Ilmari kirjoitti:
Neljä vuotta sitten olin yksin Puolan perukoilla ajelemassa. Kaverit kyseli jälkeen päin, että mitä olisin tehnyt, jos mopo ois hyytynyt pustalle. No ei mulla käynyt mielessäkään, että 21 vuotta vanha Super Boldori ois jäänyt välille. Joskus siis mukana on (todella) hyvää tuuria ja joskus huonoa.
T.Ile
Samanlaisia kokemuksia ja todella hyvää tuuria on ollut täälläkin. Ensimmäinen pitempi reissuni oli 3500 km Pohjois-Norjaan ja Suomen itärajaa alaspäin v 2001. Kaverit kyseli, mitä teet jos pyörä hajoaa. Vastasin jättäväni sen Raatten tien varteen muun sotaromun joukkoon, koska Raate oli yksi kohde reitillä. Vastaus oli lähinnä vitsi, en kuvitellutkaan sen hajoavan, koska mukana ei ollut edes sitä paikkapulloa, paikkasarjaa, vaijereita tai mitään muutakaan osia. Kyseessä oli -88 Jawa 638, jonka rekisterinumerosta nimimerkkinikin tulee.Maksoin pyörästä nykyrahassa 500 euroa konevikaisena.
When plans change, real adventure begins
Alkaa mennä vähän syvälliseksi, mutta minkä vuoksi moottoripyörämatkalle lähdetään ?
Itse lähden keräämään kokemuksia, tapaamaan uusia ihmisiä ja samalla ehkä oppii ihmisenäkin jonkin verran.
Helpompia tapoja viettää elämäänsä on olemassa, voishan sitä istua kotona katsomassa salkkareita ja toivoa ettei telkkari hajoa. Ulkomaillekin voi matkustaa lentokoneella, laivalla, junalla tms.
Kyllä moottoripyörämatkailussa se juttu on seikkailu ja vapaus.
Mitä eksoottisempi paikka, tai erikoisempi tapahtuma, sitä paremmin se jää mieleen. En tältä reissultakaan muista Shellin baarissa syötyjä Wienerscnitzeleitä, mutta Titon aikainen työmaaruokala Pulassa suurine seinämaalauksineen muistuu mieleen heti.
Tai moottoritiellä ajetuista kilometreistä ei muistikuvaa ole jäänyt, mutta Bosnia "highway", joka oli (melkein) niin kapea, että bokserin pytyt hankasivat lumivalleja on kirkkaana mielessä. Tai Zagrebin lumisade, jossa matkaa jatkettiin aura-auton perässä.
Kyllä toi konerikkokin oli mieleenpainuva juttu. Ensimäiset minuutit toki oli jäätävä v****us, kun tajusin että nyt kolisee sen verran pahasti, ettei matka jatku. Työnsin pyörääni n.100 metriä seuraavaan levennykseen, on muuten raskas työntää tuollainen 400 kiloinen mopo kilometrin korkeudessa Alpeilla.
Jatkossa tuon konerikon vuoksi tutustuin kymmeniin todella ystävällisiin ihmisiin, mm. majatalon emäntään Rahmensteinissa, brauhausin isäntään, joka harrasti moottoripyöräilyä ja teki minulle iltapalaksi giga-wienerscnitzelin, hinausliikkeen kuskiin, joka harrastaa laskettelua ja musiikkia, Hannekseen, Christianiin, Cristophiin ja Winter:iin Salzburgin BMW korjaamolla, hotellin henkilökuntaan , joista yhdellä neidillä oli hymy, jonka vuoksi polvet menivät veteläksi joka kerta, kun tapasimme. Ja moniin muihin.
Ja pääsinhän viikoksi tutustumaan Salzburgiin ja ajelemaan F800GS:llä.
Aina näillä reissuilla jotakin negatiivistakin sattuu, mutta niin pitkään, kun terveys säilyy, muut tapahtumat yleensä pystyy kääntämään positiivisiksi kokemuksiksi.
Tämän reissun saldo on pelkästään positiivinen minun kannaltani.
Porukkahenki koko matkan ajan oli huippuhyvä. Mieliala vain kohosi, kun kelit huononivat. Pienintäkään konfliktia ei porukan kesken matkan aikana ollut. Tapasimme kymmeniä ystävällisiä ihmisiä, joista erityisesti mieleen jäi Salgotarjanissa tavatut ystävät.
Ainakin minun kohdaltani tämä matka vain lisäsi innostusta matkailuun. Eilisen illan tutkin rommilasi kädessä takkahuoneen seinällä olevaa Venäjän ja Ukrainan karttaa. Eiköhän kohta taas lähdetä...
bemAri kirjoitti:Ainakin minun kohdaltani tämä matka vain lisäsi innostusta matkailuun. Eilisen illan tutkin rommilasi kädessä takkahuoneen seinällä olevaa Venäjän ja Ukrainan karttaa. Eiköhän kohta taas lähdetä...
btw. yli 12 tuhatta lukijaa tällä ketjulla.
Reissu oli tosi mukava ja porukalla riitti juttua ja naurua !
Pitäis alkaa suunnittelemaan ja tutkailemaan tuota Korsikan karttaa kun siellä pitäisi 3 viikon päästä olla
Marko Hemmilä kirjoitti:
On kyllä lukijoita tällä ketjulla !!!
