän pitää toimia todella metsässäkin! Edes välttävästi.

Vaihtoehtoja on paljon! Nyt tarvitsisin teidän kokemuksia ja näkemyksiä, vaihtoehtoinani on myös ostaa esim. vanha SuperTenttu ja parannella sen keulaa, ehkä takapäätäkin. Olisiko näistä kaveriksi poluilla ja muuhun tiekäyttöön vai onko ne painavia,tehottomia ja huonoja alustaltaan vähän jokapaikkaan?


Terveisin Juha

ps. foorumia on tullut jo useamman vuoden selattua, nyt rohkaistun rekistöröitymään ja pykältämään aloitusviestin.

[Jumatsuippa]

-edit: tuli samasta aiheesta pari kertaa viestiä laiteltua, poistellaan toinen-

[Ilmari]

Laitoin Jumatsuipalle yv:tä!

[THA]

Yamahan WR450 -03--06 kannattaa ottaa myös vakavaan harkintaan, on mielestäni jos LC:kin on edes hieman mietinnässä paljon parempi kuin saman ikäluokan kotarit. Vakiona tuommonen jamppi on ihan hirveä yläpainoinen klöntti kotarin rinnalla, mutta LC4:n rinnalla just toisin päin. Ja änkän vaihdolla + katuenskaratkasuiden pois purkamisella ja korvaamisella kumilenksuin, nippusitien yms. kisaenskaratkasuin sen maastokelposuus kohenee kummasti. Krossimallin tankkeja löytyy Suomestakin käytettyinä/purusta, sillä tuosta jampista saa sen enskamallin kökköisen pulleuden pois. Moottorin suhteen ottaisin joko pyörän sillä mielellä että ekana kone paloiksi ja tarkastukseen tai sitten sellaisen johon tehdystä remontista voi oikeasti olla varma.

[Jumatsuippa]

THA:lle, WR:stä olen kuullut pelkästään hyvää palautetta koneen kestävyydestä ja monipuolisuudesta jos kilpailukäyttöä ei lasketa.

Sinällään WR on varmasti melko suomienduro kelpoinen valmiiksi meikäläisen taidon lahjat ottaen huomioon.

Osaatko heittää mitään arviota, jos löydän apauttiarallaa 3000e WR:n, saanko
koneen laiteltua 1000-1500e kuntoon kaikinpuolin? Tiedän että se riippuu mistä lähtien lähdetään uusimaan, mutta sanotaanko vaikka, että kampiakseli laakereineen, kiertari, mäntä, venttiilit ja ehkä jopa kannen porttauskin? Eli siis rempataan "voima" puoli kuntoon, laatikko saa jäädä ennalleen. Kotariin ilmeisesti yleisyyden takia saa osat reilusti 1000e, työt erikseen tietty.

Nettimotosta olen jo pitkään seurannut Beta 450RR myyntiä, hinta pudonnut todella houkutelevalle tasolle, 4700e, 2007, 2500km. Tässä ilmeisesti Kotarin kone, siitä en ole saanut selvyyttä onko XC vai EXC mylly? Tuossahan olisi ilmeisesti varaa ajella 6000-8000km ennen suurta remonttia.

-Juha

[THA]

Et saa kyllä kotariin vasta kun kampuran, männän ja tiivisteet tonnilla. Yhtään vanhaa laakeria ei kannata jättää, Jamppiin ei juur tarvikkeena saa. Tiivisteet, männän, kampuran saa tarvikkeenakin. Virityksiin en ota sen enempää kantaa, hölmön hommaa, ratakisat sit asia erikseen, mut konerempan hinta ei ole kuin alkutahdit sillä tiellä. Tosta Betasta en tiedä, mutta ei se ikäänsä nähden halpa ole, kilsoihin kyllä. Aina silloin tällöin on milloin mitäkin merkkiä joku yksilö myynnissä ikuisuuden ja kun lähtee tarkemmin tutkiin yksilön historiaa, se syykin tapaa tulla esiin. Toki voi syy olla myyjäkin tai ei mitään syytä, siinähän saattaa maata todellinen helmikin.

[Tuoppo]

Harrastaminen pienellä budjetilla ei välttämättä pahenna lainkaan moottoripyöräilyn laatua. Oman ensimmäisen "oikean'' moottoripyörän ostin syksyllä 2006. Rahat olivat äärimmäisen tiukalla, koska molemmat emännän kanssa oltiin opiskelijoita ja autoa oli pakko pitää kokoajan ajossa. Pyöräksi löytyi viimein elokuun puolessa välin koko kesän kestäneiden etsintöjen jälkeen ilmajäähdytteinen Honda XBR 500 -88. Tekniikka oli käytännössä sama pommin varma, kuin Dominaattorissakin. Hintaa mopolle jäi 1500€ tinkaamisen jälkeen ja mittarissa oli ostohetkellä 37tkm. Pyörän mukaan tuli tuulilasi, kovat sivulaukut ja kypärä.