Ihmekkös se jos 'turun seutu' nimiselläkin ketjulla on noin 54 000 lukijaa.
bemArin kanssa erittäin paljon samoilla linjoilla moottoripyörämakailun syvimmästä olemuksesta. Sopiva määrä vastoinkäymisiä on reissun suola ja sokeri.
niin se vain on...."if you build fences around people, you get sheep"...ja viimeisessä takissa ei ole taskuja ja mitään ei aikanaan täältä lähde mukaan.... Elämästä pitää nauttia NYT! Ja kurapyöräily on oiva tapa.... happy trails, veljet!
No nyt pääsin minäkin koneelle. Työt piti alottaa joten kerkiää näppäilemään konetakin
Ei vaiskaan.
Ensimmäinen vaara tilanne meinas syntyä SUOMESSA, koko reisun aikana. Matkaa ei ollu kotiin muutamaa sataa enempää ku piti ohittaa hidas paku peräkärreineen, vastaan tuli rekka ja tottakai ohituskaista loppu just siinä. Puolasa tottu että PÄÄASIA ON LIIKENTEN SUJUVUUS joten kaikki antaa tilaa, vaan nytpä oltiin suomessa ja molemmat, sekä ohitettava että vasaantulija piti tiukasti kiinni valtauksestaan eli omasta kaistasta.
No suurin säikähtäjä lienee kuitenin ollut vastaantulija joka sekään ei ollut edes ihan heti kohdalla. Joten kaikki siis hyvin
Mua kyllä jo varoiteltiin että suomen jääräpäiseen liikenteeseen on sitten totutteleminen, MUTTA ETTÄ SE IHAN NÄIN ON oli mulle järkytys.
80km alella ajetaan varmuuden vuoksi 75. Ja sitä rataa.
No kaiken kukuraksi parasta oli että vanha skootteri vei ja vanha skootteri toi kotio asti. Tapu Tapu skootteria takarenkaseen
mikkot7 kirjoitti:
No kaiken kukuraksi parasta oli että vanha skootteri vei ja vanha skootteri toi kotio asti. Tapu Tapu skootteria takarenkaseen
Mä seurasin teidän reissua jo suunnitteluvaiheesta eteenpäin.
Kauhulla seurasin tota sun pyörän kunton laittamista, keulanvaihtoineen, laatikon hitsauksineen(?) ja ties minä viritelmineen. Viritelmissä ei sinällään mitään hirmuisen mullistavaa, mutta kun pyörää ei ennätä ennen reissua yhtään(?) testata niin helposti voi olla ongelmia tiedossa.
joo toi pyörän testaus ENNEN reissua on nyt se (ehkä?) paras läksy tältä reissulta. Keula oli niin letku että lähes koko 7,5 tkm retki piti ajaa ilman käsiä
Viimeksi muokannut mikkot7, To Huhti 10, 2008 2:28 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
PS: jos jollakin lojuu nurkissa kunnon krossikeulaa niin mulla menis. Olis muilla turvalliosempi olo
Sellanen keula kun olis että, etu renkaan kun ottaa reisien väliin ja tangosta vääntää niin tanko ei paljoo anatais perää.
Voisi sitten kanttailla kurveissa ihan oikesti
Vai mitä poijjaat?
Ja Bemarille: onnea uuteen pyörään, ja matkaaan, Hiiiiaaa!
Täytyy kyllä myöntää että pikkusen epäilytti tuo skootterin ulkoinen olemus.
Mutta ukko skootterin päällä tais tietää kuinka pörät pidetään pyörimässä,vaikka ei ne pyörätkään tainnu ihan pyöreet olla.
Skootteri kulki hurjasti ainakin kahtasataa ja vei varmasti perille.
Hyvää jatkoa Mikolle ja skootterille.
Joo, sellaista chopperihenkeä kieltämättä Mikon skootterissa on.
Hatun noston arvoinen saavutus Mikolta ja Kimmolta tuon reissun tekeminen "nakupyörillä". Aurinko ei ihan joka hetki paistanut, ajoittain kuskit olivat peittyneet kymmensenttiseen lumipeitteeseen, mutta valituksen sanaa ei kuulunut.
Jarskin kanssa lämmittelimme pleksien ja katteiden suojassa, yritimme löytää lämpöliivien termostaateista sopivia säätöjä, kuuntelimme mp3:sta ja hoitelimme työasioita puhelimessa, kun nämä lumiukot tulivat perässä.
Taisi Mikko jossain vaiheessa kommentoida että "paina nyt sieltä ohjaustangosta jotain nappia, että tää perhanan sade loppuis"
Kuten jatkokertomusta seuranneet muistanevat, edellisessä jaksossa muut pääsivät väsyneinä, mutta onnellisina kotiin, ainoastaan GSA jäi männät pöydällä Salzburgiin.
Viikko sitten soittelin verstaalle, josta kertoivat, että osat olivat kahden viikon odottelun jälkeen saapuneet ja pyöräni piti valmistua viime perjantaina.
Tänään sain soiton BMW mobile servicestä, kerrottiin, että heille oli ilmoitettu pyöräni olevan valmiina noudettavaksi. Kysyivät haluanko mennä hakemaan, lennot olisi maksettu. Mieli olisi tehnyt lähteä ajamaan pyörä kotiin, mutta nyt aika ei riitä hakureissuun. Matkaa kuitenkin on 2600 km, johon olisi pitänyt varata kaksi päivää. Hiukan epäilin itseänikin, olisiko hermo kestänyt ajaa Saksan läpi Autobahnia sisäänajossa suositelluilla alle 3000 kierroksella, joten pyysin että roudaavat pyörän rekalla kotiin.