Ensimmäinen ajomatkani vuosiin oli kotimatka, joka oli vaatimattomasti 560 km. Kaukaa viisaana olin varustanut itseni ajan hengenmukaisilla ajovarusteilla, kuten nahkatakkilla, farkuilla nahkasaappailla. Nopeasti ilta-auringon laskiessa ajaminen alkoi tuntua väkinäiseltä eikä mielialaa juurikaan nostanut, kun taivaalta alkoi ripsiä vettä. Vesisateen ja sumun hälvettyä tyhjensin saappaita klo. 03.00 nurkilla Varkaudessa ja katselin huoltamon lämpömittarista +8 lämpötilaa. Muistelen, että tuolla hetkellä mielessäni kirosin juuri elvytettyä harrastustani tiedostaen vielä kahden tunnin ajamisen olevan edessä. Muutamaa minuuttia myöhemmin hymy nousi taas väkisin kasvoille, kun potkaisin Hondan käymään. Seuraavana päivänä ensitöikseni kävinkin ostamassakin oikean ajopuvun. Matka jäi pysyvästi mieleen ja mikä tärkeintä luottamuksen side koneen ja ihmisen välille oli syntynyt. Ensimmäinen "kesä" olikin yksi parhaista pyöräilyn kannalta sillä 6 viikon aikana ehdin ajamaan noin 8 000 km.

Seuraavaksi kesäksi ostin talven alennusmyynnistä uuden kypärän ja selkäpanssarin. Kesä meni nopeasti ajellessa ja tehden pieniä matkoja. Pyörän valinta oli osunut todella nappiin. Yksi mukisessa koneessa oli mukavasti luonnetta, tärinää ja pauketta. Tähän kun yhdisti pienen kulutuksen, halvat renkaat/vakuutukset ja helpot huollot jotka pystyi tekemään, kun hankki 15 eurolla perustyökaluja. Pisin reissuni oli 6 päivän ja 4500km kierros ympäri Suomea katsellen pienempiä teitä ja kyliä. Majoituksena toimi pääsääntöisesti teltta.

Toisen kesän jälkeen ajo innostus ei tuntunut loppuvan ja uuden kypärän mukava tulleen kasvosuojan ja uusien ympärivuotisten vakuutusten innoittama hankin pyörään ebaysta toiset vanteet ja käytetyt nastarenkaat. Kuinka ollakkaat talvella ajaminen toikin aivan uskomattoman uuden puolen harrastukseen. Ensimmäisenä talvena ajoin yhteensä noin 1000km lähinnä pienempiää sivuteillä taajamien ulkopuolella ja järvien jäillä.

Seuraavien 3 vuoden aikana tein pyörällä useampia pienempiä reissuja ja ajoin myös talvisin. Mieleenpainuvin oli ehkä "rauta-perse" ajot, joissa kaverin muutaman kuukauden vanha Kymco jäi Kemijärven ABC :n pihaan vaihdelaatikon hajottua aamulla klo: 04:15. Hinausauton poimittua matkakumppanini käänsin 92tkm ajetun uskollisen sotaratsun keulan kohti kotia. Kotimatkalla ajoin vielä kolarin varsin isokokoisen metsälinnun kanssa, mutta eipä tuostakaan henkisiä vaurioita suurempaa vahinkoa tullut.

Seuraavana keväänä ison henkisen kamppailun jälkeen päätin luopua Hondasta matkamittarin näyttäessä 96tkm. Ensimmäinen katsoja osti pyörän ja rahaakin pyörästä sain vielä 1200€. Yhteisiä kilometrejä kertyi noin 60tkm, joiden matkalle sopii todella paljon mukavia matkoja/muistoja. Konetta ei koskaan Hondasta tarvinnut avata sen enempää mitä uudet kytkinjouset vaativat ja enkä koskaan joutunut mekaanisen vian takia kävelymieheksi. Hiukan jäi harmittamaan, kun matkamittari ei ehtinyt mennä ympäri, mutta toisaalta ehkä on parempi, että uusi omistaja kääntää kappaleen viimeisen sivun ja aloittaa Hondan uuden matkan.